HINKU-kuntien päästöt vähentyivät kuudessa vuodessa lähes 20 prosenttia

14.05.2014 9:40

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankeen kunnat vähensivät vuosina 2007–12 kasvihuonekaasupäästöjään keskimäärin 19 prosenttia. Eniten päästöjään vähensivät Hanko (-34 %) ja viime vuosina voimakkaasti päästöttömän tuulivoiman tuotantoon satsannut Iin kunta (-31 %). Myös Lohja (-28 %), Raasepori (-23 %) ja Padasjoki (-22 %) onnistuivat vähentämään päästöjään yli 20 prosenttia.

Suurimmat päästövähennykset HINKU-kunnissa saavutettiin energiasektorilla. Sähkön käytöstä aiheutuneet päästöt leikkautuivat keskimäärin 27 prosenttia, fossiilisten polttoaineiden päästöt 24 prosenttia ja liikennesektorin päästöt 11 prosenttia. Peltoviljelystä ja eläintuotannosta muodostuvat maatalouden päästöt vähenivät keskimäärin kuusi prosenttia. Kaatopaikoilta ja jätevesien käsittelystä koostuvat jätehuollon päästöt vähenivät keskimäärin 19 prosenttia.

Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on kuntien siirtyminen fossiilisista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön. Kaukolämmön lisääminen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen sekä jätehuollon kehittyminen ovat vaikuttaneet hyvään tulokseen. Ratkaisut ovat olleet myös kustannustehokkaita ja tukeneet alueen työllisyyttä. Sekä kunnat, paikallinen elinkeinoelämä että asukkaat ovat toteuttaneet päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.

– Tulos on merkittävä. HINKU-hanke osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillintää voidaan kunnissa vauhdittaa varsin pienin resurssein ja samalla pystytään tukemaan aluetalouden kehitystä. HINKU-kuntien tavoite, 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä, on haasteellinen, muttei mahdoton, kun ilmastonmuutoksen hillintätoimet ymmärretään mahdollisuudeksi eikä uhaksi, hankkeen valtakunnallinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Seppälän mukaan päästöjen kehityksen seurannassa on syytä muistaa myös valtakunnallinen tilanne. Osa tuloksista myötäilee valtakunnan tilannetta, mutta selviä poikkeamiakin on.

– Esimerkiksi kevyen polttoöljyn kulutus on vähentynyt Suomessa keskimäärin 13 prosenttia vuosina 2007–12. HINKU-kunnissa vastaava vähennys on 22 prosenttia. Iissä HINKU-toimet ovat vähentäneet energiakuluja muutaman viime vuoden aikana niin merkittävästi, että ne vastaavat jo 0,25 prosentin muutosta veroäyrissä. Kiinteistöjen energiatehokkuus on tuonut kunnalle 240 000 euron vuosisäästöt. Myös muista hyödyistä alkaa näkyä merkkejä. Esimerkiksi työttömyys on vähentynyt Uudessakaupungissa 10,2 prosentista 8,9 prosenttiin vuosina 2007–12, Suomen ympäristökeskuksen HINKU-tiimin vetäjä Pasi Tainio sanoo.

Tarkastelusta on poistettu päästökauppaan kuuluvat energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset, joiden päästöt määräytyvät kansainvälisellä tasolla EU:n päästökaupassa. Mikäli päästökauppalaitokset sisällytettäisiin tarkasteluun, useimpien teollisuusvaltaisten HINKU-kuntien päästövähennysprosentit nousisivat selvästi nyt raportoituja korkeammiksi.

– Suurten päästökauppateollisuuslaitosten sijaan kuntien päästövähennystalkoissa kannattaa kuitenkin painottaa aivan arkipäiväisiä asioita, kuten rakennusten lämmittämistä, liikennettä, maataloutta ja jätehuoltoa eli ei-päästökauppasektoria, jonka päästöihin kuntatasolla voidaan suoraviivaisimmin ja tehokkaimmin vaikuttaa, vanhempi tutkija Olli-Pekka Pietiläinen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

Laskennan perustana käytetään Kuntaliiton suosittelemaa laskentatapaa pienin muutoksin. HINKU-kunnissa laskennassa otetaan huomioon kulutusperusteisesti kaikki välittömät päästöt, mutta välillisiä elinkaaripäästöjä kunnan ulkopuolella ei sisällytetä tarkasteluun. Autoilun osalta polttoaineiden käyttö kuuluu tarkasteluun, mutta auton rakentamisesta ja maahantuonnista aiheutuvat päästöt jyvitetään kunnan ulkopuolelle.

Päästökauppateollisuuden päästöjen eliminointia taseista kehitetään koko ajan. Kunnan päästötase paranee, jos kunnan alueella pystytään tuottamaan vähäpäästöistä energiaa. Hankkeessa aiotaan kehittää laskentaa siten, että mukaan saataisiin myös sosioekonomisia indikaattoreita. Näiden avulla voidaan tutkia, minkälaisia vaikutuksia ilmastotyöllä on esimerkiksi kuntatalouteen ja työllisyyteen.

HINKU-kuntia eli Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa mukana olevia kuntia on tällä hetkellä 16. HINKU-verkoston käynnistivät Uusikaupunki, Mynämäki, Padasjoki, Kuhmoinen ja Parikkala. Toisessa vaiheessa mukaan tulivat Asikkala, Hanko, Ii, Laitila, Lohja, Masku, Raasepori, Rauma, Rautjärvi ja Siuntio.

Viimeisin tulokas on Lappeenranta, joka liittyi verkostoon kuluvan vuoden maaliskuussa. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on jo lähes 300 000. Useat kunnat harkitsevat verkostoon liittymistä.

– Maailmanlaajuisestikin merkittävää HINKUssa on, että siihen tulee uusia ja yhä suurempia kuntia mukaan. Tässä piilee suuri mahdollisuus Suomelle, jos haluamme Suomen profiloituvan maailmalla uuden tekemisen osaajina. Ilmastoystävällisillä ratkaisuilla on kysyntää maailmalla, Seppälä tiivistää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Luonto&ympäristö |24.05.2016 8:24
Turun luonnonsuojeluyhdistys järjestää jättipalsamin kitkentätalkoot Kuninkojalla 26. toukokuuta kello 16. Talkoilla hävitetään jättipalsamia, haitallista vieraslajia, Kuninkojan luontoarvoiltaan...
Luonto&ympäristö |21.05.2016 0:15
Lauantaina 21. toukokuuta vietetään maailman vaelluskalapäivää, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta vapaana virtaavien jokien ja vaelluskalojen merkityksestä. Suomessakin uhanalaisten...
Luonto&ympäristö |20.05.2016 17:50
Maksuttomassa Oma riista -palvelussa on otettu käyttöön uusia sähköisiä toiminnallisuuksia metsästysseuroille ja -seurueille. Niiden avulla hirvitiedon keruu onnistuu ensi syksystä lähtien jopa...
Luonto&ympäristö |19.05.2016 13:14
WWF Suomen mukaan suomalaisella metsäluonnolla ei mene niin hyvin kuin yleisesti uskotaan. Suomen metsissä on 814 uhanalaista lajia, ja kaksi kolmasosaa Suomen metsäluontotyypeistä ja puustoisista...
Luonto&ympäristö |19.05.2016 11:16
Raision kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä laaditaan suunnitelmaa Raisionjoen luonnonmukaistamiseksi. Säännöstelypatoja muutetaan luonnonmukaisiksi pohjapadoiksi ja koskialueita...
Luonto&ympäristö |18.05.2016 10:20
Suomen ilmanlaatu on Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemien tietojen mukaan kolmanneksi parasta maailmassa. Suomen Lapissa on myös yksi maailman puhtaimmista kolkista.
Luonto&ympäristö |18.05.2016 8:40
Vaelluskalakannat ovat heikentyneet vaellusesteiden, vedenlaadun heikentymisen ja virtavesien voimakkaan muokkaamisen vuoksi. Paikalliset vesiensuojeluorganisaatiot tekevät työtä virtavesien tilan...
Luonto&ympäristö |16.05.2016 9:48
Turun nimikkokasviprojekti on saamassa jatkoa kahden vuoden tauon jälkeen. Suurin osa kaupunginosista sai omat nimikkokasvinsa kulttuuripääkaupunkivuoden jatkohankkeena suuressa...
Luonto&ympäristö |13.05.2016 12:44
Viikonloppuna läntiseen Suomeen ennustetaan tulevan runsaita sateita. Tilastollisesti toukokuu ei ole tyypillistä rankkasateiden aikaa, vaan rankimmat sateet esiintyvät yleensä heinäkuussa ja...
Luonto&ympäristö |12.05.2016 22:48
Karhut ovat heränneet talviunilta. Karhuista tehdään paljon havaintoja keväällä ja alkukesällä, jolloin luonnossa on niukasti ravintoa tarjolla ja otsot liikkuvat jopa valoisan aikaan. Oppivainen...
Luonto&ympäristö |12.05.2016 11:36
BirdLife Suomen vuoden lintu on virtavesien tyrskyissä viihtyvä koskikara. Sen pesimäkanta ja kesäaikainen esiintyminen tunnetaan puutteellisesti, ja siksi BirdLife toivoo suomalaisten havaintoja...