Lounais-Suomesta halutaan hiilineutraali alue vuoteen 2040 mennessä

06.04.2017 14:28

Lounais-Suomessa on noussut yhteinen halu vauhdittaa ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen toteuttamista. Raumalla julkistettiin torstaina tavoite kehittää Lounais-Suomesta hiilineutraali alue vuoteen 2040 mennessä.

– Hiilineutraaliutta tukevia pyrkimyksiä on osoitettu monilla tahoilla niin monin tavoin, että on aika koota yhteinen ymmärrys ja toiminta kokoavan otsikon alle ja panna kehitykseen vauhtia, toteaa ympäristöjohtaja Risto Timonen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Alueella on seitsemän Hinku-kuntaa, Turun kaupungin hiilineutraaliustavoite 2040, Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartta, Satakunnasta hiilineutraali maakunta -hankkeen toiminta sekä eri alojen yrityksissä tapahtuvaa tuote- ja prosessikehitystä.

Lounais-Suomen hiilineutraalisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa aiheutettujen kasvihuonekaasupäästöjen nettovaikutus on vuositasolla nolla.

Satakunnan ja Varsinais-Suomen Hinku-kunnat – Laitila, Loimaa, Masku, Mynämäki, Pori, Rauma ja Uusikaupunki, yhdessä Turun kaupungin kanssa – haastavat Pariisin ilmastosopimuksen hengessä kaikki Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnat ja muut toimijat tavoittelemaan yhdessä ja yhteistyössä hiilineutraalia Lounais-Suomea vuoteen 2040 mennessä ja laatimaan tiekartan 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Maakunnan liitot, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE antavat tukensa tavoitteen toteutumiselle. Päämäärään pyritään kuntien, yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden yhteistyöllä sekä hyödyntämällä alueen omia luonnonresursseja ja osaamista sekä kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen tukea. Tavoitteena on kestävä elinvoimaisuus, jossa huomioidaan ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Keinoina ovat selkeät strategiset valinnat: uusiutuvaan energiaan siirtyminen, energiatehokkuus, kiertotalouden edistäminen, puhtaan teknologian kehittäminen ja avoin yhteistyö.

– Hinku-hanke on kokonaisuus ja liikkeelle kannattaa lähteä kaikilla sektoreilla ja kokonaisuus tarvitsee vetäjän, korostaa Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski.

Turun kaupunki ja Hinku-kunnat ovat valmiita jakamaan kokemuksiaan ja suunnittelemaan yhdessä tulevia ratkaisuja kaikkien kiinnostuneiden kanssa.

– Turun tuloksellinen ilmastotyö satsaa uusiutuvaan energiaan, joukkoliikenteeseen, sähköiseen liikkumiseen ja tiheämpään kaupunkirakenteeseen. Ja kun tavoitteet ovat kovia, on myös seuranta tehtävä hyvin, painottaa Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni.

Turun kaupunki seuraa päästöjään vuosittain ja arvioi toimenpiteidensä vaikuttavuutta.

Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettaville toimenpiteille on asetettu velvoite, että 25 prosenttia rahoituksesta tulee kohdistua vähähiilisyyttä edistäviin toimiin. Myös maaseudun kehittämisohjelmassa 2014–20 vähähiilisyys on selkeä tavoite. Tarjolla on pk-yrityksille suunnattu Tekesin energiatuki. Rahoitusmahdollisuuksia tulisikin aktiivisesti käyttää hiilineutraaliutta edistäviin hankkeisiin.

EU:lle jätetty Life IP ilmasto- eli CANEMURE-hanke toisi kattavan valtakunnallisen tuen kuntien ilmastotyölle seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Hanke sisältää valtakunnallisen palvelukeskuksen, alueelliset yhteistyöryhmät kuudella alueella sekä 12 kunnan tai yrityksen yksityiskohtaista hanketta, jotka kukin vastaavat johonkin tiettyyn kansallisen energia- ja ilmastostrategian esittämään haasteeseen.

– Hanke vahvistaisi merkittävästi myös Luonais-Suomen edelläkävijyyttä ilmastonmuutoksen hillinnässä, toteaa professori, HINKU-hankkeen valtakunnallinen johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Eko&teko |06.06.2017 18:00
Kuluttajia palvelee Turun ja Salon seudun kunnissa heinäkuun alusta kaikkiaan 162 Rinki-ekopistettä. Lounais-Suomen Jätehuolto täydentää jätehuoltolautakunnan päätöksellä Ringin verkostoa 142...
Eko&teko |30.05.2017 9:54
Ennakkotietojen mukaan viime vuonna saavutettu kierrätysaste ylitti tavoitteen reilusti ollen noin 60 prosenttia.Vuodesta 2016 alkaen pantitonta lasipakkausjätettä on koskenut kierrätysvaatimus,...
Eko&teko |29.05.2017 10:52 (päivitetty: 29.05.2017 11:05)
Itämeren ja saariston suojelu ovat aina ajankohtaisia asioita. Yksittäinen ihminen voi osaltaan huolehtia saariston kunnosta lahjoittamalla rahaa yhdistyksille, jotka tekevät työtä Itämeren puolesta....
Eko&teko |24.05.2017 15:20
Mökkeilijän kannattaa tarkistaa heti kauden alussa, missä sijaitsee kesäpaikan lähin Rinki-ekopiste. Sinne voi palauttaa mökille kertyvät tyhjät kartonki-, lasi- ja metallipakkaukset. Suurimmilla...
Eko&teko |16.05.2017 10:56
Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) parkkeeraa Pop up -lajitteluaseman Kauppatorille sunnuntaina 21. toukokuuta 2017 kello 10–14. Asemalla otetaan maksutta vastaan käsissä kannettava määrä pienikokoisia...
Eko&teko |16.05.2017 10:12
Joka kolmas suomalainen kertoo säästävänsä sähköä aina kun mahdollista, ja peräti yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pyrkii vähentämään sähkönkulutusta omilla valinnoillaan vähintäänkin toisinaan....
Eko&teko |10.05.2017 8:16
Ympäristöauto Yrjö vastaanottaa maksutta kodin vaarallisia jätteitä pieninä erinä. Keräysauto saapuu Saloon lauantaina 13. ja 27. toukokuuta sekä Paimioon ja Sauvoon lauantaina 20. toukokuuta.
Eko&teko |04.05.2017 9:41
Suomalaisen ruokaketjun syömäkelpoinen ruokahävikki on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa – karkeasti noin 15 prosenttia kulutetusta ruoasta. Ruokahävikki kuormittaa turhaan ympäristöä ja...
Eko&teko |03.05.2017 19:20
Pidä Saaristo Siistinä (PSS ry) ry:n Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanjan päätapahtuma Siisti Pohjola järjestetään lauantaina 6. toukokuuta kello 11–16 Ruissalon Kansanpuistossa. Kyseessä on...
Eko&teko |03.05.2017 16:16
Fazer Leipomot ja Neste halusivat muistuttaa Munkkitempulla suomalaisia kiertotalouden ja kierrätyksen mahdollisuuksista. Useille jätteille ja tähteille on olemassa uusia käyttökohteita....
Eko&teko |02.05.2017 9:48
Turun ja Salon seudulla osataan lajitella paremmin lasia, metallia ja kartonkia kuin Suomessa keskimäärin. Sen sijaan biojätteen lajittelussa on vielä kehittämisen varaa.