Kalatautien vastustus toiminut hyvin

20.03.2017 21:04

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran järjestämä vuotuinen Kalaterveyspäivä antaa katsauksen Suomen kalatautitilanteeseen sekä keinoihin torjua tai kokonaan estää tautien leviäminen. Bioturvallisuus, tässä yhteydessä tautisuojaus, pyrkii vähentämään tarttuvien tautien leviämistä sekä viljeltyjen että luonnonkalojen parissa. Kalanviljelyssä vesiympäristö antaa tautien hallinnalle oman erityisen haasteensa.

– Kalanviljelyssä keskeiset bioturvallisuusriskit liittyvät elävien kalojen tai mädin siirtoihin ja kuljetuksiin laitosten välillä sekä vesialueelta toiselle. Luonnonkalakantoja ylläpitävissä emokalalaitoksissa on oltava erityisen huolellinen luonnosta pyydystettyjen emojen ja laitokseen siirrettävän mädin terveysstatuksen varmistamisessa", sanoo vesiviljelyn asiantuntija Risto Kannel Luonnonvarakeskuksesta.

Luonnonmädinhankintaan liittyy aina emokalojen tutkimusvelvollisuus, jonka Evira on ohjeistanut. Eviran kalatautien tutkimus käsittää bakteeri- ja virusperäiset taudit ja myös loistutkimukset.

– Lakisääteisesti vastustettavien eläintautien varalta on laadittu toimintasäännöt lainsäädännössä. Osasta näitä toimia säädetään EU:n lainsäädännössä, osasta kansallisesti. Vastuu toimien toteuttamisesta on jaettu eläinten kasvattajien, kunnaneläinlääkäreiden, läänineläinlääkäreiden ja Eviran kesken, sanoo ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila Evirasta.

Viime vuoden kalatautitilanne oli hyvä. Jo toisena vuonna peräkkäin lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja ei todettu.

– Luonnonkaloissa tärkein vuoden 2016 tautitapahtuma oli jo kolmatta vuotta peräkkäin havaittu Tornionjoen nousulohissa runsaana esiintyvä haavatauti ja kuolleisuus. Ilmiöllä ei ole yhtä syytä, vaan taustalla on sekä kalastusvälineiden aiheuttamia vaurioita että pintaihossa havaittavia kuoliomuutoksia, joiden syytä ei tunneta. Tunnettuja, kaloille tautia aiheuttavia virustartuntoja ei ole todettu. Haavaisista merilohista sekä Tornionjoessa että Ruotsin lohijoissa on kuitenkin löydetty muun muassa herpes- ja iridoviruksille ominaisia merkkejä, sanoo tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio Evirasta.

Suomalaisen kalatautivastustuksen kulmakivi vuosikymmenien ajan on ollut tartuntojen maahantulon esto. Suuria kuolleisuuksia aiheuttavia virustauteja ei ole koskaan todettu sisävesillä.

– Tautien torjunta on toiminut varsin hyvin, mutta parantamistakin on. Esimerkiksi tiukempi bioturvallisuuden ylläpito olisi kenties estänyt erityisesti kirjolohessa esiintyvän virusperäisen verenvuotoseptikemian, VHS -taudin laajan leviämisen Ahvenanmaalla 2000–01, sanoo erikoistutkija, ELT Perttu Koski Evirasta.

Valintajalostus auttaa kaloja paremmin sopeutumaan kasvuympäristöönsä ja siten myös kalojen eloonjäänti paranee.

– Noin 80 prosentilla Suomessa kasvatetusta kirjolohesta on sukujuuret JALO-valintaohjelmassa. Se on kansainvälisesti kilpailukykyinen kotimainen valintaohjelma. Sen avulla emokalastot varmistavat mäti- ja poikastuotannon omavaraisuuden ja hillitsevät siten ulkomailta tulevaa kalatautiriskiä, sanoo johtava tutkija Antti Kause Luonnonvarakeskuksesta.

Kala-alan tutkijat ja toimijat kokoontuvat Kalaterveyspäivässä Turussa 23. maaliskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Luonto&ympäristö |22.03.2017 12:16
Vesistöt ovat vuosikymmeniä jatkuneen ulkoisen ravinnekuormituksen seurauksena rehevöityneet. Suurena haasteena on hajakuormituksen, erityisesti maataloudesta tulevan kuormituksen vähentäminen....
Luonto&ympäristö |21.03.2017 14:16
Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa tänä vuonna. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton tavoitteena on, että lakia korjataan parempaan suuntaan myös luonnonvaraisten eläinten osalta. Valtion ja...
Luonto&ympäristö |21.03.2017 13:24
Hirvensalo-seura ehdottaa nauhamaisen Arboretumin rakentamista Hirvensaloon.– Arboretum eli puulajipuisto lisäisi merkittävästi Hirvensalon koulujen välissä kulkevien kevyenliikenteen väylien...
Luonto&ympäristö |21.03.2017 10:44
Tuoreen tutkimuksen mukaan keväät ja syksyt ovat lämmenneet huomattavasti pohjoisilla alueilla viimeisen sadan vuoden aikana. Sään lämpimät ääri-ilmiöt ovat yleistyneet ja kylmät ääri-ilmiöt...
Luonto&ympäristö |21.03.2017 10:40
Suomen vesistöjen tila on parantunut viime vuosikymmeninä merkittävästi tehokkailla vesiensuojelutoimilla. Vesistöjä uhkaavat kuitenkin mikromuovit, ilmastonmuutos, maatalouden kuormitus ja...
Luonto&ympäristö |20.03.2017 22:21
Ravinnekierrätyksestä on puhuttu pitkään peltojen laidoilla ja tutkijoiden kammioissa.- Uusia lannoitusratkaisuja on tarjolla, ja nyt kaivetaan esiin lisätietoa siitä, miten ne parhaiten viedään...
Luonto&ympäristö |20.03.2017 11:00 (päivitetty: 20.03.2017 11:06)
Viime vuonna toteutetun valtakunnallisen majavapesälaskennan perusteella euroopanmajavakannan koko on 2 500–2 900 yksilöä. Suurta muutosta kannan kokonaismäärässä ei ole...
Luonto&ympäristö |20.03.2017 9:24
Kevät on edennyt siihen vaiheeseen, että jäät alkavat hiljakseen sulaa ja meri vapautua talven kahleista. Jokakeväinen katupölyriesa on jo alkanut suurimmissa kaupungeissa.
Luonto&ympäristö |20.03.2017 9:12
Turun kaupunki järjestää Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelman päivityksestä esittely- ja keskustelutilaisuuden Ruissalon kylpylässä Ruissalon Puistotiellä 30. maaliskuuta kello 18–20.
Luonto&ympäristö |19.03.2017 14:11
Suomessa pesivien kosteikkolintujen kannat ovat viime vuosina taantuneet romahdusmaisesti. Muutos johtuu kosteikkojen luonnontilan heikkenemisestä. Tällä viikolla julkistetussa uhanalaisten lajien...
Luonto&ympäristö |15.03.2017 9:28
Suomen viranomaisten tietoon viime vuonna tuli lähes vastaava määrä mahdollisia alusöljypäästöjä merialueilla kuin edellisvuonna. Öljyksi varmistettiin lopulta 48 päästöä, kun lukumäärä vuonna 2015...