Yli 2 000 alle 35-vuotiasta jää mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle joka vuosi

08.02.2017 17:32

Jo lapsuudessa alkava mielenterveyden oireilu voi vaikuttaa tulevaan koulutus- ja työuraan, mutta ongelmia voidaan ehkäistä perhelähtöisillä hoitomalleilla. Kuntoutustoimenpiteiden jakautumisella alueellisesti on suuria eroja. Työkyvyttömiksi päätyneillä nuorilla aikuisilla on usein taustalla lapsuuden ajan vaikeuksia, ja vain harvalle oli suunniteltu psykoterapiaa tai työllistymistä tukevaa kuntoutusta. Joka toisella oli kosketus työelämään viiden vuoden seurannassa, viidesosa työllistyi pysyvämmin. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, THL:n ja Kelan tutkimuksista.

Mielenterveysongelmat ovat merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. Vuonna 2015 jäi mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle 2 289 alle 35-vuotiasta henkilöä, kasvua edelliseen vuoteen oli 160. Nuorten mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä olisi mahdollista ehkäistä lapsiperheille suunnatulla varhaisella tuella ja toimivilla menetelmillä, joissa koulut ja oppilaitokset ovat tiiviisti mukana ja takaamalla mielenterveyspalvelujen saatavuus ja työllistyminen.

Ratkaisukeinoista keskustellaan seminaarissa Helsingissä keskiviikkona. Seminaarin järjestävät Työterveyslaitos ja Kelan tutkimus.

– Ehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuolto ja kuntoutus ovat osa-alueita, joissa Suomella on vielä paljon tehtävää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sosiaaliturvan pitäisi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ja kestävästi. Syrjäytyminen voi siirtyä sukupolvelta toiselle tai se alkaa usein jo lapsuudessa. Asiakaslähtöistä, ihmisen omia voimavaroja vahvistavaa työotetta tarvitaan kaikissa palveluissa, sanoo Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen.

– Erityisesti nuorten kohdalla koulutus-, työllisyys- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sosiaaliturvan tulisi muodostaa ehjä kokonaisuus. Kela on valmis ottamaan paikkansa osana eri palvelujen ja tukien kokonaisuutta sekä tarvittaessa myös koordinoimaan sitä.

Varhain alkava oireilu voidaan pysäyttää tukemalla koko perhettä

– Nuorten aikuisten mielenterveyden tukeminen edellyttää katseen kohdistamista lapsuuteen ja varhaisnuoruuteen, Kelan erikoistutkija Miika Vuori toteaa.

Kouluikäisten lasten ja nuorten käytösoireilu on yhteydessä koulutusuriin ja aikuisiän psyykkiseen hyvinvointiin.

– Perhelähtöiset hoitomallit ovat avainasemassa käytöshäiriöiden hoidossa ja osana vahvaa oppilashuoltoa, Vuori korostaa.

Kuntoutuksessa on suuria alueellisia eroja.

– Kuntoutustoimenpiteiden jakautumisella alueellisesti on suuria eroja, ja ne ovat suurimmillaan kuntoutuspsykoterapian kohdalla Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä, kertoo tilastotutkija Marko Merikukka Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Vuonna 1987 syntyneistä nuorista 6,2 prosenttia oli saanut kehitysvuosiensa aikana jotakin Kelan järjestämää kuntoutusta 25 ikävuoteen mennessä. Vuosina 1995–2012 valtaosa (58 %) kuntoutuksen kokonaiskustannuksista (40,2 Me) koostui vaikeavammaisen lääkinnällisestä kuntoutuksen kustannuksista. Kuntoutuspsykoterapian osuus oli 19 prosenttia, mukaan luettuna harkinnanvarainen psykoterapia. Alueelliset erot kuntoutustoimenpiteiden osuuksissa olivat suurimmat kuntoutuspsykoterapian osalta Pohjois-Suomen (16 %) ja Etelä-Suomen (31 %) välillä.

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa seurattiin vuonna 2008 mielenterveyssyistä määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle jääneitä 18–35-vuotiaita nuoria aikuisia viiden vuoden ajan. Heistä joka toisella oli kosketus työelämään jossain vaiheessa seurantaa, viiden vuoden kuluttua työelämässä oli mukana viidesosa. Heikommin työllistyivät ne, joilla oli matala koulutustaso, ne, jotka eivät olleet työssä ennen kuntoutustukea sekä ne, joilla oli varhain alkanut psyykkinen sairaus. Vain kolmasosalle oli tehty psykoterapiasuunnitelma ja kolmasosalle työllistymistä edistävä kuntoutussuunnitelma, vaikka nämä edistivät myöhempää työllistymistä.

– Nuorten työkyvyttömien aikuisten tukemisessa kohti työelämää erityisinä haasteina ovat kuntoutustarjonnan sirpalemaisuus ja koordinoinnin vaikeudet, toteaa tutkija Pauliina Mattila-Holappa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
terveys |19.06.2017 15:29
Syöpäjärjestöt on jättänyt lausunnon Valtioneuvoston asetusluonnoksesta erityissairaanhoidon työnjaosta ja tehtävien keskittämisestä.Syöpäjärjestöt pitää potilaiden kannalta tärkeänä, että harvoin...
terveys |13.06.2017 16:40
Syöpäsäätiön uusi Pelasta miehet -keräys haluaa puolittaa miesten eturauhassyöpäkuolemat 20 vuodessa. -  Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan lisää tutkimusta ja tutkimukseen tarvitaan...
terveys |13.06.2017 15:23
Jopa 63 prosenttia suomalaisista on valmis antamaan biopankkinäytteen. Valmiuden taustalla on suomalaisten halu edistää lääketiedettä ja auttaa siten tulevia sukupolvia. Biopankkien toiminnalla on...
terveys |06.06.2017 11:08
Suomalaisista noin viisi prosenttia on niin vaaleita, että iho palaa helposti. – Suojavoidetta on levitettävä iholle reilusti riittävän suojan saavuttamiseksi. Kourallinen voidetta koko vartalolle on...
terveys |06.06.2017 9:44
15 prosenttia työelämässä olevista suomalaisista käyttää reseptillä saatavia psyyke- tai kipulääkkeitä, jotta työteho paranisi tai ylipäätään jaksaisi töissä. Päivittäin reseptilääkkeitä syö heistä...
terveys |02.06.2017 13:20
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksen mukaan öljykasvien siemenet ovat hyviä tyydyttymättömän rasvan ja kuidun lähteitä. Siemeniä on kuitenkin hyvä syödä turvallisen käytön ohjeiden...
terveys |01.06.2017 8:20
Nuoren maksa kestää alkoholia aikuisen maksaa huonommin, muistuttaa Munuais- ja maksaliitto koulujen päättäjäisjuhlien aikaan. Nuorena aloitettu runsas kertajuominen myös altistaa...
terveys |31.05.2017 11:56
Masennuslääke vaikuttaa laajalti aivojen eri osiin ja tehostaa niiden välisiä yhteyksiä, joiden seurauksena kokemukset ja päättely muuttuvat positiivisimmiksi.
terveys |31.05.2017 9:40
Tupakoinnin lopettamisen edut ihmiselle ovat kiistattomat, ja ne ovat jopa ratkaisevan tärkeät, kun hän joutuu leikkaukseen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tupakoinnin lopettamiseen...
terveys |30.05.2017 9:12
Suomessa on aiemmin arvioitua enemmän MS-tautia sairastavia henkilöitä. Uusimpien tietojen mukaan MS-diagnoosi on yli 9 000 suomalaisella, kun vakiintunut arvio sairastavien määrästä on ollut noin 7...
terveys |26.05.2017 15:36
Tupakka on muutakin kuin yksilön terveysriski – tupakka on haitta koko maapallolle. Eniten tupakkatuotteista kärsivät maailman köyhimmät valtiot ja niissä köyhimmät ihmiset. ”Tupakka on uhka...