Itämeren roskaantumisesta kootaan ensimmäinen tietokirja

20.02.2016 10:20

Tietoa Itämeren roskaantumisesta on verrattain vähän ja se on erittäin hajanaista. Aiheesta kootaan tiedollisesti ja visuaalisesti kiinnostava tietoteos, kun Ålandsbankenin Itämeri-projekti myönsi 20 000 euroa Roskapostia – Kansalaisen tietokirja meren roskaantumisesta -projektille.

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista merialueista. Ålandsbanken haluaa Itämeri-hankkeellaan kannustaa Itämeren tilan parantamiseen tarjoamalla rahoitusta Itämeren suojeluprojekteille.

– Asiat eivät muutu, jos niistä ei puhuta. Tietoa on vaikea välittää, kun se on hajanaista. Onkin aika korjata ongelma erityisesti tiedon hajanaisuuden osalta, kertoo projektin työryhmän jäsen Hanna Haaksi Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.

Roskapostia-kirja kokoaa jo olemassa olevaa tietoa roskaantumisesta yksien kansien sisään ja avaa Itämeren herkän ekosysteemin erikoispiirteitä. Teoksen myötä halutaan kumota vallitsevat väärinkäsitykset Itämeren tilasta ja kertoa roskaantumisen haittavaikutuksista. Projektissa halutaan tehdä kiinnostava faktakirja kaikille kansalaisille ja tarjota työkaluja ongelman ratkaisuun.

– Roskaantumisen kaltaisiin ongelmiin on mahdollista kaikkien vaikuttaa. Me koetamme kirjan avulla vaikuttaa kanssaihmisiimme jakamalla ajantasaista tietoa syistä ja seurauksista ja kertomalla siitä, miten pieni ihminen voi tehdä isoja ympäristötekoja, kuvailee työryhmän jäsen, erikoistutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Haaksin ja Setälän lisäksi työryhmään kuuluvat Jenny Gustafsson ja Maiju Lehtiniemi. Kaikki tekevät työtä meren roskaantumisen parissa. Kirjan tavoitteellinen julkaisuajankohta on keväällä 2017.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Tiede&tutkimus |24.08.2016 10:08
Karjalan evakkolasten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä väitöstyössään tutkineen Eeva Riutamaan mukaan tuloksia voidaan soveltaa pakolaislasten kotouttamisessa. Tutkimuksen mukaan lasten...
Tiede&tutkimus |24.08.2016 9:24
Naantalin kongressikeskuksessa järjestetään kuluvan viikon torstaista lauantaihin Nordic Spinal Deformity Societyn kokous. Kyseessä on Suomen Lastenortopedisen yhdistyksen sekä Pohjoismaiden...
Tiede&tutkimus |23.08.2016 8:40
Maaperäbakteeri AtuGST:tä voitaisiin jatkossa hyödyntää kehitettäessä kasvinsuojeluaineita, joita kasvit sietävät nykyistä paremmin ja jotka myös muuntavat myrkylliset yhdisteet vaarattomiksi. Abdi...
Tiede&tutkimus |22.08.2016 16:17
Tiedonlouhinnasta voidaan saada apua lentoturvallisuutta koskevan päätöksenteon tueksi. Kauppatieteiden maisteri Olli Sjöblom testasi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa vähän...
Tiede&tutkimus |22.08.2016 12:12
Ennenaikaisesti syntyneiden keskosten elämän alkua ja ennustetta ovat parantaneet sekä kehittynyt tekniikka että lisääntynyt tietämys kohdunulkoisista haasteista. Keskolan ammattilaisten osaamisen...
Tiede&tutkimus |19.08.2016 18:00
Tuuliajolle joutuneet eli ympäröivästä kudoksesta irtautuneet syöpäsolut pysyvät hengissä solunsisäisen reseptoriliikenteen avulla. Turun yliopistossa väittelevän Jonna Alangon tutkimus paljastaa...
Tiede&tutkimus |16.08.2016 17:48
Ihmisen yleisin aivosyöpätyyppi glioblastooma on erittäin tappava tauti. Amanpreet Kaur selvitti väitöstutkimuksessaan Turun yliopistossa, miksi useimmat nykyisin käytössä olevat syöpälääkkeet eivät...
Tiede&tutkimus |12.08.2016 18:10
Syöpä muuttaa ympäröivää kudosta jäykemmäksi, mikä vuorostaan lisää syöpäsolujen kasvua entisestään – näin syntyy itseäänruokkiva noidankehä.  Turun yliopiston tutkijoiden löytämä...
Tiede&tutkimus |11.08.2016 10:32
Suomesta on tullut uudenlaisen teknologiaan ja innovaatioiden kehittämiseen tähtäävän kehityspolitiikan edelläkävijä. Turun yliopistossa väittelevän Lauri Hoolin mukaan uudenlainen kehityspolitiikka...
Tiede&tutkimus |10.08.2016 15:59
Kovatehoisena aloitettu liikunta saattaa olla tottumattomalle sydämelle liian rankka. Epäily heräsi supertehokkaan intervalliharjoittelun HIITin vaikutuksia sydänterveyteen tutkineen akatemiatutkija...
Tiede&tutkimus |10.08.2016 8:56
Turun yliopiston eläinmuseon loispistiäistutkijat Niclas Fritzén ja Ilari E. Sääksjärvi tutkivat salaperäisen Clistopyga-loipistiäisen käyttäytymistä. He huomasivat pistiäisen huovuttavan...