HINKU-kuntien päästöt vähentyivät kuudessa vuodessa lähes 20 prosenttia

14.05.2014 9:40

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankeen kunnat vähensivät vuosina 2007–12 kasvihuonekaasupäästöjään keskimäärin 19 prosenttia. Eniten päästöjään vähensivät Hanko (-34 %) ja viime vuosina voimakkaasti päästöttömän tuulivoiman tuotantoon satsannut Iin kunta (-31 %). Myös Lohja (-28 %), Raasepori (-23 %) ja Padasjoki (-22 %) onnistuivat vähentämään päästöjään yli 20 prosenttia.

Suurimmat päästövähennykset HINKU-kunnissa saavutettiin energiasektorilla. Sähkön käytöstä aiheutuneet päästöt leikkautuivat keskimäärin 27 prosenttia, fossiilisten polttoaineiden päästöt 24 prosenttia ja liikennesektorin päästöt 11 prosenttia. Peltoviljelystä ja eläintuotannosta muodostuvat maatalouden päästöt vähenivät keskimäärin kuusi prosenttia. Kaatopaikoilta ja jätevesien käsittelystä koostuvat jätehuollon päästöt vähenivät keskimäärin 19 prosenttia.

Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on kuntien siirtyminen fossiilisista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön. Kaukolämmön lisääminen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen sekä jätehuollon kehittyminen ovat vaikuttaneet hyvään tulokseen. Ratkaisut ovat olleet myös kustannustehokkaita ja tukeneet alueen työllisyyttä. Sekä kunnat, paikallinen elinkeinoelämä että asukkaat ovat toteuttaneet päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.

– Tulos on merkittävä. HINKU-hanke osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillintää voidaan kunnissa vauhdittaa varsin pienin resurssein ja samalla pystytään tukemaan aluetalouden kehitystä. HINKU-kuntien tavoite, 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä, on haasteellinen, muttei mahdoton, kun ilmastonmuutoksen hillintätoimet ymmärretään mahdollisuudeksi eikä uhaksi, hankkeen valtakunnallinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Seppälän mukaan päästöjen kehityksen seurannassa on syytä muistaa myös valtakunnallinen tilanne. Osa tuloksista myötäilee valtakunnan tilannetta, mutta selviä poikkeamiakin on.

– Esimerkiksi kevyen polttoöljyn kulutus on vähentynyt Suomessa keskimäärin 13 prosenttia vuosina 2007–12. HINKU-kunnissa vastaava vähennys on 22 prosenttia. Iissä HINKU-toimet ovat vähentäneet energiakuluja muutaman viime vuoden aikana niin merkittävästi, että ne vastaavat jo 0,25 prosentin muutosta veroäyrissä. Kiinteistöjen energiatehokkuus on tuonut kunnalle 240 000 euron vuosisäästöt. Myös muista hyödyistä alkaa näkyä merkkejä. Esimerkiksi työttömyys on vähentynyt Uudessakaupungissa 10,2 prosentista 8,9 prosenttiin vuosina 2007–12, Suomen ympäristökeskuksen HINKU-tiimin vetäjä Pasi Tainio sanoo.

Tarkastelusta on poistettu päästökauppaan kuuluvat energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset, joiden päästöt määräytyvät kansainvälisellä tasolla EU:n päästökaupassa. Mikäli päästökauppalaitokset sisällytettäisiin tarkasteluun, useimpien teollisuusvaltaisten HINKU-kuntien päästövähennysprosentit nousisivat selvästi nyt raportoituja korkeammiksi.

– Suurten päästökauppateollisuuslaitosten sijaan kuntien päästövähennystalkoissa kannattaa kuitenkin painottaa aivan arkipäiväisiä asioita, kuten rakennusten lämmittämistä, liikennettä, maataloutta ja jätehuoltoa eli ei-päästökauppasektoria, jonka päästöihin kuntatasolla voidaan suoraviivaisimmin ja tehokkaimmin vaikuttaa, vanhempi tutkija Olli-Pekka Pietiläinen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

Laskennan perustana käytetään Kuntaliiton suosittelemaa laskentatapaa pienin muutoksin. HINKU-kunnissa laskennassa otetaan huomioon kulutusperusteisesti kaikki välittömät päästöt, mutta välillisiä elinkaaripäästöjä kunnan ulkopuolella ei sisällytetä tarkasteluun. Autoilun osalta polttoaineiden käyttö kuuluu tarkasteluun, mutta auton rakentamisesta ja maahantuonnista aiheutuvat päästöt jyvitetään kunnan ulkopuolelle.

Päästökauppateollisuuden päästöjen eliminointia taseista kehitetään koko ajan. Kunnan päästötase paranee, jos kunnan alueella pystytään tuottamaan vähäpäästöistä energiaa. Hankkeessa aiotaan kehittää laskentaa siten, että mukaan saataisiin myös sosioekonomisia indikaattoreita. Näiden avulla voidaan tutkia, minkälaisia vaikutuksia ilmastotyöllä on esimerkiksi kuntatalouteen ja työllisyyteen.

HINKU-kuntia eli Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa mukana olevia kuntia on tällä hetkellä 16. HINKU-verkoston käynnistivät Uusikaupunki, Mynämäki, Padasjoki, Kuhmoinen ja Parikkala. Toisessa vaiheessa mukaan tulivat Asikkala, Hanko, Ii, Laitila, Lohja, Masku, Raasepori, Rauma, Rautjärvi ja Siuntio.

Viimeisin tulokas on Lappeenranta, joka liittyi verkostoon kuluvan vuoden maaliskuussa. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on jo lähes 300 000. Useat kunnat harkitsevat verkostoon liittymistä.

– Maailmanlaajuisestikin merkittävää HINKUssa on, että siihen tulee uusia ja yhä suurempia kuntia mukaan. Tässä piilee suuri mahdollisuus Suomelle, jos haluamme Suomen profiloituvan maailmalla uuden tekemisen osaajina. Ilmastoystävällisillä ratkaisuilla on kysyntää maailmalla, Seppälä tiivistää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Luonto&ympäristö |02.12.2016 12:40
Lintuinfluenssa on levinnyt Turun saaristoon, kertoo Evira verkkosivuillaan. Nauvosta kuolleina löytyneistä tukkasotkista on todettu korkeapatogeeninen, eli korkeaa kuolleisuutta luonnonvaraisille...
Luonto&ympäristö |01.12.2016 13:44
Lunta oli marraskuun alkupuolella jopa enemmän etelässä kuin pohjoisessa. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista...
Luonto&ympäristö |01.12.2016 11:12
Marraskuun alkupuolen pakkasten seurauksena erityisesti pienet ja matalat vesistöt jäätyivät laajalti koko maassa. Kuukauden puolivälissä lauhtunut sää sulatti jäitä kuitenkin niin paljon, että...
Luonto&ympäristö |01.12.2016 8:12
Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona laajan kokoelman vuoteen 2030 ulottuvia energialinjauksia. Euroopan unioni ei kuitenkaan tässä ns. talvipaketissaan ole onnistunut sysäämään liikkeelle...
Luonto&ympäristö |30.11.2016 15:44
Kaksipäiväinen kansainvälinen seminaari Turussa poiki roppakaupalla luonnonhoitodiilejä. Yhdessä työryhmässä pohdittiin, miten vieraspetojen määrä saadaan asiallisesti kuriin. Toisessa keksittiin,...
Luonto&ympäristö |30.11.2016 15:36
Suomen luonnonsuojeluliitto on tänä vuonna kerännyt ympäri maata suomalaisilta ehdotuksia maamme ainutlaatuisiksi luontokohteiksi, jotka haluamme säilyttää seuraaville sukupolville tuleviksi...
Luonto&ympäristö |30.11.2016 11:28
Suomenlahdella viime viikkoina tehdyt havainnot kohonneista, yksittäisistä suolapitoisuuden nousuista johtuvat voimakkaiden itätuulten aiheuttamasta syväveden kumpuamisesta, arvioi Varsinais-Suomen...
Luonto&ympäristö |30.11.2016 10:44
Suomalainen FINNARP-retkikunta lähtee jälleen Etelämantereelle 2. joulukuuta. Retkikunta viettää Aboan tutkimusasemalla vajaat kolme kuukautta.
Luonto&ympäristö |25.11.2016 21:08
WWF Suomi arvioi, että kivihiilestä luopuminen ja öljyn käytön puolittaminen eivät toteudu ongelmitta hallituksen torstaina julkaisemassa energia- ja ilmastostrategiassa. Suomi puolittaa metsien...
Luonto&ympäristö |25.11.2016 17:12
Ilmatieteen laitoksen perjantaina 25. marraskuuta tekemän ennusteen mukaan voimakas matalapaine liikkuu Suomen yli kaakkoon viikonlopun aikana. Matalapaineeseen liittyvä lumisadealue leviää...
Luonto&ympäristö |24.11.2016 13:12
Yleisimmät maaperän pilaantumista aiheuttavat haitta-aineet ovat öljyhiilivedyt ja metallit. Merkittävimpiä pilaantumista aiheuttavia toimintoja ovat polttoaineen jakelu ja varastointi, teollinen...