Luomuviljasato viime vuonna noin 80 miljoonaa kiloa

17.07.2017 9:04 (päivitetty: 17.07.2017 9:09)
Luomuviljapeltoa ei maisemassa juuri erota tavanomaisesta.
Pro Luomu ry

Luomuviljapeltoa ei maisemassa juuri erota tavanomaisesta. (Kuva: Pro Luomu ry)

Luomuviljapeltoa ei maisemassa juuri erota tavanomaisesta.

Suomen luomuviljasato oli viime vuonna noin 80 miljoonaa kiloa, mikä oli kaksi prosenttia kaikesta maassa tuotetusta viljasta. Eniten tuotettiin luomukauraa, jonka osuus oli yli puolet koko luomuviljasadosta.

Luomuviljapeltoa ei maisemassa juuri erota tavanomaisesta: vilja kasvaa ja traktori huristaa pellolla muutamia kertoja kesässä. Ero piilee siinä, mitä pellolla tehdään. Luomutuotannossa ei turvauduta keinolannoitteisiin eikä kemiallisiin kasvinsuojeluaineisiin, vaan käytössä ovat muut keinot.

Luomuviljelijä Jaana Elo vertaa luomuviljelyä kokonaisvaltaiseen palapeliin, joka vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Elo viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa. Tänä kesänä he kasvattavat luomuviljoja 90 hehtaarilla.

– Luomutilan kasvinsuojelussa panostetaan ennaltaehkäisyyn, ja viljelykierron avulla torjutaan kasvitauteja, jotka yksipuolisessa viljelyssä jäävät helposti muhimaan peltoon. Lisäksi viljelijän on osattava valita pelloilleen sopivat lajikkeet, ja peltojen vesitaloudesta eli salaojien ja piiriojien kunnosta on pidettävä hyvää huolta, Elo listaa luomutuotannon kulmakiviä.

Luomuviljapellon ravinnetalous hoituu kiertotalouden periaatteilla. Kasvit saavat tarvitsemaansa ravinteet karjanlannasta, uusista maanparannusaineista ja biologisen typensidonnan avulla: viljelykierrossa olevat apila ja herne sitovat typpeä peltoon.

Rikkakasveja vastaan taistellaan ennen kuin ensimmäistäkään viljansiementä on kylvetty. Kun rikat alkavat nousta pellosta, ne äestetään pois ehkä muutamaankin kertaan. Vasta sitten on kylvöjen vuoro.

– Luomussa ei saa hötkyillä. Tämän takia kylvöt jäävät helposti myöhempään kuin tavanomaisilla pelloilla, joilla rikkoja voidaan torjua kylvöjen jälkeenkin, Jaana Elo huomauttaa.

Kamparsin tila on ollut luomutuotannossa neljä vuotta. Peltojen satotaso notkahti hieman ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen esimerkiksi luomukauraa on korjattu noin 3 500 kiloa hehtaarilta. Elo toteaa, että tärkeintä on se, mitä jää viivan alle.

– Luomuviljasta saa jopa rehuksi myydessä parempaa hintaa kuin tavanomaisesti tuotetusta leipäviljasta. Luomutilan taloudellista kannattavuutta nostaa myös se, että lannoite- ja torjunta-ainekustannuksia ei muodostu, Elo sanoo.

Yksi Suomen suurimpia luomuviljan jalostajia on Helsingin Mylly, joka on vienyt etenkin luomukauratuotteita maailmalle vuosituhannen alusta lähtien. Nykyään yritys vie mm. luomukaurahiutaleita ja -leseitä 40 maahan viidelle eri mantereelle.

Viime vuosina luomutuotteiden globaali kysyntä ollut ripeässä kasvussa. Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin toteaa, että tämä on näkynyt myös heillä luomuviennin kasvuna vuodesta toiseen. Kysyntää löytyy monille erilaisille luomuviljatuotteille, ja erityisesti gluteenittomille.

– Pari vuotta sitten investoimme Vaasassa uuteen kauramyllyyn, jonka puhdaskauralinjalla valmistetaan myös luomukauratuotteita, Kumlin kertoo.

Hänen mukaansa suomalaisen luomukauran valtteja maailmalla ovat hyvä laatu ja prosessoitavuus. Kansainväliset ostajat arvostavat pulleaa jyvää, kullankeltaista väriä sekä sopivaa hehtolitrapainoa ja kosteuspitoisuutta.

– Suomessa on luontaisesti hyvät kasvuolosuhteet näiden ominaisuuksien muodostumiselle: lyhyt mutta intensiivinen kasvukausi, joka tekee kaurasta ravinnetiheää. Lisäksi meillä osaamista ja pitkät perinteet kauran lajikejalostuksessa ja viljelytekniikassa, Kumlin tiivistää.

Sekä Helsingin Mylly että Kamparsin luomutila ovat mukana 6. syyskuuta järjestettävässä Luomupuuron maailmanennätys -tempauksessa, joka on osa Syödään yhdessä -kampanjaa. Kamparsin luomutila kutsuu Sauvon kunnan poliittiset päättäjät ja ruokapalvelupäälliköt aamupuurolle, ja Myllärin Puurobaari tarjoilee maukasta ja maksutonta luomupuuroa junamatkustajille Helsingin rautatieasemalla.

Luomupuuron ME -tempaukseen on heinäkuun puoliväliin menneessä ilmoittautunut mukaan yli 130 tahoa, jotka tarjoavat yhteensä 300 000 annosta luomupuuroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Luonto&ympäristö |24.07.2017 12:52
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry järjestää heinäkuun viimeisenä viikonloppuna (28.–30.7.) kansallisen Lepakkobongauksen. Lepakkobongauksen ideana on havainnoida lepakoita yhden tunnin ajan...
Luonto&ympäristö |24.07.2017 12:16
Kolea kesä on hillinnyt voimakkaiden ukkosten esiintymistä. Salamoita on tähän mennessä kesää esiintynyt ennätyksellisen vähän. Sää kuitenkin lämpenee loppuviikosta.
Luonto&ympäristö |21.07.2017 13:44
Suomessa elää yli 20 000 hyönteislajia, mutta valtaosa niistä jää ihmisiltä huomaamatta. Mitä jalkojemme alla siis oikeasti tapahtuu? Sen paljastaa retken oppaana toimiva biologian dosentti ja...
Luonto&ympäristö |20.07.2017 19:39
Metsäkeskus selvittää jo rakennettujen metsäteiden laatua kantavuusmittauksilla tulevana syksynä. Metsäteiden rakennusvaiheessa kantavuus arvioidaan tällä hetkellä pitkälti silmämääräisesti. Muulla...
Luonto&ympäristö |20.07.2017 18:01
Säät ovat yhä hillinneet sinileväkukintojen kasvua ja järvien havainnot ovat viime viikosta peräti vähentyneet. Avomerialueilla Suomenlahden länsiosassa ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa sinilevää...
Luonto&ympäristö |20.07.2017 13:00
Miltä näyttää Raisionjoki kuutamon loisteessa? Joella järjestetään kuutamomelontatapahtuma 5. elokuuta kello 19–24. Kuutamomelonta järjestetään Raisiojoella, Jertansillan kupeessa. Kuutamomelonta on...
Luonto&ympäristö |20.07.2017 11:16
Sinilevää on tällä hetkellä monin paikoin Saaristomerellä ja Selkämeren rannikkovesillä. Pääosin levää on vedessä vähän tai hyvin vähän, mutta parissa paikassa levää on havaittu runsaasti. Alkuviikon...
Luonto&ympäristö |20.07.2017 10:24
Riistakolmioiden kesälaskenta-aika on tänä vuonna 28.7.–13.8. ja laskennassa ovat mukana metso, teeri, pyy ja riekko. Syksyn metsästysajat päätetään laskentojen tulosten perusteella heti...
Vanha ilmakuva Rautjärven Korpijärveltä vuodelta 1963.
Luonto&ympäristö |19.07.2017 10:04 (päivitetty: 19.07.2017 10:06)
Maanmittauslaitoksen ilmakuva-arkistossa on yhteensä lähes miljoona ilmakuvaa, joita kuka tahansa voi ostaa omaan käyttöönsä. Vanhimmat kuvat ovat 1930-luvulta. Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla on...
Luonto&ympäristö |18.07.2017 14:40
Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa niitä voidaan vielä torjua. Tositoimiin kannattaa ryhtyä nyt, sillä pian on tältä kesältä jo liian...
Luonto&ympäristö |17.07.2017 13:44
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä on ollut koko maassa keskimääräistä koleampi. Maan etelä- ja keskiosassa on paikoin ollut jopa harvinaisen koleaa, eli näin koleita kesäsäitä koetaan...