HINKU-kuntien päästöt vähentyivät kuudessa vuodessa lähes 20 prosenttia

14.05.2014 9:40

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankeen kunnat vähensivät vuosina 2007–12 kasvihuonekaasupäästöjään keskimäärin 19 prosenttia. Eniten päästöjään vähensivät Hanko (-34 %) ja viime vuosina voimakkaasti päästöttömän tuulivoiman tuotantoon satsannut Iin kunta (-31 %). Myös Lohja (-28 %), Raasepori (-23 %) ja Padasjoki (-22 %) onnistuivat vähentämään päästöjään yli 20 prosenttia.

Suurimmat päästövähennykset HINKU-kunnissa saavutettiin energiasektorilla. Sähkön käytöstä aiheutuneet päästöt leikkautuivat keskimäärin 27 prosenttia, fossiilisten polttoaineiden päästöt 24 prosenttia ja liikennesektorin päästöt 11 prosenttia. Peltoviljelystä ja eläintuotannosta muodostuvat maatalouden päästöt vähenivät keskimäärin kuusi prosenttia. Kaatopaikoilta ja jätevesien käsittelystä koostuvat jätehuollon päästöt vähenivät keskimäärin 19 prosenttia.

Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on kuntien siirtyminen fossiilisista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön. Kaukolämmön lisääminen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen sekä jätehuollon kehittyminen ovat vaikuttaneet hyvään tulokseen. Ratkaisut ovat olleet myös kustannustehokkaita ja tukeneet alueen työllisyyttä. Sekä kunnat, paikallinen elinkeinoelämä että asukkaat ovat toteuttaneet päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.

– Tulos on merkittävä. HINKU-hanke osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillintää voidaan kunnissa vauhdittaa varsin pienin resurssein ja samalla pystytään tukemaan aluetalouden kehitystä. HINKU-kuntien tavoite, 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä, on haasteellinen, muttei mahdoton, kun ilmastonmuutoksen hillintätoimet ymmärretään mahdollisuudeksi eikä uhaksi, hankkeen valtakunnallinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Seppälän mukaan päästöjen kehityksen seurannassa on syytä muistaa myös valtakunnallinen tilanne. Osa tuloksista myötäilee valtakunnan tilannetta, mutta selviä poikkeamiakin on.

– Esimerkiksi kevyen polttoöljyn kulutus on vähentynyt Suomessa keskimäärin 13 prosenttia vuosina 2007–12. HINKU-kunnissa vastaava vähennys on 22 prosenttia. Iissä HINKU-toimet ovat vähentäneet energiakuluja muutaman viime vuoden aikana niin merkittävästi, että ne vastaavat jo 0,25 prosentin muutosta veroäyrissä. Kiinteistöjen energiatehokkuus on tuonut kunnalle 240 000 euron vuosisäästöt. Myös muista hyödyistä alkaa näkyä merkkejä. Esimerkiksi työttömyys on vähentynyt Uudessakaupungissa 10,2 prosentista 8,9 prosenttiin vuosina 2007–12, Suomen ympäristökeskuksen HINKU-tiimin vetäjä Pasi Tainio sanoo.

Tarkastelusta on poistettu päästökauppaan kuuluvat energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset, joiden päästöt määräytyvät kansainvälisellä tasolla EU:n päästökaupassa. Mikäli päästökauppalaitokset sisällytettäisiin tarkasteluun, useimpien teollisuusvaltaisten HINKU-kuntien päästövähennysprosentit nousisivat selvästi nyt raportoituja korkeammiksi.

– Suurten päästökauppateollisuuslaitosten sijaan kuntien päästövähennystalkoissa kannattaa kuitenkin painottaa aivan arkipäiväisiä asioita, kuten rakennusten lämmittämistä, liikennettä, maataloutta ja jätehuoltoa eli ei-päästökauppasektoria, jonka päästöihin kuntatasolla voidaan suoraviivaisimmin ja tehokkaimmin vaikuttaa, vanhempi tutkija Olli-Pekka Pietiläinen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

Laskennan perustana käytetään Kuntaliiton suosittelemaa laskentatapaa pienin muutoksin. HINKU-kunnissa laskennassa otetaan huomioon kulutusperusteisesti kaikki välittömät päästöt, mutta välillisiä elinkaaripäästöjä kunnan ulkopuolella ei sisällytetä tarkasteluun. Autoilun osalta polttoaineiden käyttö kuuluu tarkasteluun, mutta auton rakentamisesta ja maahantuonnista aiheutuvat päästöt jyvitetään kunnan ulkopuolelle.

Päästökauppateollisuuden päästöjen eliminointia taseista kehitetään koko ajan. Kunnan päästötase paranee, jos kunnan alueella pystytään tuottamaan vähäpäästöistä energiaa. Hankkeessa aiotaan kehittää laskentaa siten, että mukaan saataisiin myös sosioekonomisia indikaattoreita. Näiden avulla voidaan tutkia, minkälaisia vaikutuksia ilmastotyöllä on esimerkiksi kuntatalouteen ja työllisyyteen.

HINKU-kuntia eli Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa mukana olevia kuntia on tällä hetkellä 16. HINKU-verkoston käynnistivät Uusikaupunki, Mynämäki, Padasjoki, Kuhmoinen ja Parikkala. Toisessa vaiheessa mukaan tulivat Asikkala, Hanko, Ii, Laitila, Lohja, Masku, Raasepori, Rauma, Rautjärvi ja Siuntio.

Viimeisin tulokas on Lappeenranta, joka liittyi verkostoon kuluvan vuoden maaliskuussa. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on jo lähes 300 000. Useat kunnat harkitsevat verkostoon liittymistä.

– Maailmanlaajuisestikin merkittävää HINKUssa on, että siihen tulee uusia ja yhä suurempia kuntia mukaan. Tässä piilee suuri mahdollisuus Suomelle, jos haluamme Suomen profiloituvan maailmalla uuden tekemisen osaajina. Ilmastoystävällisillä ratkaisuilla on kysyntää maailmalla, Seppälä tiivistää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Luonto&ympäristö |21.07.2016 13:32
Lounais-Suomesta saatiin kuluneella viikolla havainnot 31 vakioseurantapaikalta, joista 13 havaittiin sinilevää. Kansalaiset ovat tehneet muutamia sinilevähavaintoja merialueilta.
Luonto&ympäristö |21.07.2016 13:20
Suomenlahdella ja Saaristomerellä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän. Järvillä sen sijaan sinilevien pintakukinnat ovat vähentyneet. Loppukesällä järvissä voi esiintyä myös ruskeita,...
Luonto&ympäristö |21.07.2016 12:08
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys järjestää jo perinteeksi muodostuneen Lepakkobongauksen 29.–31. heinäkuuta. Lepakkobongaustapahtuma on yhdistyksen kuudes.
Luonto&ympäristö |21.07.2016 11:06
Maa-alueilla myrskyää Suomessa meteorologisessa mielessä harvoin. Puhekielessä myrskyistä puhutaan usein myös silloin, kun kyseessä on kesäinen, paikallinen rajuilma. Meteorologit puhuvat myrskystä...
Luonto&ympäristö |19.07.2016 10:10 (päivitetty: 19.07.2016 10:12)
Ulkohuussin jätöksiä ei saa heittää luontoon tai haudata maahan. Kaikki huussin jätökset voi hyötykäyttää puutarhassa, mutta käymälämallista riippuen ne pitää jatkokäsitellä ennen käyttöä....
Luonto&ympäristö |18.07.2016 12:56
Vadelma näyttää kypsyvän selvästi etuajassa, kertoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto. Vadelman sadonkorjuu on aloitettu avomaalta eteläisen Suomen alueella. Satotoiveet ovat hyvät kukinnan ja...
Luonto&ympäristö |14.07.2016 21:38
Järvillä sinilevien pintakukinnat ovat lisääntyneet viime viikosta, mutta runsaita kukintoja on havaittu vain viidellä havaintopaikalla. Lähiviikkoina sinilevä voi runsastua järvillä, koska valuma-...
Luonto&ympäristö |14.07.2016 12:42 (päivitetty: 14.07.2016 12:46)
Lounais-Suomesta saatiin viikolla 28 havaintoja 23 vakioseurantapaikalta, joista kuudella havaittiin hieman sinilevää. Seurantapaikkojen lisäksi merialueilta saatiin kaksi ilmoitusta sinilevästä....
Luonto&ympäristö |13.07.2016 15:30
WWF Suomen hallintoneuvostoon on valittu seitsemän uutta jäsentä ja hallitukseen yksi uusi jäsen. Johtaja Timo Koivurova, kansanedustaja Hanna Kosonen, tutkija Mervi Kunnasranta, toimitusjohtaja...
Luonto&ympäristö |13.07.2016 14:18
Suomen sisävesialue on vahvistettu Euroopan komission päätöksellä virallisesti vapaaksi lohikalojen alfavirustartunnoista (salmonid alphavirus infections, SAV). Virallisesti vapaalle alueelle saa...
Luonto&ympäristö |13.07.2016 11:20
Riistakolmioiden kesälaskenta järjestetään tänä vuonna 23.7.–2.8. ja metsäkanalintukannat selvitetään riistakolmioiden kesälaskennalla. Laskennan tulosten perusteella ratkaistaan metsäkanalintujen...