Kolumni: Totuuksia armeijasta

Armeijasta on olemassa stereotyyppisiä käsityksiä, joista aika monet pitävät paikkansa.

”Armeijassa on kiire odottamaan.” Totta. Sotaharjoitus on valtava tuhatjalkainen, jonka liikkeet on tarkkaan ennalta suunniteltu. Jalka ei voi astua eteenpäin ennen kuin edessä oleva jalka on astunut. Jos edessä oleva jalka jumittaa, odotetaan. Ja jos jalka katkeaa, odotetaan tosi kauan. Mutta jos tuhatjalkainen antaisi jaloilleen vapauden astua minne ja milloin huvittaa, olisi tuloksena paikallaan sutiva, hytkyvä pötkö, eikä tavoitteellisesti etenevä hyönteinen.

”Armeijassa huudetaan.” Sekin pitää paikkansa. Huutamatta on mahdotonta kertoa tuulisessa ulkoilmassa toimintaohjeita yhtä aikaa yli sadalle henkilölle. Ohjeet on annettava samanlaisina, jotta tuhatjalkaisen jalat sätkivät samalla tavalla.

”Armeijassa on natseja.” Maastokuosia on yllä jokaisella ja useimmilla lyhyt tukka. Joidenkin mielestä natsi näyttää sellaiselta. Tosin useimmat reserviläiset ovat lyhythiuksisia jo biologisista syistä. Yhtään natsia ei ole minulle tullut vastaan varusmiesaikana tai lukuisissa kertausharjoituksissakaan. Sen sijaan kainalotuuletukset olisivat varma keino päästä kertausharjoituksista kotiin saman tien.

”Armeijassa opetetaan tappamaan.” Mitäpä tätä kiertelemään. Se on ikään kuin armeijan idea; opetella käyttämään aseita ja toimimaan niiden vaikutuksen alla. Suomen tapauksessa toiminta rajoittuu maanpuolustukseen, eli jos joku päättää tänne asevoimin tulla, tappelemme vastaan. Siksi jokaisessa maassa on armeija. Jos ei oma, niin sitten jonkun toisen.

Siitäkään ei pidetä, että armeija kytketään tiivisti osaksi virallisia itsenäisyysjuhlia. Monia korventaa syvältä puolustusvoimien paraatin televisiointi. Itsenäisyys tietysti on suurimmaksi osaksi muuta kuin sotimista – ja hyvä niin. Armeija on aseineen muistuttamassa, mihin on tartuttava, jos itsenäisyys on uhattuna.

Kaksi lyhyeksi saksittua televisioparaatia vuodessa tuskin on liian alleviivaava muistutus, etenkään maassa, jossa paraateja ei ole pakko katsoa.

Teemu P. Peltola

Kolumni

Kolumni: Joulukuntoon kolmessa viikossa

Pienenä joulu tuntui oikein erityiseltä, tunnelmalliselta ja kutkuttavalta. Lapsuus oli ja meni, eikä joulu sen jälkeen enää oikein kolahda samalla tavalla. Joulutunnelman eteen on nykyään tehtävä oikein töitä. Kuin maratonille, tai vähintään puolikkaalle harjoittelisi. Joulukestävyyttä ja tunnelmaa voi harjoitella muutamillakin tavoilla. On kuitenkin muistettava joulukestävyyden kolme osa-aluetta: peruskunto, kestävyyskunto sekä palauttava harjoittelu.

Kiellettyjen laulujen konsertti Turussa

M. A. Numminen ja Pedro Hietanen.

Huhtikuussa saadaan kokea varsin ainutkertainen konsertti, kun M. A. Numminen esittää harvinaisia kiellettyjä laulujaan Turun konserttitalossa. Lauantaina 14. huhtikuuta pidettävässä konsertissa Nummista säestää Pedro Hietanen .

Kalatalousalueiden määrä vähenee sadalla

ELY-keskukset ovat vahvistaneet kalatalousalueiden uudet rajat. Kalavarojen kestävän käytön ohjaamiseksi perustetaan yhteensä 118 kalatalousaluetta.

Väitös: Tekonivelrekisterit löytävät toimivat tekonivelmallit

Mika Junnila.

Kansalliset tekonivelrekisterit on perustettu tuottamaan tietoa tekonivelten uusintaleikkauksista. Rekisterien tavoitteena on havaita huonot tekonivelmallit mahdollisimman aikaisin, jotta uusintaleikkauksien määrä saataisiin pidettyä vähäisenä.

Uudistettu teoriakoe testaa liikennetilanteiden hahmottamista aikaisempaa paremmin

Kuljettajantutkintouudistus tuo uutta myös teoriakokeeseen. Vanhojen monivalintojen lisäksi mukaan tulevat laajemmat, kuvaa ja selitetekstiä yhdistävät kysymykset, joiden tarkoituksena on testata liikennetilanteiden ymmärtämistä ja reagointikykyä uudella tavalla. Uudistetut teoriakokeet tulevat voimaan 1.7.2018 alkaen.

Suurten kirjailijoiden jalanjäljissä

John Gillardin Luovan kirjoittajan työkirja (Art House) houkuttelee tarttumaan kynään. Teoksessa on esitelty kahdenkymmenen tunnetun kirjailijan uraa, teoksia ja tyyliä. Kunkin esittelyn jälkeen lukijalla on tilaisuus herätellä omaa luovuuttaan kirjoitustehtävien parissa. Muun muassa James Joyce , Virginia Woolf , Franz Kafka ja Margaret Atwood ovat saaneet omat lukunsa.

Klementiinejä popsitaan innokkaasti

Klementiinistä on tullut viime vuosina suomalaisten suosikkimandariini. Joulukuussa herkutellaan mehukkailla, keltaisilla klementiineillä ja ihanilla tuoksuilla. Joulun tuoksua ja tuntua saa kotiin tällä pienellä keinolla. Asettele klementiinejä kauniiseen koriin ja pistele kokonaisia kuivattuja neilikoita muutaman hedelmän pintaan.

Kaupunki
Urheilu

U19-maajoukkueella kova savotta edessä

Vahvan viime kauden jalkapallon Ykkösessä pelannut Onni Valakari on yksi U19-maajoukkueen turkulaisnimistä.

1–25. Siinä Suomen alle 19-vuotiaiden poikien jalkapallomaajoukkueen edellisen seitsemän maaottelun maaliero. Voitoista ei moisella maalierolla tarvitse edes haaveilla. Kesäkuussa Baltic Cupissa joukkue vielä peittosi Latvian ja Viron, mutta elo-syyskuun taitteessa pelatusta EM-esiturnauksesta lähtien kyyti on kylmää.

Turun Uimareille tuplavoitto Impivaara Cupissa

Vesipalloseura Turun Uimarit järjesti viikonloppuna Impivaaran Uimahallissa, hallin nimeä kantaneen vesipallon suurturnauksen Impivaara Cupin. Turnaukseen osallistui toista sataa pelaajaa ympäri suomen. Ensimmäistä kertaa Impivaara Cupia on pelattu Turussa jo 1978.

Åboraakkeli: Tärkeä jatkopaperi

Miro Tenho.

Jalkapallo-TPS:n ystävät saivat alkuviikosta iloisia uutisia, kun TPS tiedotti keskuspuolustaja Miro Tenhon jatkosopimuksesta. Tenho oli yksi viime kauden keskeisiä palasia Ykkösen voittajajoukkueessa ja miehen jatkaminen raitapaidassa on enemmän kuin iso asia seuralle.

Puukkokatsomo: Paavolla ei haastajia

23-vuotiaasta Paavo Nurmesta tuli tähti, kun hän ylitti Antwerpenin olympialaisten 10 000 metrin juoksun maaliviivan voittajana.

Suomen satavuotisjuhlan vuoksi viime aikoina on tehty poikkeuksellisen paljon erilaisia urheilijalistauksia, joissa yritetään asettaa paremmuusjärjestykseen itsenäisen Suomen historian aikana menestyneitä urheilijoita.

Täysosuma
Hän on varjoaankin nopeampi.
Hän on varjoaankin nopeampi.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Nyt meni painiksi!
Nyt meni painiksi!
Mistäköhän tänään katsois Avaraa luontoa?
Mistäköhän tänään katsois Avaraa luontoa?