Kalatautien vastustus toiminut hyvin

20.03.2017 21:04

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran järjestämä vuotuinen Kalaterveyspäivä antaa katsauksen Suomen kalatautitilanteeseen sekä keinoihin torjua tai kokonaan estää tautien leviäminen. Bioturvallisuus, tässä yhteydessä tautisuojaus, pyrkii vähentämään tarttuvien tautien leviämistä sekä viljeltyjen että luonnonkalojen parissa. Kalanviljelyssä vesiympäristö antaa tautien hallinnalle oman erityisen haasteensa.

– Kalanviljelyssä keskeiset bioturvallisuusriskit liittyvät elävien kalojen tai mädin siirtoihin ja kuljetuksiin laitosten välillä sekä vesialueelta toiselle. Luonnonkalakantoja ylläpitävissä emokalalaitoksissa on oltava erityisen huolellinen luonnosta pyydystettyjen emojen ja laitokseen siirrettävän mädin terveysstatuksen varmistamisessa", sanoo vesiviljelyn asiantuntija Risto Kannel Luonnonvarakeskuksesta.

Luonnonmädinhankintaan liittyy aina emokalojen tutkimusvelvollisuus, jonka Evira on ohjeistanut. Eviran kalatautien tutkimus käsittää bakteeri- ja virusperäiset taudit ja myös loistutkimukset.

– Lakisääteisesti vastustettavien eläintautien varalta on laadittu toimintasäännöt lainsäädännössä. Osasta näitä toimia säädetään EU:n lainsäädännössä, osasta kansallisesti. Vastuu toimien toteuttamisesta on jaettu eläinten kasvattajien, kunnaneläinlääkäreiden, läänineläinlääkäreiden ja Eviran kesken, sanoo ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila Evirasta.

Viime vuoden kalatautitilanne oli hyvä. Jo toisena vuonna peräkkäin lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja ei todettu.

– Luonnonkaloissa tärkein vuoden 2016 tautitapahtuma oli jo kolmatta vuotta peräkkäin havaittu Tornionjoen nousulohissa runsaana esiintyvä haavatauti ja kuolleisuus. Ilmiöllä ei ole yhtä syytä, vaan taustalla on sekä kalastusvälineiden aiheuttamia vaurioita että pintaihossa havaittavia kuoliomuutoksia, joiden syytä ei tunneta. Tunnettuja, kaloille tautia aiheuttavia virustartuntoja ei ole todettu. Haavaisista merilohista sekä Tornionjoessa että Ruotsin lohijoissa on kuitenkin löydetty muun muassa herpes- ja iridoviruksille ominaisia merkkejä, sanoo tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio Evirasta.

Suomalaisen kalatautivastustuksen kulmakivi vuosikymmenien ajan on ollut tartuntojen maahantulon esto. Suuria kuolleisuuksia aiheuttavia virustauteja ei ole koskaan todettu sisävesillä.

– Tautien torjunta on toiminut varsin hyvin, mutta parantamistakin on. Esimerkiksi tiukempi bioturvallisuuden ylläpito olisi kenties estänyt erityisesti kirjolohessa esiintyvän virusperäisen verenvuotoseptikemian, VHS -taudin laajan leviämisen Ahvenanmaalla 2000–01, sanoo erikoistutkija, ELT Perttu Koski Evirasta.

Valintajalostus auttaa kaloja paremmin sopeutumaan kasvuympäristöönsä ja siten myös kalojen eloonjäänti paranee.

– Noin 80 prosentilla Suomessa kasvatetusta kirjolohesta on sukujuuret JALO-valintaohjelmassa. Se on kansainvälisesti kilpailukykyinen kotimainen valintaohjelma. Sen avulla emokalastot varmistavat mäti- ja poikastuotannon omavaraisuuden ja hillitsevät siten ulkomailta tulevaa kalatautiriskiä, sanoo johtava tutkija Antti Kause Luonnonvarakeskuksesta.

Kala-alan tutkijat ja toimijat kokoontuvat Kalaterveyspäivässä Turussa 23. maaliskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Luonto&ympäristö |18.08.2017 16:16
Lauantaina etelässä voi esiintyä voimakkaita ukkosia, sunnuntaina pohjoisessa myrskytuulia.
Luonto&ympäristö |18.08.2017 12:32
Loppukesä on pensasmarjojen aikaa ja kypsymisvuorossa ovat nyt eri herukkalajit, jotka tuovat väriä marjamarkkinoille. Käsin poimittuja herukoita ja karviaisia on näkynyt toreilla ja myyntipöydillä...
Luonto&ympäristö |18.08.2017 10:28
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Riistahavainnot.fi-palvelussa näkyvät jälleen pantasusien paikannustiedot. Seurannassa on yhdeksän sutta. Palvelusta löytyy myös kesän pantaseurantojen perusteella tehty...
Luonto&ympäristö |18.08.2017 10:04
Meri on luovuttanut itsenäistymisen aikana Suomelle niin paljon maata, että Helsingin kaupunki mahtuu lahjaksi saadulle maalle yli 22 kertaa ja eteläsuomalainen kansallispuisto Nuuksio jopa 182...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 16:48
Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on toimittanut Kakskerranjärven tarkkailututkimuksen vuosiraportin vuodelta 2016. Kakskerranjärven veden laatua tarkkailtiin Myllykylän ja Harjattulan...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 14:44
Suomen merialueilla esiintyy edelleen sinileviä erityisesti Selkämeren eteläosassa. Rannikon havaintopaikoilla on havaittu jonkin verran sinilevää. Järvillä sinilevän määrä on edelleen lisääntynyt,...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 14:28
Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n mukaan Aurajoen koko valuma-alueen fosforivirtaama oli viime vuonna yhteensä 32 tonnia ja typpivirtaama 390 tonnia. Ravinnevirtaamat olivat selvästi...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 12:52
Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on toimittanut vuosiraportin Turun ympäristön merialueen tilasta vuodelta 2016. Raportin mukaan merialueen yleinen käyttökelpoisuus avovesikautena 2016...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 10:56
Sinilevätilanne on jatkunut Lounais-Suomessa kuluvalla viikolla edelleen rauhallisena. ELY-keskukselle on ilmoitettu muutamista sinileväesiintymistä niin meri- kuin järvialueillakin, mutta määrät...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 10:36
Gustavsvärn sortuneine muureineen, maamme vanhin majakkasaari Utö, ankarasta hyökkäyksestä selvinnyt Bengtskär – majakkasaariin liittyy paljon kiehtovaa historiaa ja jännittäviä tarinoita.Ei ihme,...
Luonto&ympäristö |17.08.2017 9:00
Tea Karvisen Kansallispuistot – maamme luonnon helmet esittelee kaikki Suomen 40 kansallispuistoa Saaristomereltä Lemmenjoelle, uusimpana kesäkuussa 2017 avattu Hossa. Kirja kertoo kansallispuistojen...