Saksalaisten vaikutus toi Vanhalle-Liivinmaalle kaupunkimuurit

21.04.2017 14:00

Pohjois- ja Keski-Baltiassa sijainnen Vanhan-Liivinmaan kaupunkien ympärille ryhdyttiin 1300-luvun alusta lähtien rakentamaan kaupunkimuureja. Vajaassa sadassa vuodessa Ilmiötä väitöstyössään tutkineen Rivo Bernotasin mukaan muurien rakentamiseen ei aina innoittanut sotilaallinen puolustustarve vaan innoittajana olivat saksalaiset uudisasukkaat ja heidän kotimaastoon tuomansa vaikutteet.

Bernotas tutki väitöstyössään Vanhan-Liivinmaan kaupunginmuurien alkuperää keskittyen erityisesti nykyisen Viron alueelle. Tärkeimpiä tutkimuskysymyksiä ovat olleet, minkälaisia muutoksia muurien rakentaminen luo kaupunkikuvassa, milloin kaupunginmuurien rakentaminen aloitettiin ja kuinka kauan niiden valmistuminen kesti sekä erosiko keskiaikaisten kaupunginmuurien rakentaminen Virossa naapurimaissa tapahtuneesta rakentamisesta ja jos, miten.

Bernotaksen mukaan kaupunginmuurien rakentaminen edellytti uudenlaisten rakennusmateriaalien kehittämistä, ja materiaalien valinta riippui suuresti kunkin paikan luonnonvaroista.

– Tiilenvalmistuksen aloittaminen Virossa korreloi selvästi 1300-luvun rakentamisen noususuhdanteen kanssa, jolloin kaupunkialueet suunniteltiin uudelleen sekä aloitettiin kaupunkien linnoitusten, kivikirkkojen ja kivitalojen rakentaminen. 1300-luvun alkupuolella erottuu tässä yhteydessä selvästi myös jätekuoppien ilmestyminen kaupunkikuvaan. Muurin rakentamisen jälkeen kaupunkien laeissa todennäköisesti säädettiin jätteiden hävittämisestä jätekuoppiin, Bernotas kertoo.

Nykyisellä Viron alueella kehitys ensimmäisistä kaupunkiasutuksen jäljistä muurein ympäröityihin keskiaikaisiin kaupunkeihin kesti keskimäärin 50–100 vuotta, ja muurit rakennettiin todennäköisesti 1300-luvulla.

– Pohjoisen Itämeren alueen ympäristössä keskiaikaisia muurein ympäröityjä kaupunkeja ei ole Liettuassa eikä Venäjällä, ja Skandinaviassakin vain muutamia. Siitä johtuen esitän, ettei kaupunkilinnoitusten rakentaminen ollut aina sidoksissa sotilaallisiin tarpeisiin, vaan syynä oli myös saksalaisten uudisasukkaiden tuoman kulttuurisen tilan erityispiirteet. Saksalainen vaikutus on selvästi säilynyt myös Ruotsin keskiaikaisten kaupunkien muureissa, Bernotas sanoo.

Latviassa kehitys ensimmäisistä kaupunkiasutuksen jäljistä muurein ympäröityihin kaupunkeihin kesti Viron tapaan 50–100 vuotta, mistä poikkeuksena on Riika.

Ruotsin keskiaikaisten kaupunginmuurien rakentaminen valmiiksi vaikuttaa noudattavan samaa ajallista mallia kuin Vanhalla-Liivinmaalla. Joissakin tapauksissa samanlaisia jälkiä on nähtävissä myös tuolloisessa kaupunkisuunnittelussa. Keskiaikaisten kaupunginmuurien rakentamisen alku Vanhalla-Liivinmaalla vaikuttaa selvästi noudattavan tavanomaista asuttamisen toimintatapaa, mikä ei ole ainutlaatuista Euroopassa.

MA Rivo Bernotas esittää väitöskirjansa New aspects of the genesis of the medieval town walls in the Northern Baltic Sea region julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 29. huhtikuuta.

Vastaväittäjänä on dosentti Martin Hansson (Lunds Universitet, Ruotsi) ja kustoksena professori Valter Lang (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

MA Rivo Bernotas on syntynyt vuonna 1982 ja suoritti korkeakoulututkintonsa (MA) Turun yliopistossa vuonna 2006. Väitöksen alana on arkeologia. Bernotas työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Tiede&tutkimus |17.08.2017 12:08
Turun yliopistossa väittelevä Martina Jokel tarkasteli tutkimuksessaan mekanismeja, joilla voidaan parantaa Chlamydomonas reinhardtii -viherlevän vedyntuotantoa. Tutkimustulokset ovat askel kohti...
Tiede&tutkimus |17.08.2017 10:40 (päivitetty: 17.08.2017 10:43)
Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen on Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstyössä tutkinut, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kahteen Suomen metsiä uhkaavaan riskiin: metsäpaloihin ja...
Tiede&tutkimus |17.08.2017 9:44
Äidin raskaudenaikaiset masennusoireet lisäävät riskiä siihen, että hänen mielikuvansa vauvaan liittyen vääristyvät, osoittaa Turun yliopistossa väittelevä Sari Ahlqvist-Björkroth tutkimuksessaan....
Tiede&tutkimus |17.08.2017 9:36
Puolison korkea koulutustaso on yhteydessä parempaan terveyteen oman sosioekonomisen aseman rinnalla. Etenkin naisilla puolison koulutuksella on iso rooli elinodotteeseen sydänkohtauksen jälkeen,...
Tiede&tutkimus |17.08.2017 9:20
Sekä isän että äidin liikuntatottumuksilla on tärkeä merkitys liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä. Laajassa pitkittäistutkimuksessa havaittiin, että vanhempien liikuntatottumukset näkyvät...
Tiede&tutkimus |17.08.2017 9:00
Elias Tillandz -palkinto jaettiin tänä vuonna parhaalle BioCity Turun tutkijoiden vuonna 2016 julkaisemalle tutkimusartikkelille 27. BioCity-symposiumin yhteydessä 17. elokuuta.
Tiede&tutkimus |17.08.2017 8:52
Näkyvät homekasvustot, homeen haju sekä kosteusvahingot ovat yhteydessä astman oireisiin. Tämä selviää uusiseelantilaisesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin lasten hengenahdistuksen ja hengityksen...
Tiede&tutkimus |17.08.2017 8:36
Yhdyssanat ovat olleet kirjakielessä aina keskeinen osa uutta sanastoa. Sen osoittaa Tanja Toropaisen Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus Mikael Agricolan teosten yhdyssanoista ja...
Tiede&tutkimus |16.08.2017 19:24
Olli Korhosen poliittisen historian alaan kuuluva väitöstutkimus nostaa esiin etujärjestöjen roolin Suomen EU-jäsenyydessä. VTM, VT, eMBA Olli Korhonen tutki väitöskirjatyössään...
Tiede&tutkimus |15.08.2017 22:04
Uusilla tutkimusmenetelmillä kuten Big Data -analytiikalla saadaan entistä BONUS BLUEWEBS -hankkeessa tarkempaa tietoa Itämeren ekosysteemin muuttuvista ravintoverkoista. Tieto on välttämätöntä,...
Tiede&tutkimus |15.08.2017 20:44
Tähtitieteilijät ovat löytäneet avaruudesta kosmisen linssin, jossa tähtijoukko toimii suurennuslasina paljastaen yksityiskohtia kaukaisen galaksin supermassiivisen mustan aukon tuottamasta...