HINKU-kuntien päästöt vähentyivät kuudessa vuodessa lähes 20 prosenttia

14.05.2014 9:40

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankeen kunnat vähensivät vuosina 2007–12 kasvihuonekaasupäästöjään keskimäärin 19 prosenttia. Eniten päästöjään vähensivät Hanko (-34 %) ja viime vuosina voimakkaasti päästöttömän tuulivoiman tuotantoon satsannut Iin kunta (-31 %). Myös Lohja (-28 %), Raasepori (-23 %) ja Padasjoki (-22 %) onnistuivat vähentämään päästöjään yli 20 prosenttia.

Suurimmat päästövähennykset HINKU-kunnissa saavutettiin energiasektorilla. Sähkön käytöstä aiheutuneet päästöt leikkautuivat keskimäärin 27 prosenttia, fossiilisten polttoaineiden päästöt 24 prosenttia ja liikennesektorin päästöt 11 prosenttia. Peltoviljelystä ja eläintuotannosta muodostuvat maatalouden päästöt vähenivät keskimäärin kuusi prosenttia. Kaatopaikoilta ja jätevesien käsittelystä koostuvat jätehuollon päästöt vähenivät keskimäärin 19 prosenttia.

Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on kuntien siirtyminen fossiilisista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön. Kaukolämmön lisääminen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen sekä jätehuollon kehittyminen ovat vaikuttaneet hyvään tulokseen. Ratkaisut ovat olleet myös kustannustehokkaita ja tukeneet alueen työllisyyttä. Sekä kunnat, paikallinen elinkeinoelämä että asukkaat ovat toteuttaneet päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.

– Tulos on merkittävä. HINKU-hanke osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillintää voidaan kunnissa vauhdittaa varsin pienin resurssein ja samalla pystytään tukemaan aluetalouden kehitystä. HINKU-kuntien tavoite, 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä, on haasteellinen, muttei mahdoton, kun ilmastonmuutoksen hillintätoimet ymmärretään mahdollisuudeksi eikä uhaksi, hankkeen valtakunnallinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Seppälän mukaan päästöjen kehityksen seurannassa on syytä muistaa myös valtakunnallinen tilanne. Osa tuloksista myötäilee valtakunnan tilannetta, mutta selviä poikkeamiakin on.

– Esimerkiksi kevyen polttoöljyn kulutus on vähentynyt Suomessa keskimäärin 13 prosenttia vuosina 2007–12. HINKU-kunnissa vastaava vähennys on 22 prosenttia. Iissä HINKU-toimet ovat vähentäneet energiakuluja muutaman viime vuoden aikana niin merkittävästi, että ne vastaavat jo 0,25 prosentin muutosta veroäyrissä. Kiinteistöjen energiatehokkuus on tuonut kunnalle 240 000 euron vuosisäästöt. Myös muista hyödyistä alkaa näkyä merkkejä. Esimerkiksi työttömyys on vähentynyt Uudessakaupungissa 10,2 prosentista 8,9 prosenttiin vuosina 2007–12, Suomen ympäristökeskuksen HINKU-tiimin vetäjä Pasi Tainio sanoo.

Tarkastelusta on poistettu päästökauppaan kuuluvat energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset, joiden päästöt määräytyvät kansainvälisellä tasolla EU:n päästökaupassa. Mikäli päästökauppalaitokset sisällytettäisiin tarkasteluun, useimpien teollisuusvaltaisten HINKU-kuntien päästövähennysprosentit nousisivat selvästi nyt raportoituja korkeammiksi.

– Suurten päästökauppateollisuuslaitosten sijaan kuntien päästövähennystalkoissa kannattaa kuitenkin painottaa aivan arkipäiväisiä asioita, kuten rakennusten lämmittämistä, liikennettä, maataloutta ja jätehuoltoa eli ei-päästökauppasektoria, jonka päästöihin kuntatasolla voidaan suoraviivaisimmin ja tehokkaimmin vaikuttaa, vanhempi tutkija Olli-Pekka Pietiläinen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

Laskennan perustana käytetään Kuntaliiton suosittelemaa laskentatapaa pienin muutoksin. HINKU-kunnissa laskennassa otetaan huomioon kulutusperusteisesti kaikki välittömät päästöt, mutta välillisiä elinkaaripäästöjä kunnan ulkopuolella ei sisällytetä tarkasteluun. Autoilun osalta polttoaineiden käyttö kuuluu tarkasteluun, mutta auton rakentamisesta ja maahantuonnista aiheutuvat päästöt jyvitetään kunnan ulkopuolelle.

Päästökauppateollisuuden päästöjen eliminointia taseista kehitetään koko ajan. Kunnan päästötase paranee, jos kunnan alueella pystytään tuottamaan vähäpäästöistä energiaa. Hankkeessa aiotaan kehittää laskentaa siten, että mukaan saataisiin myös sosioekonomisia indikaattoreita. Näiden avulla voidaan tutkia, minkälaisia vaikutuksia ilmastotyöllä on esimerkiksi kuntatalouteen ja työllisyyteen.

HINKU-kuntia eli Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa mukana olevia kuntia on tällä hetkellä 16. HINKU-verkoston käynnistivät Uusikaupunki, Mynämäki, Padasjoki, Kuhmoinen ja Parikkala. Toisessa vaiheessa mukaan tulivat Asikkala, Hanko, Ii, Laitila, Lohja, Masku, Raasepori, Rauma, Rautjärvi ja Siuntio.

Viimeisin tulokas on Lappeenranta, joka liittyi verkostoon kuluvan vuoden maaliskuussa. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on jo lähes 300 000. Useat kunnat harkitsevat verkostoon liittymistä.

– Maailmanlaajuisestikin merkittävää HINKUssa on, että siihen tulee uusia ja yhä suurempia kuntia mukaan. Tässä piilee suuri mahdollisuus Suomelle, jos haluamme Suomen profiloituvan maailmalla uuden tekemisen osaajina. Ilmastoystävällisillä ratkaisuilla on kysyntää maailmalla, Seppälä tiivistää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Luonto&ympäristö |17.01.2017 14:36
Kasvinsuojeluaineiden käyttö golfkentillä on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) valvontahavaintojen perusteella pääosin kunnossa, mutta puutteitakin löytyi. Noin kolmasosalla kentistä ei...
Luonto&ympäristö |16.01.2017 13:12
Suomen lajien uhanalaisuutta arvioidaan viidettä kertaa. Arviointi toteutetaan asiantuntijatyöryhmissä yli 150 asiantuntijan voimin. Arviointi kattaa yli 21 000 Suomessa elävää lajia ja sen on määrä...
Luonto&ympäristö |16.01.2017 12:16
Miltä kuulostaisi lomaviikko vuokramökissä kansallispuiston tai luonnonsuojelualueen maisemissa, lammas-tai lehmälaumasta huolehtien? Lammas- tai lehmipaimenena pääset viettämään elämysloman Suomen...
Merikotkia Saaristomerellä vuonna 1974.
Luonto&ympäristö |15.01.2017 17:40
Yksi maamme historian sykähdyttävimmistä luonnonsuojelun menestystarinoista on nyt dokumentoitu tarkasti. Merikotkien puolesta – WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival -raportti...
Luonto&ympäristö |13.01.2017 15:56
Maatalouden ympäristövaikutusten MATO-tutkimusohjelman kolmas rahoitushaku avautuu helmikuussa. Haun teemoina ovat politiikkavaikutukset ja niiden yhteensovitus sekä maatalouden uusiutuvat...
Luonto&ympäristö |13.01.2017 10:52
Yksi laajimmista Suomi100-juhlinnoista, Luonnon päivät 2017 -kampanja, käynnistyy perjantaina. Tavoitteena on saada kaikki suomalaiset juhlimaan Suomen luontoa neljänä Luonnon päivänä – kukin omalla...
Luonto&ympäristö |12.01.2017 21:52
Järvet ja joet ovat myös tärkeitä metsien ja soiden rinnalla maa-alueiden ja ilmakehän välisessä hiilen kierrossa ja siten ilmastonmuutoksessa.
Luonto&ympäristö |12.01.2017 11:52
Talvimyrsky on riepotellut lounaisia merialueita, jossa merkitsevä aallonkorkeus on ylittänyt kahdeksan metriä. Korkein yksittäinen aalto on tuolloin noin 15 metriä. Aallonkorkeudet sivuavat aiempaa...
Luonto&ympäristö |12.01.2017 11:48
Arktiset pilvet lämmittävät arktisten alueiden ilmastoa ja samaan aikaan arktisten alueiden jää- ja lumipeite vähenee.
Luonto&ympäristö |12.01.2017 11:24
BirdLife Suomen Pihabongaus-tapahtuma järjestetään 28.–29. tammikuuta. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla...
Luonto&ympäristö |11.01.2017 20:04
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosina 2015–17 kuuluvan vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksen tarkoitus on edistää ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua eri...