HINKU-kuntien päästöt vähentyivät kuudessa vuodessa lähes 20 prosenttia

14.05.2014 9:40

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankeen kunnat vähensivät vuosina 2007–12 kasvihuonekaasupäästöjään keskimäärin 19 prosenttia. Eniten päästöjään vähensivät Hanko (-34 %) ja viime vuosina voimakkaasti päästöttömän tuulivoiman tuotantoon satsannut Iin kunta (-31 %). Myös Lohja (-28 %), Raasepori (-23 %) ja Padasjoki (-22 %) onnistuivat vähentämään päästöjään yli 20 prosenttia.

Suurimmat päästövähennykset HINKU-kunnissa saavutettiin energiasektorilla. Sähkön käytöstä aiheutuneet päästöt leikkautuivat keskimäärin 27 prosenttia, fossiilisten polttoaineiden päästöt 24 prosenttia ja liikennesektorin päästöt 11 prosenttia. Peltoviljelystä ja eläintuotannosta muodostuvat maatalouden päästöt vähenivät keskimäärin kuusi prosenttia. Kaatopaikoilta ja jätevesien käsittelystä koostuvat jätehuollon päästöt vähenivät keskimäärin 19 prosenttia.

Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on kuntien siirtyminen fossiilisista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön. Kaukolämmön lisääminen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen sekä jätehuollon kehittyminen ovat vaikuttaneet hyvään tulokseen. Ratkaisut ovat olleet myös kustannustehokkaita ja tukeneet alueen työllisyyttä. Sekä kunnat, paikallinen elinkeinoelämä että asukkaat ovat toteuttaneet päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.

– Tulos on merkittävä. HINKU-hanke osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillintää voidaan kunnissa vauhdittaa varsin pienin resurssein ja samalla pystytään tukemaan aluetalouden kehitystä. HINKU-kuntien tavoite, 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä, on haasteellinen, muttei mahdoton, kun ilmastonmuutoksen hillintätoimet ymmärretään mahdollisuudeksi eikä uhaksi, hankkeen valtakunnallinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Seppälän mukaan päästöjen kehityksen seurannassa on syytä muistaa myös valtakunnallinen tilanne. Osa tuloksista myötäilee valtakunnan tilannetta, mutta selviä poikkeamiakin on.

– Esimerkiksi kevyen polttoöljyn kulutus on vähentynyt Suomessa keskimäärin 13 prosenttia vuosina 2007–12. HINKU-kunnissa vastaava vähennys on 22 prosenttia. Iissä HINKU-toimet ovat vähentäneet energiakuluja muutaman viime vuoden aikana niin merkittävästi, että ne vastaavat jo 0,25 prosentin muutosta veroäyrissä. Kiinteistöjen energiatehokkuus on tuonut kunnalle 240 000 euron vuosisäästöt. Myös muista hyödyistä alkaa näkyä merkkejä. Esimerkiksi työttömyys on vähentynyt Uudessakaupungissa 10,2 prosentista 8,9 prosenttiin vuosina 2007–12, Suomen ympäristökeskuksen HINKU-tiimin vetäjä Pasi Tainio sanoo.

Tarkastelusta on poistettu päästökauppaan kuuluvat energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset, joiden päästöt määräytyvät kansainvälisellä tasolla EU:n päästökaupassa. Mikäli päästökauppalaitokset sisällytettäisiin tarkasteluun, useimpien teollisuusvaltaisten HINKU-kuntien päästövähennysprosentit nousisivat selvästi nyt raportoituja korkeammiksi.

– Suurten päästökauppateollisuuslaitosten sijaan kuntien päästövähennystalkoissa kannattaa kuitenkin painottaa aivan arkipäiväisiä asioita, kuten rakennusten lämmittämistä, liikennettä, maataloutta ja jätehuoltoa eli ei-päästökauppasektoria, jonka päästöihin kuntatasolla voidaan suoraviivaisimmin ja tehokkaimmin vaikuttaa, vanhempi tutkija Olli-Pekka Pietiläinen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

Laskennan perustana käytetään Kuntaliiton suosittelemaa laskentatapaa pienin muutoksin. HINKU-kunnissa laskennassa otetaan huomioon kulutusperusteisesti kaikki välittömät päästöt, mutta välillisiä elinkaaripäästöjä kunnan ulkopuolella ei sisällytetä tarkasteluun. Autoilun osalta polttoaineiden käyttö kuuluu tarkasteluun, mutta auton rakentamisesta ja maahantuonnista aiheutuvat päästöt jyvitetään kunnan ulkopuolelle.

Päästökauppateollisuuden päästöjen eliminointia taseista kehitetään koko ajan. Kunnan päästötase paranee, jos kunnan alueella pystytään tuottamaan vähäpäästöistä energiaa. Hankkeessa aiotaan kehittää laskentaa siten, että mukaan saataisiin myös sosioekonomisia indikaattoreita. Näiden avulla voidaan tutkia, minkälaisia vaikutuksia ilmastotyöllä on esimerkiksi kuntatalouteen ja työllisyyteen.

HINKU-kuntia eli Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa mukana olevia kuntia on tällä hetkellä 16. HINKU-verkoston käynnistivät Uusikaupunki, Mynämäki, Padasjoki, Kuhmoinen ja Parikkala. Toisessa vaiheessa mukaan tulivat Asikkala, Hanko, Ii, Laitila, Lohja, Masku, Raasepori, Rauma, Rautjärvi ja Siuntio.

Viimeisin tulokas on Lappeenranta, joka liittyi verkostoon kuluvan vuoden maaliskuussa. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on jo lähes 300 000. Useat kunnat harkitsevat verkostoon liittymistä.

– Maailmanlaajuisestikin merkittävää HINKUssa on, että siihen tulee uusia ja yhä suurempia kuntia mukaan. Tässä piilee suuri mahdollisuus Suomelle, jos haluamme Suomen profiloituvan maailmalla uuden tekemisen osaajina. Ilmastoystävällisillä ratkaisuilla on kysyntää maailmalla, Seppälä tiivistää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Luonto&ympäristö |18.08.2017 16:16
Lauantaina etelässä voi esiintyä voimakkaita ukkosia, sunnuntaina pohjoisessa myrskytuulia.
Luonto&ympäristö |18.08.2017 12:32
Loppukesä on pensasmarjojen aikaa ja kypsymisvuorossa ovat nyt eri herukkalajit, jotka tuovat väriä marjamarkkinoille. Käsin poimittuja herukoita ja karviaisia on näkynyt toreilla ja myyntipöydillä...
Luonto&ympäristö |18.08.2017 10:28
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Riistahavainnot.fi-palvelussa näkyvät jälleen pantasusien paikannustiedot. Seurannassa on yhdeksän sutta. Palvelusta löytyy myös kesän pantaseurantojen perusteella tehty...
Luonto&ympäristö |18.08.2017 10:04
Meri on luovuttanut itsenäistymisen aikana Suomelle niin paljon maata, että Helsingin kaupunki mahtuu lahjaksi saadulle maalle yli 22 kertaa ja eteläsuomalainen kansallispuisto Nuuksio jopa 182...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 16:48
Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on toimittanut Kakskerranjärven tarkkailututkimuksen vuosiraportin vuodelta 2016. Kakskerranjärven veden laatua tarkkailtiin Myllykylän ja Harjattulan...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 14:44
Suomen merialueilla esiintyy edelleen sinileviä erityisesti Selkämeren eteläosassa. Rannikon havaintopaikoilla on havaittu jonkin verran sinilevää. Järvillä sinilevän määrä on edelleen lisääntynyt,...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 14:28
Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n mukaan Aurajoen koko valuma-alueen fosforivirtaama oli viime vuonna yhteensä 32 tonnia ja typpivirtaama 390 tonnia. Ravinnevirtaamat olivat selvästi...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 12:52
Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on toimittanut vuosiraportin Turun ympäristön merialueen tilasta vuodelta 2016. Raportin mukaan merialueen yleinen käyttökelpoisuus avovesikautena 2016...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 10:56
Sinilevätilanne on jatkunut Lounais-Suomessa kuluvalla viikolla edelleen rauhallisena. ELY-keskukselle on ilmoitettu muutamista sinileväesiintymistä niin meri- kuin järvialueillakin, mutta määrät...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 10:36
Gustavsvärn sortuneine muureineen, maamme vanhin majakkasaari Utö, ankarasta hyökkäyksestä selvinnyt Bengtskär – majakkasaariin liittyy paljon kiehtovaa historiaa ja jännittäviä tarinoita.Ei ihme,...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 9:00
Tea Karvisen Kansallispuistot – maamme luonnon helmet esittelee kaikki Suomen 40 kansallispuistoa Saaristomereltä Lemmenjoelle, uusimpana kesäkuussa 2017 avattu Hossa. Kirja kertoo kansallispuistojen...