HINKU-kuntien päästöt vähentyivät kuudessa vuodessa lähes 20 prosenttia

14.05.2014 9:40

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankeen kunnat vähensivät vuosina 2007–12 kasvihuonekaasupäästöjään keskimäärin 19 prosenttia. Eniten päästöjään vähensivät Hanko (-34 %) ja viime vuosina voimakkaasti päästöttömän tuulivoiman tuotantoon satsannut Iin kunta (-31 %). Myös Lohja (-28 %), Raasepori (-23 %) ja Padasjoki (-22 %) onnistuivat vähentämään päästöjään yli 20 prosenttia.

Suurimmat päästövähennykset HINKU-kunnissa saavutettiin energiasektorilla. Sähkön käytöstä aiheutuneet päästöt leikkautuivat keskimäärin 27 prosenttia, fossiilisten polttoaineiden päästöt 24 prosenttia ja liikennesektorin päästöt 11 prosenttia. Peltoviljelystä ja eläintuotannosta muodostuvat maatalouden päästöt vähenivät keskimäärin kuusi prosenttia. Kaatopaikoilta ja jätevesien käsittelystä koostuvat jätehuollon päästöt vähenivät keskimäärin 19 prosenttia.

Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on kuntien siirtyminen fossiilisista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön. Kaukolämmön lisääminen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen sekä jätehuollon kehittyminen ovat vaikuttaneet hyvään tulokseen. Ratkaisut ovat olleet myös kustannustehokkaita ja tukeneet alueen työllisyyttä. Sekä kunnat, paikallinen elinkeinoelämä että asukkaat ovat toteuttaneet päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.

– Tulos on merkittävä. HINKU-hanke osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillintää voidaan kunnissa vauhdittaa varsin pienin resurssein ja samalla pystytään tukemaan aluetalouden kehitystä. HINKU-kuntien tavoite, 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä, on haasteellinen, muttei mahdoton, kun ilmastonmuutoksen hillintätoimet ymmärretään mahdollisuudeksi eikä uhaksi, hankkeen valtakunnallinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Seppälän mukaan päästöjen kehityksen seurannassa on syytä muistaa myös valtakunnallinen tilanne. Osa tuloksista myötäilee valtakunnan tilannetta, mutta selviä poikkeamiakin on.

– Esimerkiksi kevyen polttoöljyn kulutus on vähentynyt Suomessa keskimäärin 13 prosenttia vuosina 2007–12. HINKU-kunnissa vastaava vähennys on 22 prosenttia. Iissä HINKU-toimet ovat vähentäneet energiakuluja muutaman viime vuoden aikana niin merkittävästi, että ne vastaavat jo 0,25 prosentin muutosta veroäyrissä. Kiinteistöjen energiatehokkuus on tuonut kunnalle 240 000 euron vuosisäästöt. Myös muista hyödyistä alkaa näkyä merkkejä. Esimerkiksi työttömyys on vähentynyt Uudessakaupungissa 10,2 prosentista 8,9 prosenttiin vuosina 2007–12, Suomen ympäristökeskuksen HINKU-tiimin vetäjä Pasi Tainio sanoo.

Tarkastelusta on poistettu päästökauppaan kuuluvat energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset, joiden päästöt määräytyvät kansainvälisellä tasolla EU:n päästökaupassa. Mikäli päästökauppalaitokset sisällytettäisiin tarkasteluun, useimpien teollisuusvaltaisten HINKU-kuntien päästövähennysprosentit nousisivat selvästi nyt raportoituja korkeammiksi.

– Suurten päästökauppateollisuuslaitosten sijaan kuntien päästövähennystalkoissa kannattaa kuitenkin painottaa aivan arkipäiväisiä asioita, kuten rakennusten lämmittämistä, liikennettä, maataloutta ja jätehuoltoa eli ei-päästökauppasektoria, jonka päästöihin kuntatasolla voidaan suoraviivaisimmin ja tehokkaimmin vaikuttaa, vanhempi tutkija Olli-Pekka Pietiläinen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

Laskennan perustana käytetään Kuntaliiton suosittelemaa laskentatapaa pienin muutoksin. HINKU-kunnissa laskennassa otetaan huomioon kulutusperusteisesti kaikki välittömät päästöt, mutta välillisiä elinkaaripäästöjä kunnan ulkopuolella ei sisällytetä tarkasteluun. Autoilun osalta polttoaineiden käyttö kuuluu tarkasteluun, mutta auton rakentamisesta ja maahantuonnista aiheutuvat päästöt jyvitetään kunnan ulkopuolelle.

Päästökauppateollisuuden päästöjen eliminointia taseista kehitetään koko ajan. Kunnan päästötase paranee, jos kunnan alueella pystytään tuottamaan vähäpäästöistä energiaa. Hankkeessa aiotaan kehittää laskentaa siten, että mukaan saataisiin myös sosioekonomisia indikaattoreita. Näiden avulla voidaan tutkia, minkälaisia vaikutuksia ilmastotyöllä on esimerkiksi kuntatalouteen ja työllisyyteen.

HINKU-kuntia eli Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa mukana olevia kuntia on tällä hetkellä 16. HINKU-verkoston käynnistivät Uusikaupunki, Mynämäki, Padasjoki, Kuhmoinen ja Parikkala. Toisessa vaiheessa mukaan tulivat Asikkala, Hanko, Ii, Laitila, Lohja, Masku, Raasepori, Rauma, Rautjärvi ja Siuntio.

Viimeisin tulokas on Lappeenranta, joka liittyi verkostoon kuluvan vuoden maaliskuussa. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on jo lähes 300 000. Useat kunnat harkitsevat verkostoon liittymistä.

– Maailmanlaajuisestikin merkittävää HINKUssa on, että siihen tulee uusia ja yhä suurempia kuntia mukaan. Tässä piilee suuri mahdollisuus Suomelle, jos haluamme Suomen profiloituvan maailmalla uuden tekemisen osaajina. Ilmastoystävällisillä ratkaisuilla on kysyntää maailmalla, Seppälä tiivistää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Luonto&ympäristö |29.04.2017 11:12
Neste ja Fazer Leipomot yhdistävät voimansa Munkkitemppu-kampanjassa. Fazer Leipomoiden vapun munkkien paistosta syntyvästä paistorasvasta jalostetaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä, jonka arvoa...
Luonto&ympäristö |28.04.2017 15:40
Jo yli sata suomalaista on onnistunut havaitsemaan sata lintulajia kuluvan vuoden aikana Suomen juhlavuoden kunniaksi järjestetyssä Tunnista 100 lintulajia -haasteessa.
Luonto&ympäristö |27.04.2017 13:01
Vappuaatto on suurimmassa osassa maata pilvinen, sateinen ja päivälämpötila jää koko maassa kymmenen asteen alapuolelle.Vapun säätä hallitsee etelästä nouseva matalapaine, johon liittyy vesi- ja...
Luonto&ympäristö |27.04.2017 11:44
Miten haitallisia vieraslajeja pitäisi sinun mielestäsi torjua? Nyt on mahdollisuus vaikuttaa torjuntasuunnitelmiin. Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on...
Luonto&ympäristö |25.04.2017 17:15
Pienvesivoimayhtiöt eivät ole toteuttaneet niille määrättyjä kalatievelvoitteita, ilmenee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uudesta selvityksestä. Velvoitteiden toteuttamatta jättäminen on...
Luonto&ympäristö |25.04.2017 8:24
Tshernobylin onnettomuuden 31-vuotismuistopäivää vietetään ympäri maailman 26. huhtikuuta, myös Suomessa.
Luonto&ympäristö |24.04.2017 14:32
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomen karhukannan olevan 1 980–2 100 yksilöä. Arvio karhujen määrästä on suurempi kuin viime vuonna, jolloin karhuja arvioitiin olleen 1 720–1 840.
Luonto&ympäristö |21.04.2017 15:32
Luonnonvarakeskus istuttaa keväällä noin 128 000 meritaimenen ja lohen yksivuotiasta poikasta sekä noin 326 000 lohen, meritaimenen, järvitaimenen ja järvilohen vaelluspoikasta.
Luonto&ympäristö |20.04.2017 15:08
Saaristomeren ehkä kaunein kukka, seljakämmekkä, uhkaa hävitä. Arkipelagia-seura on huolissaan uhanalaisen kämmekän tilasta ja kaipaa yleisöhavaintoja. Saaristoiltamissa 26. huhtikuuta esitellään...
Luonto&ympäristö |19.04.2017 14:44
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on julkaissut uudet käyttöaluekartat, joita käytetään männyn siementen ja taimien markkinoinnissa keväästä lähtien. Jalostettu metsänviljelyaineisto tuottaa...
Nauvon Bergham.
Luonto&ympäristö |19.04.2017 11:56 (päivitetty: 19.04.2017 12:02)
Kauppakeskus Hansassa 24.4–4.5. esillä oleva Saaristomeren panoraama -valokuvanäyttely kertoo kuvin ja sanoin saariston monipuolisista kohteista. Näyttelyn rinnalla Saaristomerta esittelee...