WWF Suomi: Ilmastonmuutos vakava uhka itämerennorpalle

19.05.2017 7:48
Jukka Vehmanen

Itämerennorpan suurin uhka on talvien lämpeneminen. (Kuva: Jukka Vehmanen)

Itämerennorpan suurin uhka on talvien lämpeneminen.

Ilmastonmuutos uhkaa vakavasti itämerennorpan Saaristomerellä, itäisellä Suomenlahdella ja Viron länsirannikolla eläviä kantoja. WWF:n julkaisema raportti The Baltic Ringed Seal – An Arctic Seal in European Waters kokoaa ajantasaiset tiedot itämerennorpan eteläisten kantojen tilasta ja uhista ensimmäistä kertaa yksiin kansiin.

Itämerennorppa oli vielä 1900-luvun alussa Itämeren runsaslukuisin hylje. Kanta hupeni 200 000 yksilöstä vähimmillään 5 000 yksilöön metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen takia. Tällä hetkellä koko Itämeren norppakanta on noin 20 000 yksilöä, ja Itämeren suojelukomissio HELCOM on luokitellut lajin vaarantuneeksi.

Itämerennorpan suurin uhka on talvien lämpeneminen. Ilmastomallien mukaan jääpeite käy tällä vuosisadalla Itämerellä vähiin. Itämerennorpan poikaset ovat riippuvaisia lumesta ja jäästä.

– Valtaosa itämerennorpista elää Perämerellä. Perämerellä elävä kanta on ainakin vielä hetken aikaa turvassa ilmastonmuutoksen pahimmilta vaikutuksilta”, sanoo WWF:n merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka.

– Sen sijaan pienemmät ja Perämeren kannasta osittain eristyneet osakannat Saaristomerellä, itäisellä Suomenlahdella sekä Viron länsirannikolla ovat jo nyt vakavasti uhattuina. Itämeren eteläisillä alueilla jäätalven kesto vähenee todennäköisesti tällä vuosisadalla perinteisestä useasta kuukaudesta keskimäärin muutamaan viikkoon, Halkka sanoo.

Itämerennorppa on saimaannorpan lähisukulainen, joka jäi jääkauden jälkeen eristyksiin arktisilla merillä elävistä norpista. Sen eteläiset osakannat ovat erittäin huonosti tunnettuja. Ilmastonmuutoksen lisäksi niitä uhkaavat muun muassa kalanpyydysten ja harmaahylkeen metsästyksen aiheuttama sivusaaliskuolleisuus, lisääntyvä laivaliikenne ja öljypäästöt. Raportissa esitellään myös ensimmäistä kertaa WWF:n merihyljetyöryhmän tekemä löydös Saaristomeren norppien aiemmin tuntemattomasta nenäinfektioista. Oireen syytä, yleisyyttä tai merkitystä norppakannalle ei vielä pystytä arvioimaan.

– Eteläisille itämerennorppakannoille on kiireellisesti laadittava Suomessa oma suojelu- ja tutkimusohjelmansa, kuten saimaannorpallekin on laadittu, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

– Jos Saaristomeren, Suomenlahden ja Riianlahden norppien puolesta ei toimita mahdollisimman pian, norpat voivat vähitellen hävitä näiltä alueilta. Norppia on ollut Itämerellä jo yli 10 000 vuotta, ja lajin säilyttäminen kaikilla sen nykyisillä esiintymisalueilla on ihmisen vastuulla, Tolvanen sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Suomalaista humalaa löytyy esimerkiksi vanhoista puutarhoista.
Luonto&ympäristö |26.05.2017 11:20 (päivitetty: 26.05.2017 11:24)
Luonnonvarakeskus (Luke) etsii Suomessa pitkään viljeltyjä ja ilmastoomme parhaiten sopeutuneita humalakantoja. Niiden joukosta pyritään löytämään oluen tekoon sopivat aromirikkaimmat humalat....
Vuosien 2017–2018 aikana istutetaan 24 vanhaa omenalajiketta Louhisaaren kartanolinnan hedelmätarhaan.
Luonto&ympäristö |26.05.2017 10:00 (päivitetty: 26.05.2017 10:04)
Luonnonvarakeskus (Luke) on valinnut Kansallismuseon Louhisaaren hedelmätarhaan istutettavaksi noin 30 Mannerheimien sukuun liittyvää omenalajiketta. Lajikkeisiin pääsee tutustumaan 28. toukokuuta...
Luonto&ympäristö |24.05.2017 13:20 (päivitetty: 24.05.2017 13:27)
Turussa ja ainakin Seilin saarella kiertää kesän mittaan luontovalokuvaaja Jaakko Ruolan Saaristomeren maisemia ja tilaa esittelevä näyttely Saaristomeren panoraama. Näyttely siirtyi toukokuun alussa...
Luonto&ympäristö |24.05.2017 8:44
Yleisten uimarantojen vedet ovat Suomessa puhtaita. Kesällä 2016 tehtyjen mittausten perusteella suurin osa uimavesistä, 93 prosenttia, oli laadultaan joko erinomaisia tai hyviä, selviää Euroopan...
Luonto&ympäristö |24.05.2017 8:08
Louhisaaren kartanolinnan puistoon avautuu ensi sunnuntaina 28. toukokuuta hedelmäpuutarha, johon istutetaan yli 30 erilaista omena- ja päärynälajiketta. Vanhat lajikkeet liittyvät kartanon...
Luonto&ympäristö |23.05.2017 9:52
Itämeren hyljekanta-arviot perustuvat vuosittaisiin lentolaskentoihin. Karvanvaihtoaikaiset lentolaskennat ovat tehokas ja nopea tapa arvioida hylkeiden määrää. Laskennoissa tavataan kuitenkin...
Luonto&ympäristö |22.05.2017 13:48
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton eläinsuojeluneuvojilleen tekemän kyselyn mukaan lasten ja nuorten väkivaltainen käytös luonnoneläimiä kohtaan on lisääntynyt. Kyselyyn vastanneet raportoivat...
Luonto&ympäristö |20.05.2017 9:04
Saaristomeren kansallispuistossa sijaitseva Jungfruskärin saari on Manner-Suomen läntisin saari keskellä Kihtiä. Sieltä löytyy 60 hehtaaria perinnemaisemaa, ja se on yksi Suomen monimuotoisimmista...
Nokitasku on kevään harvinaisin lintuhavainto.
Luonto&ympäristö |19.05.2017 18:47
Paraisten Utöstä löytyi perjantaiaamuna kevään harvinaisin lintu, huippuharvinainen nokitasku. Linnun löytänyt saaren asukas luuli lintua mustaleppälinnuksi, joita saaressa nähdään keväisin. Utössä...
Luonto&ympäristö |16.05.2017 13:56
Topinojan jätekeskukseen tehtävällä linturetkellä tutustutaan kaatopaikkalintujen elämään ja jätehuollon historiaan. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja Turun Lintutieteellinen yhdistys järjestävät...
Luonto&ympäristö |16.05.2017 9:52
Turun kaupungin ympäristönsuojelun tekemät kunnostustyöt Friskalanlahden Natura 2000-alueella näkyvät alueen linnuston monipuolistumisena. Monen yleisen lajin määrät ovat lisääntyneet. Tänä keväänä...