Luontoon jätetyt roskat tappavat eläimiä

11.07.2017 10:52 (päivitetty: 11.07.2017 10:57)
Valkoposkihanhen siiman ja uistimen pahoin vahingoittamaa jalkaa ei voida enää pelastaa.
Marja Saarinen

Valkoposkihanhen siiman ja uistimen pahoin vahingoittamaa jalkaa ei voida enää pelastaa. (Kuva: Marja Saarinen)

Valkoposkihanhen siiman ja uistimen pahoin vahingoittamaa jalkaa ei voida enää pelastaa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kehottaa kaikkia luonnonhelmaan suunnistavia retkeilijöitä korjaamaan omat roskansa ja varmistamaan, että roska-astioihin päätyneet jätökset ovat vaarattomia luonnonvaraisille eläimille.

Maastoon jätetyt roskat voivat vahingoittaa vakavasti luonnoneläimiä ja ulkona liikkuvia lemmikkejä kuten kissoja ja koiria. Monet piknikeväät on kääritty muoviin tai sisältävät muoviosia, joihin utelias eläin voi sotkeutua tai jotka eläin voi niellä, mikä aiheuttaa tukehtumis- ja suolitukosvaaran.

Tölkkien muoviset pidikerenkaat voivat takertua eläimen kaulan tai kehon ympärille ja hangata ihoa rikki tai jopa kuristaa eläimen. Pahaa jälkeä saavat aikaan myös kuminauhat, jos ne pääsevät kääriytymään pieneläinten ruumiinjäsenten ympärille tai joutuvat eläimen nieluun. Paukkausjätteet olisikin luonnossa samoillessa ehdottomasti laitettava roska-astioihin ja kuminauhat ja pidikerenkaat on varmuuden vuoksi leikattava poikki ennen jäteastiaan laittamista.

– Lasipullot sekä lasiset ja metalliset säilyketölkit on toimitettava roska-astiaan. Sirpaleet voivat haavoittaa eläimiä ja kanssaretkeilijöitä, samoin metallitölkkien terävät, sahalaitaiset reunat. Ruoalta tuoksuva lasi- tai metallipurkki voi jäädä myös kiinni ravintoa etsivän eläimen päähän. Siksi tyhjät säilykeastiat olisi ennen roska-astiaan laittamista varotoimena huuhtaistava sisäpuolelta ja suljettava tiukasti kannella, jos sellainen on tarjolla, neuvoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Juoma- tai ruokatölkin avausrengas voi luonnossa päätyä linnun nokkaan ja estää eläintä syömästä. Siksi nekin on vietävä jäteastiaan. Purukumikin kulkeutuu helposti maastosta eläimen jalkaan ja sitä kautta turkkiin tai höyheniin vaikeuttamaan normaalia liikkumista. Harmittomia eivät ole hyvin pieniltä vaikuttavat roskatkaan, kuten esimerkiksi karkkipaperit ja ilmapallojen rippeet naruineen, sillä ne voivat näyttää houkuttelevilta suupaloilta ja päätyä eläimen ruoansulatuskanavaan.

Erityisen vahingollisia luonnonvaraisille eläimille ovat hylätyt kalastustarvikkeet kuten siimat ja ongenkoukut. Siimoja takertuu esimerkiksi lintujen kauloihin, nokkaan ja jalkoihin suosituilla kalastusalueilla, ja ne voivat amputoida jalan tai hangata ihon vereslihalle. Linnuista osa kuolee rannoille siimojen vankina.

– Lintu ei pysty poistamaan nokallaan jalkaan tai kaulaa tarttunutta siimaa eikä osaa varoa siimoja kävellessään ja ruokaillessaan. Myös vesikasvillisuuteen takertuneet ja rannoille hylätyt uistimet ja ongenkoukut tarttuvat helposti kaulaan, nokkaan tai muualle ruumiiseen linnun ruokaillessa. Nokkaan takertunut koukku voi estää lintua syömästä ja aiheuttaa hitaan nälkäkuoleman, Luukkainen sanoo.

Siimaroskat ja muut pyyntitarvikkeet olisikin korjattava pois maastosta heti kalastuksen päätteeksi. Tarpeeton siima kannattaa hävittää leikkaamalla se pieniksi paloiksi ja laittaa vasta sitten jäteastiaan. Jokaisen luontoretkeilijän ja puistopiknikkejä harrastavan tulisikin noudattaa mottoa: Kaikki minkä jaksat kantaa luontoon, jaksat varmasti kantaa myös sieltä pois.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Luonto&ympäristö |24.07.2017 12:52
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry järjestää heinäkuun viimeisenä viikonloppuna (28.–30.7.) kansallisen Lepakkobongauksen. Lepakkobongauksen ideana on havainnoida lepakoita yhden tunnin ajan...
Luonto&ympäristö |24.07.2017 12:16
Kolea kesä on hillinnyt voimakkaiden ukkosten esiintymistä. Salamoita on tähän mennessä kesää esiintynyt ennätyksellisen vähän. Sää kuitenkin lämpenee loppuviikosta.
Luonto&ympäristö |21.07.2017 13:44
Suomessa elää yli 20 000 hyönteislajia, mutta valtaosa niistä jää ihmisiltä huomaamatta. Mitä jalkojemme alla siis oikeasti tapahtuu? Sen paljastaa retken oppaana toimiva biologian dosentti ja...
Luonto&ympäristö |20.07.2017 19:39
Metsäkeskus selvittää jo rakennettujen metsäteiden laatua kantavuusmittauksilla tulevana syksynä. Metsäteiden rakennusvaiheessa kantavuus arvioidaan tällä hetkellä pitkälti silmämääräisesti. Muulla...
Luonto&ympäristö |20.07.2017 18:01
Säät ovat yhä hillinneet sinileväkukintojen kasvua ja järvien havainnot ovat viime viikosta peräti vähentyneet. Avomerialueilla Suomenlahden länsiosassa ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa sinilevää...
Luonto&ympäristö |20.07.2017 13:00
Miltä näyttää Raisionjoki kuutamon loisteessa? Joella järjestetään kuutamomelontatapahtuma 5. elokuuta kello 19–24. Kuutamomelonta järjestetään Raisiojoella, Jertansillan kupeessa. Kuutamomelonta on...
Luonto&ympäristö |20.07.2017 11:16
Sinilevää on tällä hetkellä monin paikoin Saaristomerellä ja Selkämeren rannikkovesillä. Pääosin levää on vedessä vähän tai hyvin vähän, mutta parissa paikassa levää on havaittu runsaasti. Alkuviikon...
Luonto&ympäristö |20.07.2017 10:24
Riistakolmioiden kesälaskenta-aika on tänä vuonna 28.7.–13.8. ja laskennassa ovat mukana metso, teeri, pyy ja riekko. Syksyn metsästysajat päätetään laskentojen tulosten perusteella heti...
Vanha ilmakuva Rautjärven Korpijärveltä vuodelta 1963.
Luonto&ympäristö |19.07.2017 10:04 (päivitetty: 19.07.2017 10:06)
Maanmittauslaitoksen ilmakuva-arkistossa on yhteensä lähes miljoona ilmakuvaa, joita kuka tahansa voi ostaa omaan käyttöönsä. Vanhimmat kuvat ovat 1930-luvulta. Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla on...
Luonto&ympäristö |18.07.2017 14:40
Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa niitä voidaan vielä torjua. Tositoimiin kannattaa ryhtyä nyt, sillä pian on tältä kesältä jo liian...
Luonto&ympäristö |17.07.2017 13:44
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä on ollut koko maassa keskimääräistä koleampi. Maan etelä- ja keskiosassa on paikoin ollut jopa harvinaisen koleaa, eli näin koleita kesäsäitä koetaan...