Puheterapeuttien kysyntä tarjontaa suurempi

26.02.2016 15:14

Puheterapeuttien kysyntä on Suomessa rajusti tarjontaa suurempi. Turun yliopisto on vastannut tarjontaan kaksinkertaistamalla logopedian opiskelijoiden sisäänoton vuodesta 2014 alkaen. Kymmenettä toimintavuottaan juhliva oppiaine on kehittänyt voimakkaasti tutkimustaan: puheen ja kielen häiriöiden tutkimisen ja kuntoutuksen rinnalle on tullut muun muassa monikielisyys ja monikulttuurisuus sekä niiden merkitys puheen ja kielen kehityksessä ja oppimisessa.

Puheterapeuteilla on täystyöllisyys ja puheterapeuteista on jatkuvasti pulaa. Asiakkaiden kirjo on hyvin laaja motorisista puhehäiriöistä vaikeisiin kielellis-kognitiivisiin oireyhtymiin. Myös erilaisten aivovaurioiden seurauksena vammautuneita henkilöitä tulee kuntoutukseen yhä enemmän. Logopedinen diagnostiikka on kehittynyt tarkemmaksi ja puheterapeuttien osaamisalueet ovat laajentuneet, esimerkiksi ikääntymiseen liittyviä kommunikoinnin muutoksia kuntoutetaan aiempaa enemmän.

Puheterapiatyö pohjautuu tutkittuun tietoon. Arviointiin ja kuntoutukseen liittyvien tehtävien ohella puheterapeutin työhön kuuluu ohjaavaa työtä. Puheterapeutit toimivat myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Turun yliopiston logopedian koulutus alkoi lukuvuonna 2005–06 kymmenen opiskelijan vuotuisella sisäänotolla. Vuonna 2014 sisäänottoa on kasvatettu Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28:aan. Turun yliopistosta on valmistunut kymmenessä vuodessa noin 50 puheterapeuttia. Valmistuneiden määrä lähes kolminkertaistuu lähivuosina. Yliopisto on panostanut myös oppiaineen resursseihin. Yhden professorin käynnistämään oppiaineeseen palkattiin vuoden alussa kolmas professori.

Kiinnostus koulutusta kohtaan on jatkuvasti ollut suurta: keväällä 2015 hakijoita oli 366, ja pääsykokeisiin osallistui noin 220 hakijaa. Opiskelijat valitaan suoraan filosofian maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen. FM-tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakea laillistetun puheterapeutin pätevyyttä.

Logopedian opinnoissaan opiskelijat perehtyvät normaaliin kuulon, puheen, kielen ja vuorovaikutustaitojen kehitykseen, erilaisiin kommunikoinnin häiriöihin sekä logopediseen diagnostiikkaan ja kuntoutukseen. Logopedian alaan kuuluvat myös äänenkäytön ongelmat sekä syömisen ja nielemisen häiriöt ja niiden kuntoutus. Opinnot ovat monitieteisiä sisältäen logopedian lisäksi myös fonetiikan, lääketieteen ja psykologian opintoja.

Logopedian tieteenalan keskeisenä tutkimuskohteena ovat kommunikaation häiriöiden ilmenemismuodot, taustatekijät ja kuntoutus. Nykytietämyksen mukaan useissa puheen ja kielen häiriöissä taustalla on joku keskushermoston rakenteellinen tai toiminnallinen häiriö. Tarkka tieto kuitenkin on varsin puutteellista. Siksi Turun logopedian yksikkö on suuntautunut kommunikaatiohäiriöiden hermostollisten taustatekijöiden neurokognitiiviseen tutkimukseen ja kokeelliseen tutkimussuuntaukseen. Uutena tutkimusalueena on monikielisyys ja monikulttuurisuus ja niiden merkitys puheen ja kielen kehityksessä ja oppimisessa.

Oppiaine juhlii kymmenvuotisjuhlaseminaarilla perjantaina 4. maaliskuuta Turun yliopistolla Publicumissa luentosali Pub3.

Tervetuliaissanat lausuu kello 12 rehtori Kalervo Väänänen. Luennoitsijoina ovat professori emerita Pirjo Korpilahti Turun yliopistosta, Dr. Kurt Eggers (Thomas More University College, Belgia) ja dosentti Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Tiede&tutkimus |21.06.2017 9:20
Vieraita kieliä opetellaan koulussa yleensä alkeista asti kirjojen ja tekstien avulla. Tällöin vieraan kielen sanat voivat olla tutumpia kirjoitettuna kuin puhuttuna. Outi Veivon Turun yliopistossa...
Tiede&tutkimus |16.06.2017 13:51
Tyrniöljysuihkeen on osoitettu vähentävän kuivasilmäisyyden oireita. Tällä viikolla Euroopan silmätautiopin yhdistyksen konferenssissa julkaistussa tutkimuksessa*) tyrniöljysuihkeen kuivasilmäisyyden...
Tiede&tutkimus |15.06.2017 16:45
Digitalisaation myötä yhä keskeisempään rooliin organisaatoissa nousee infrastruktuurien jatkuvuuden hallinta – ongelmatilanteisiin varautuminen ja niistä selviäminen. Marko Niemimaan Turun...
Tiede&tutkimus |09.06.2017 13:18
Anniina Snellman selvitti väitöstutkimuksessaan mahdollisuutta hyödyntää pieneläin-PET-kuvantamista Alzheimerin taudin amyloidikertymiin kohdennettujen lääkkeiden tehon arvioinnissa.Alzheimerin...
Tiede&tutkimus |08.06.2017 9:36
Turun yliopistossa tarkastettava kulttuurihistorian väitöskirja Comical Modernity: Witzblätter, Popular Humour and the Transformation of City Space in Late Nineteenth-Century Vienna tutkii...
Tiede&tutkimus |07.06.2017 11:16
Ympäristö ja ilmasto vaikuttavat järvien pohjiin kerrostuvan mudan eli sedimentin ominaisuuksiin. Turun yliopistoon väitöskirjan tehnyt Saija Saarni tutki viiden Keski- ja Itä-Suomessa sijaitsevan...
Tiede&tutkimus |03.06.2017 13:07
Kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana tutkijoita Helsingin ja Turun yliopistoista, on löytänyt silmäsairaudelta suojaavan geenimuutoksen tutkimalla yli 12 000 potilasta ja verrokkia....
Tiede&tutkimus |02.06.2017 10:56
Avotoimistoissa koettu melu selittyy pitkälti taustalla kuuluvien puheäänten erotettavuudella: mitä paremmin puheesta saa selvää, sitä häiritsevämmäksi ääniympäristö koetaan. Tulos on osa Turun...
Tiede&tutkimus |01.06.2017 9:04
Nauramisen aikaansaama endorfiinien vapautuminen voi olla tärkeä mekanismi, joka tukee sosiaalisten suhteiden muodostumista. Tutkimuksessa koehenkilöt nauroivat sitä enemmän, mitä enemmän heidän...
Tiede&tutkimus |01.06.2017 8:52
Anna Lautamäki tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan sepelvaltimotaudin vakiintuneita hoitokäytäntöjä – pallolaajennusta ja ohitusleikkausta – potilaiden erityisryhmissä,...
Tiede&tutkimus |31.05.2017 13:56
Havupuiden kannot ja juuret sisältävät uuteaineita, joista on mahdollista jalostaa korkean jalostusarvon tuotteita. Harri Latva-Mäenpää tutki Helsingin yliopiston kemian väitöstutkimuksessaan...