Uusien asuntojen tarve keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille

25.01.2016 15:02

Neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle tarvitaan yli 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Se on lähes saman verran kuin koko maahan on rakennettu 25 viime vuoden aikana. Muualla Suomessa uusien asuntojen rakentamistarve jää vähäiseksi heikon väestökehityksen vuoksi. Tämä käy ilmi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuoreesta Asuntotuotantotarve 2040 -tutkimuksesta.

VTT on selvittänyt, kuinka paljon Suomessa tulee jatkossa rakentaa asuntoja ja minne. Vuotuinen kokonaistarve on jatkossa keskimäärin 30 000 uutta asuntoa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuosien arvioitu tarve ja toteutunut tuotanto. VTT:n erikoistutkija Terttu Vainion mukaan merkittävin ero aiempaan nähden on asuntotarpeen yhä voimakkaampi keskittyminen suurimmille kaupunkiseuduille.

Neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osuus asuntotuotannosta on noussut jo lähes 90 prosenttiin kaikista valmistuneista uusista asunnoista. Se kasvaa entisestään, mikäli kaupungistuminen jatkuu samalla kehitysuralla kuin nyt on toteutunut.

Tutkimuksen lähtökohtana on Tilastokeskuksen syksyllä julkaisema väestöennuste. Asuntotuotantotarpeen arvioinnissa väestö on sijoitettu eri alueille joko seutukohtaisen ennusteen mukaisesti tai olettaen väestön keskittyvän suurimmille kaupunkiseuduille samaa vauhtia kuin vuosina 2010–14 tapahtui. Molemmissa vaihtoehdoissa suurten kaupunkiseutujen osuus sekä väestöstä että uusista asunnoista kasvaa ja muu Manner-Suomi menettää asukkaitaan.

– Kaupungistumismallissa asuntojen kokonaistarve on selvästi suurempi, koska kasvavien kaupunkiseutujen mittava väestönlisäys edellyttää niiden kasvattavan voimallisesti myös asuntotarjontaansa. Tällöin entistä isompi osa nykyisistä asunnoista sijaitsee ikään kuin väärissä paikoissa. Taantuvan kehityksen mallissa olemassa oleva asuntokanta sen sijaan vastaa paremmin tarvetta. Uutta tuotantoa tarvittaisiin vuosittain keskimäärin 25 000 asuntoa vuoteen 2040 ulottuvalla ajanjaksolla”, Vainio selventää.

Väestöennusteessa on arvioitu nettomaahanmuuton pysyttelevän viime vuosien tasolla. Siinä ei ole otettu huomioon viime syksynä alkanutta turvapaikanhakijoiden määrän kasvua. Maahanmuuton kiihtyminen voi nostaa uusien asuntojen kokonaistarpeen yli 800 000 asuntoon.

Osan maahanmuuton synnyttämästä asuntotarpeesta voi täyttää ottamalla käyttöön tyhjinä olevia asuntoja. Paine kohdistuu kuitenkin etupäässä kasvukeskuksiin, jonne valtaosa maahanmuuttajista ennen pitkää hakeutuu.

Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuus RT:stä korostaa, että edessä on huomattava yhteiskunnallinen haaste. Esimerkiksi Helsingin seutu tarvitsee 50 prosenttia, Tampereen seutu 40 ja Oulun seutu peräti 54 prosenttia lisää asuntoja niiden tämänhetkiseen asuntokantaan nähden. Tämä on otettava huomioon muun muassa kaavoituksessa ja investoinneissa joukkoliikenteeseen, jotta asuntopula ei muodostu koko talouskasvun tulpaksi.

– Aluerakenteen muutos on myös mahdollisuus, sillä se ylläpitää uudisrakentamista. Asuntotarpeen tyydyttämisessä kyse on kaikkiaan lähes 200 miljardin euron urakasta seuraavien 25 vuoden aikana. Työmääränä se tarkoittaa samaa kuin kaikki Suomen työlliset työllistettäisiin yli vuoden ajaksi, Pakarinen laskee.

– Vaikka asuinrakentaminen painottuu suurimmille kaupunkiseuduille, näiden ulkopuolellakin sitä pitävät jossain määrin yllä ihmisten asumistarpeiden muutokset, kun esimerkiksi pienille esteettömille asunnoille on kysyntää väestön ikääntymisen vuoksi. Muuttotappioalueilla rahoitus voi kuitenkin muodostua ongelmaksi pankkien kiristyvän riskienhallinnan ja vakuusvaatimusten vuoksi. Korjausrakentaminen jakautuu eri alueille tasaisemmin, Pakarinen toteaa.

VTT:n Asuntotuotantotarve 2040 -tutkimuksen ovat tilanneet ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT, Suunnittelu- ja konsultointiryitykset SKOL, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Kuntarahoitus ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

Tutkimuksessa on käytetty laskentamallia, joka ottaa huomioon asuntokysyntään vaikuttavat tekijät, eli väestökehityksen, maan sisäisen muuttoliikkeen ja perhekoon muutokset, sekä asuntotarjonnan, jossa on mukana olemassa oleva rakennuskanta, varauma eli tyhjät asunnot, poistuma ja asuntojen sijoittuminen suhteessa kysyntään.

Tutkimuksessa on tehty seutukohtainen tarkastelu neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osalta. Näiden joukkoon kuuluvat Helsingin metropolialue, Tampereen, Turun ja Oulun seudut sekä kymmenen keskisuurta kaupunkiseutua, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän. Tutkimus on tarkoitettu työkaluksi asuntorakentamisen ennakointiin sekä valtiolle ja kunnille yhdyskuntarakenteen kehittämistä varten.

VTT teki edellisen ennusteen asuntotuotantotarpeesta vuonna 2011, jolloin se pohjautui vuoden 2009 väestöennusteeseen.

Asuntotuotantotarve 2040 -tutkimusraportti löytyy VTT:n sivuilta http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/T247.pdf. Tutkimusraportti, tiivistelmä, mediatilaisuuden esitysaineistot ja videotallenne on saatavilla sivulla www.rakennusteollisuus.fi/asuntotuotanto2040.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Koti&rakentaminen |23.06.2017 12:11
Juhannuksen tulenkäyttö vaatii hyvää suunnittelua ja valvontaa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa, että huolimattomuus grillauksessa ja kokonpoltossa uhkaa niin sytyttäjää, katsojia kuin...
Koti&rakentaminen |23.06.2017 8:36
Suomalaiset ovat eniten huolissaan asuntomurrosta kotiinsa lomamatkojen aikana. Silti lähes joka neljäs suomalainen (23%) ei tee mitään toimenpiteitä, kuten pyytäisi jotakuta keräämään postit tai...
Koti&rakentaminen |20.06.2017 19:50
Taloyhtiöiden hallitusten mielestä isännöintiyritykset hoitavat taloyhtiöiden taloutta läpinäkyvästi ja nykyaikaisesti. Tämä käy ilmi Isännöinnin asiakaskuuntelututkimuksesta 2017, johon vastasi 8716...
Koti&rakentaminen |16.06.2017 20:52
Uusi Thermacell Halo -hyttyskarkotin tarjoaa hajuttoman, näkymättömän, jatkuvan ja tehokkaan suojan hyttysiltä ja sääskiltä. Perinteisistä ilmaan suihkutettavista tai iholle levitettävistä myrkyistä...
Koti&rakentaminen |16.06.2017 19:44
Kultarannan kesäasukkaat ovat sadan vuoden aikana jättäneet omat jälkensä presidenttien kesänviettopaikkaan, kun kesät ovat täyttyneet monitahoisista tapahtumista ja persoonallisista presidenteistä....
Koti&rakentaminen |16.06.2017 19:20
Monet eivät muista, että myös parvekekasveja pitää lannoittaa. Floristi Janette Saikkonen vinkkaa säilyttämään lannoiteainepulloa kastelukannun vieressä. Hän suosittelee kasteluveteen sekoitettavia...
Koti&rakentaminen |16.06.2017 18:23
Parveke mielletään kesätilaksi, joka sisustetaan nykyään kuin toiseksi olohuoneeksi. Kukilla ja viherkasveilla siitä voi räätälöidä oman näköisensä puutarhan, sillä tylsät muoviset istutuslaatikot...
Koti&rakentaminen |11.06.2017 15:36
Puutarhaliitto haastaa suomalaiset istuttamaan juhlan kunniaksi oman puun ja rekisteröimään sen www.puutarhaliitto.fi -sivuille. Juhlan aihe voi olla mikä tahansa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Kuvan...
Koti&rakentaminen |11.06.2017 12:12
Tuunaajamutsi järjestää kestävän kehityksen kädentaito-ohjelmia yrityksille. Annakaisa Kilpisen luotsaamissa Tuunaajamutsin työpajoissa opastetaan, kuinka roskasta saa uusia jännittäviä...
Koti&rakentaminen |10.06.2017 10:16
Arja Kunnasluoto-Gustafsson neuvoo aloittamaan pienistä tiloista. Eteisen tai saunan pukuhuoneen peilit voivat muistuttaa laivan ikkunoita ja naulakot rakentua ankkurin muotoisten koukkujen...
Koti&rakentaminen |09.06.2017 8:40 (päivitetty: 09.06.2017 8:44)
Miksi meri viehättää vuodesta toiseen?– Me suomalaiset olemme luontoihmisiä ja veneilijöitä. Mereen liittyy vahvasti se mielikuva, että mikä tahansa on mahdollista – merta pitkinhän...