Kalatautien vastustus toiminut hyvin

20.03.2017 21:04

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran järjestämä vuotuinen Kalaterveyspäivä antaa katsauksen Suomen kalatautitilanteeseen sekä keinoihin torjua tai kokonaan estää tautien leviäminen. Bioturvallisuus, tässä yhteydessä tautisuojaus, pyrkii vähentämään tarttuvien tautien leviämistä sekä viljeltyjen että luonnonkalojen parissa. Kalanviljelyssä vesiympäristö antaa tautien hallinnalle oman erityisen haasteensa.

– Kalanviljelyssä keskeiset bioturvallisuusriskit liittyvät elävien kalojen tai mädin siirtoihin ja kuljetuksiin laitosten välillä sekä vesialueelta toiselle. Luonnonkalakantoja ylläpitävissä emokalalaitoksissa on oltava erityisen huolellinen luonnosta pyydystettyjen emojen ja laitokseen siirrettävän mädin terveysstatuksen varmistamisessa", sanoo vesiviljelyn asiantuntija Risto Kannel Luonnonvarakeskuksesta.

Luonnonmädinhankintaan liittyy aina emokalojen tutkimusvelvollisuus, jonka Evira on ohjeistanut. Eviran kalatautien tutkimus käsittää bakteeri- ja virusperäiset taudit ja myös loistutkimukset.

– Lakisääteisesti vastustettavien eläintautien varalta on laadittu toimintasäännöt lainsäädännössä. Osasta näitä toimia säädetään EU:n lainsäädännössä, osasta kansallisesti. Vastuu toimien toteuttamisesta on jaettu eläinten kasvattajien, kunnaneläinlääkäreiden, läänineläinlääkäreiden ja Eviran kesken, sanoo ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila Evirasta.

Viime vuoden kalatautitilanne oli hyvä. Jo toisena vuonna peräkkäin lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja ei todettu.

– Luonnonkaloissa tärkein vuoden 2016 tautitapahtuma oli jo kolmatta vuotta peräkkäin havaittu Tornionjoen nousulohissa runsaana esiintyvä haavatauti ja kuolleisuus. Ilmiöllä ei ole yhtä syytä, vaan taustalla on sekä kalastusvälineiden aiheuttamia vaurioita että pintaihossa havaittavia kuoliomuutoksia, joiden syytä ei tunneta. Tunnettuja, kaloille tautia aiheuttavia virustartuntoja ei ole todettu. Haavaisista merilohista sekä Tornionjoessa että Ruotsin lohijoissa on kuitenkin löydetty muun muassa herpes- ja iridoviruksille ominaisia merkkejä, sanoo tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio Evirasta.

Suomalaisen kalatautivastustuksen kulmakivi vuosikymmenien ajan on ollut tartuntojen maahantulon esto. Suuria kuolleisuuksia aiheuttavia virustauteja ei ole koskaan todettu sisävesillä.

– Tautien torjunta on toiminut varsin hyvin, mutta parantamistakin on. Esimerkiksi tiukempi bioturvallisuuden ylläpito olisi kenties estänyt erityisesti kirjolohessa esiintyvän virusperäisen verenvuotoseptikemian, VHS -taudin laajan leviämisen Ahvenanmaalla 2000–01, sanoo erikoistutkija, ELT Perttu Koski Evirasta.

Valintajalostus auttaa kaloja paremmin sopeutumaan kasvuympäristöönsä ja siten myös kalojen eloonjäänti paranee.

– Noin 80 prosentilla Suomessa kasvatetusta kirjolohesta on sukujuuret JALO-valintaohjelmassa. Se on kansainvälisesti kilpailukykyinen kotimainen valintaohjelma. Sen avulla emokalastot varmistavat mäti- ja poikastuotannon omavaraisuuden ja hillitsevät siten ulkomailta tulevaa kalatautiriskiä, sanoo johtava tutkija Antti Kause Luonnonvarakeskuksesta.

Kala-alan tutkijat ja toimijat kokoontuvat Kalaterveyspäivässä Turussa 23. maaliskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Luonto&ympäristö |29.04.2017 11:12
Neste ja Fazer Leipomot yhdistävät voimansa Munkkitemppu-kampanjassa. Fazer Leipomoiden vapun munkkien paistosta syntyvästä paistorasvasta jalostetaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä, jonka arvoa...
Luonto&ympäristö |28.04.2017 15:40
Jo yli sata suomalaista on onnistunut havaitsemaan sata lintulajia kuluvan vuoden aikana Suomen juhlavuoden kunniaksi järjestetyssä Tunnista 100 lintulajia -haasteessa.
Luonto&ympäristö |27.04.2017 13:01
Vappuaatto on suurimmassa osassa maata pilvinen, sateinen ja päivälämpötila jää koko maassa kymmenen asteen alapuolelle.Vapun säätä hallitsee etelästä nouseva matalapaine, johon liittyy vesi- ja...
Luonto&ympäristö |27.04.2017 11:44
Miten haitallisia vieraslajeja pitäisi sinun mielestäsi torjua? Nyt on mahdollisuus vaikuttaa torjuntasuunnitelmiin. Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on...
Luonto&ympäristö |25.04.2017 17:15
Pienvesivoimayhtiöt eivät ole toteuttaneet niille määrättyjä kalatievelvoitteita, ilmenee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uudesta selvityksestä. Velvoitteiden toteuttamatta jättäminen on...
Luonto&ympäristö |25.04.2017 8:24
Tshernobylin onnettomuuden 31-vuotismuistopäivää vietetään ympäri maailman 26. huhtikuuta, myös Suomessa.
Luonto&ympäristö |24.04.2017 14:32
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomen karhukannan olevan 1 980–2 100 yksilöä. Arvio karhujen määrästä on suurempi kuin viime vuonna, jolloin karhuja arvioitiin olleen 1 720–1 840.
Luonto&ympäristö |21.04.2017 15:32
Luonnonvarakeskus istuttaa keväällä noin 128 000 meritaimenen ja lohen yksivuotiasta poikasta sekä noin 326 000 lohen, meritaimenen, järvitaimenen ja järvilohen vaelluspoikasta.
Luonto&ympäristö |20.04.2017 15:08
Saaristomeren ehkä kaunein kukka, seljakämmekkä, uhkaa hävitä. Arkipelagia-seura on huolissaan uhanalaisen kämmekän tilasta ja kaipaa yleisöhavaintoja. Saaristoiltamissa 26. huhtikuuta esitellään...
Luonto&ympäristö |19.04.2017 14:44
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on julkaissut uudet käyttöaluekartat, joita käytetään männyn siementen ja taimien markkinoinnissa keväästä lähtien. Jalostettu metsänviljelyaineisto tuottaa...
Nauvon Bergham.
Luonto&ympäristö |19.04.2017 11:56 (päivitetty: 19.04.2017 12:02)
Kauppakeskus Hansassa 24.4–4.5. esillä oleva Saaristomeren panoraama -valokuvanäyttely kertoo kuvin ja sanoin saariston monipuolisista kohteista. Näyttelyn rinnalla Saaristomerta esittelee...