Mielipide: Ammatillisen koulutuksen reformi

20.03.2017 22:20

Suomessa on menossa ammatillisen koulutuksen reformi, joka toteutuessaan muuttaa dramaattisesti ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Reformi koskee ammatillisen koulutuksen järjestämisen aivan keskeisiä tekijöitä, kuten tutkintorakennetta, oppilaan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ja rahoitusjärjestelmää. Reformin jälkeen iso osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla. Näitä uudistuksia ollaan toteuttamassa leikkaamalla samalla ammatillisesta koulutuksesta 200 miljoonaa euroa.

Ammatillisen koulutuksen pitää toki kehittyä, kuten muidenkin yhteiskunnan toimintojen. Tähän reformiin sisältyy kuitenkin suuria ongelmia, joista tässä tekstissä nostetaan esille kaksi.

Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen liittyy ongelmia. Ammattikoulujen opettajat ovat koulutuksen ja työkokemuksen kautta pätevöityneitä tehtäväänsä. Sen sijaan työpaikoilla ei opettamisen osaamista yleensä ole. Ei myöskään ole selvää, että oppilas ohjataan työpaikalla sellaisiin työtehtäviin, jotka edistävät tämän oppimista. Oppilaat joutuvat helposti eriarvoiseen asemaan sen mukaan, minkälainen työssäoppimispaikka heille osoitetaan. Lisäksi herää kysymys siitä, miten paljon yrityksillä on resursseja ottaa opiskelijoita koulutettavaksi. Useilla aloilla opiskelija ei voi tehdä työtehtäviä ilman ammatti-ihmisen valvontaa.

Rahoituksen leikkaaminen johtaa väistämättä opettamisen laadun heikkenemiseen. Säästöjä voi näet syntyä lähinnä opettajien määrää vähentämällä sekä opetustilojen ja opetusvälineiden tasoa heikentämällä. Seurauksena on lähiopetustuntien väheneminen, opetusryhmien koon kasvaminen, halvempiin tiloihin siirtyminen ja vanhentuneiden opetusvälineiden käyttäminen. Tämä kaikki tapahtuisi tilanteessa, jossa ihmisten osaamista päinvastoin pitäisi parantaa.

Ammatillisen koulutuksen reformin perusteiksi on mainittu neljä asiaa. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja laajamittaisesti. Osaamistarpeet muuttuvat, kasvavat ja moninaistuvat. Muuttoliike ja ikääntyminen muuttavat koulutustarpeita. Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti. Ensimmäiset kolme asiaa lienevät väistämättömiä muutoksia. Sen sijaan koulutukseen osoitettavien resurssien kohdalla on kyse arvovalinnasta, sillä mikään luonnonlaki ei määrää leikkaamaan juuri ammatillisesta koulutuksesta.

Oppimisen tapahtumista työpaikalla tulee kyllä edistää, mutta siten että opettaminen tapahtuu myös tulevaisuudessa pääosin oppilaitoksissa ammattitaitoisen opettajan ohjauksessa, asianmukaisissa tiloissa ja kunnollisilla välineillä.

Ammatillisen koulutuksen 200 miljoonan euron leikkauksista on luovuttava ja on keskityttävä sellaiseen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, jossa tavoitteena on säästöjen sijaan oppilaiden parempi ja monipuolisempi oppiminen.

Marko Heinonen (sd.) ja Mika Kärkkäinen (sd.)
Mielipide |20.08.2017 22:01 (päivitetty: 20.08.2017 23:34)
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ideologinen yksityistämisvimma suuntautuu nyt rautatieliikenteeseen ja on toteutuessaan romuttamassa raideliikenteen alueellisen ja kansallisen...
Mielipide |19.08.2017 13:33 (päivitetty: 19.08.2017 14:03)
Yle Areenan ohjelmistossa esitetään sekä tulee esitettäväksi uusintoina kotimaisia ohjelmasarjoja, muun muassa Heikki ja Kaija, Kotikatu, Metsolat, Tammelat, hyviä nimenomaan meitä vanhuksia...
Mielipide |18.08.2017 16:04 (päivitetty: 18.08.2017 16:07)
Christian Perheentupa on kapteeni ja johtamisen opettamisen. Li Andersson on kansanedustaja ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja.Miten asuinalueita pitäisi suunnitella, jotta alueiden väliseltä...
Mielipide |18.08.2017 10:28
Meillä jokaisella on kotiseutu. Joillakin niitä voi olla useampia, ja joku toinen voi olla sitä mieltä, ettei hänellä ole kotiseutua ollenkaan. Hän ei ole mistään kotoisin, kunnes muistaa, että kyllä...
Mielipide |15.08.2017 14:48
Janina Andersson on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Tapani Karvinen on piraattipuolueen varapuheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminenMikä Turun kesässä erityisesti...
Mielipide |12.08.2017 21:16
Jos kirkonmiesten ammattitaudiksi mainitaan hengen ahdistus, niin merimiehillä se on prostata. Sillä merellä tuulee aina. Jos ei muuten, niin aluksen liikkeen aiheuttamana vauhtituulena. Suojaisinta...
Mielipide |11.08.2017 14:52
Ville Tavio on kansanedustaja (ps.) ja juristi. Matias Mäenpää on yrittäjyyttä fanittava toimitusjohtaja.Ovatko nykypoppareiden biisit liian rivoja?Mäenpää: Alkukesästä Robinin Hula Hulan video...
Mielipide |11.08.2017 9:20
Ensin yritys velkaantui. Sittemmin sen liiketoiminta supistui odottamatta. Kun tulot eivät riittäneet velkojen hoitoon, yritys hakeutui velkasaneeraukseen. Yritykselle pitkän pennin maksaneen...
Mielipide |09.08.2017 16:52
Budjettiriihen johtotähtenä on oltava talouskasvun varmistaminen, ei irtopisteiden kerääminen. Vain nousuvesi voi nostaa kaikkia laivoja. Talouden ja työllisyyden kasvu turvaa hyvinvointia kaikille,...
Mielipide |07.08.2017 10:44 (päivitetty: 07.08.2017 10:54)
Tuntemattoman Sotilaan kuvauksien budjetti- ja aikataulutavoitteiden synnyttämä henkilöstön ylikuormittuminen on kasvava ongelma. Se kumpuaa vanhakantaisesta elinkeinopolitiikasta, joka näkee...
Mielipide |07.08.2017 10:44 (päivitetty: 07.08.2017 10:46)
Jarmo Rosenlöf on sosiaalineuvos ja rakennuslautakunnan varapuheenjohtaja. Kaija Hartiala on lastenlääkäri sekä kasvatus- ja opetuslautakunna puheenjohtaja.Ruusukorttelin kaavamuutos hyväksyttiin...