Saksalaisten vaikutus toi Vanhalle-Liivinmaalle kaupunkimuurit

21.04.2017 14:00

Pohjois- ja Keski-Baltiassa sijainnen Vanhan-Liivinmaan kaupunkien ympärille ryhdyttiin 1300-luvun alusta lähtien rakentamaan kaupunkimuureja. Vajaassa sadassa vuodessa Ilmiötä väitöstyössään tutkineen Rivo Bernotasin mukaan muurien rakentamiseen ei aina innoittanut sotilaallinen puolustustarve vaan innoittajana olivat saksalaiset uudisasukkaat ja heidän kotimaastoon tuomansa vaikutteet.

Bernotas tutki väitöstyössään Vanhan-Liivinmaan kaupunginmuurien alkuperää keskittyen erityisesti nykyisen Viron alueelle. Tärkeimpiä tutkimuskysymyksiä ovat olleet, minkälaisia muutoksia muurien rakentaminen luo kaupunkikuvassa, milloin kaupunginmuurien rakentaminen aloitettiin ja kuinka kauan niiden valmistuminen kesti sekä erosiko keskiaikaisten kaupunginmuurien rakentaminen Virossa naapurimaissa tapahtuneesta rakentamisesta ja jos, miten.

Bernotaksen mukaan kaupunginmuurien rakentaminen edellytti uudenlaisten rakennusmateriaalien kehittämistä, ja materiaalien valinta riippui suuresti kunkin paikan luonnonvaroista.

– Tiilenvalmistuksen aloittaminen Virossa korreloi selvästi 1300-luvun rakentamisen noususuhdanteen kanssa, jolloin kaupunkialueet suunniteltiin uudelleen sekä aloitettiin kaupunkien linnoitusten, kivikirkkojen ja kivitalojen rakentaminen. 1300-luvun alkupuolella erottuu tässä yhteydessä selvästi myös jätekuoppien ilmestyminen kaupunkikuvaan. Muurin rakentamisen jälkeen kaupunkien laeissa todennäköisesti säädettiin jätteiden hävittämisestä jätekuoppiin, Bernotas kertoo.

Nykyisellä Viron alueella kehitys ensimmäisistä kaupunkiasutuksen jäljistä muurein ympäröityihin keskiaikaisiin kaupunkeihin kesti keskimäärin 50–100 vuotta, ja muurit rakennettiin todennäköisesti 1300-luvulla.

– Pohjoisen Itämeren alueen ympäristössä keskiaikaisia muurein ympäröityjä kaupunkeja ei ole Liettuassa eikä Venäjällä, ja Skandinaviassakin vain muutamia. Siitä johtuen esitän, ettei kaupunkilinnoitusten rakentaminen ollut aina sidoksissa sotilaallisiin tarpeisiin, vaan syynä oli myös saksalaisten uudisasukkaiden tuoman kulttuurisen tilan erityispiirteet. Saksalainen vaikutus on selvästi säilynyt myös Ruotsin keskiaikaisten kaupunkien muureissa, Bernotas sanoo.

Latviassa kehitys ensimmäisistä kaupunkiasutuksen jäljistä muurein ympäröityihin kaupunkeihin kesti Viron tapaan 50–100 vuotta, mistä poikkeuksena on Riika.

Ruotsin keskiaikaisten kaupunginmuurien rakentaminen valmiiksi vaikuttaa noudattavan samaa ajallista mallia kuin Vanhalla-Liivinmaalla. Joissakin tapauksissa samanlaisia jälkiä on nähtävissä myös tuolloisessa kaupunkisuunnittelussa. Keskiaikaisten kaupunginmuurien rakentamisen alku Vanhalla-Liivinmaalla vaikuttaa selvästi noudattavan tavanomaista asuttamisen toimintatapaa, mikä ei ole ainutlaatuista Euroopassa.

MA Rivo Bernotas esittää väitöskirjansa New aspects of the genesis of the medieval town walls in the Northern Baltic Sea region julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 29. huhtikuuta.

Vastaväittäjänä on dosentti Martin Hansson (Lunds Universitet, Ruotsi) ja kustoksena professori Valter Lang (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

MA Rivo Bernotas on syntynyt vuonna 1982 ja suoritti korkeakoulututkintonsa (MA) Turun yliopistossa vuonna 2006. Väitöksen alana on arkeologia. Bernotas työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Tiede&tutkimus |28.04.2017 18:48
Proteiini on ihmisille ja eläimille elintärkeää, mutta nykyisten proteiininlähteiden huoltovarmuus ja ekologisuus eivät ole kestävällä pohjalla. Luonnonvarakeskuksen ScenoProt-hankkeen visiossa...
Tiede&tutkimus |28.04.2017 15:30
Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on myöntänyt vuoden 2016 humanistiteko -kunniamaininnan Tuomas Heikkilän ja Ilkka Niiniluodon teokselle Humanistisen tutkimuksen arvo – kuusi...
Tiede&tutkimus |28.04.2017 10:12
Tuore tutkimus paljastaa, että ihon ja hiusten pigmentaatiota säätelevä reseptori säätelee myös kolesterolin kulkeutumista elimistössä ja pienentää valtimonkovettumataudin riskiä. Tutkimus...
Tiede&tutkimus |28.04.2017 9:32
Diplomi-insinööreillä tulee olla ongelmanratkaisutaitojen lisäksi kyky hahmottaa ongelmia, toteaa Ville Taajamaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Taajamaan kehittämässä mallissa...
Tiede&tutkimus |27.04.2017 21:44
Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 12 uudelle akatemiatutkijalle. Toimikunnalle jätettiin syyskuun haussa yhteensä 108 akatemiatutkijahakemusta ja rahoitus...
Tiede&tutkimus |27.04.2017 12:36
Turun yliopiston tutkijat Simo Laakkonen ja Timo Vuorisalo ovat yhdessä yhdysvaltalaisen kollegansa Richard Tuckerin kanssa toimittaneet kansainvälisestikin katsoen ensimmäisen laajan yhteenvedon...
Tiede&tutkimus |27.04.2017 11:28
Poikkeuksellisen aggressiivista suusyöpää sairastavat potilaat voidaan tunnistaa tiettyjen kasvaimessa esiintyvien merkkiaineiden avulla. Ilmiön havaitsi lääketieteen lisensiaatti Johannes Dunkel...
Tiede&tutkimus |27.04.2017 10:40
Tutkijat kymmenestä eri maasta ovat selvittäneet ohran perimän eli genomin. Torstaina julkaistun tiedelehti Naturen kansijutuksi nostettu tutkimus auttaa kehittämään kestäviä lajikkeita erilaisiin...
Tiede&tutkimus |27.04.2017 9:20
Väitöskirjatutkija Valter Weijola löysi Papua-Uuden-Guinean New Ireland -saarelta uuden varaanilajin, joka on tiedettävästi saaren ainoa nykypäivään asti säilynyt suurikokoinen kotoperäinen laji....
Tiede&tutkimus |26.04.2017 20:20
Tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa maanviljelyyn siirtyminen oli hidasta. Asiaa selvitettiin luonnontieteellisten ajoitusten ja siitepölyanalyysien avulla...
Tiede&tutkimus |26.04.2017 11:08
Jo insuliiniresistenssi saattaa olla riskitekijä muistisairauksille. Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uuden seurantatutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetekseen liittyvä ja...