Väitös: Vauvojen vinokalloisuus on yleistä, mutta usein ehkäistävissä

19.05.2017 15:08

Vauvojen vinokalloisuus on yleistä, mutta usein ehkäistävissä. Väitöstutkimuksessa todettiin vastasyntyneiden vanhemmille annettavan vauvan käsittely- ja hoitotapaohjeistuksen vähentävän asentovinokalloisuuden ilmaantuvuutta. 1990-luvulla Suomeenkin rantautunut käytäntö vauvojen nukuttamisesta selällään on vähentänyt kätkytkuolemien määrää jopa alle puoleen aiemmasta, mutta käytäntö on myös johtanut takaraivon toispuoleisesta litistymisestä aiheutuvan asentovinokalloisuuden yleistymiseen.

Aiemman tutkimustiedon mukaan jopa lähes joka toisella imeväisellä on nähtävissä jonkinasteista vinokalloisuutta ensimmäisten elinkuukausien aikana. Vaikea-asteiseen vinokalloisuuteen on kosmeettisen haitan lisäksi yhdistetty suurentunut purentavirheiden riski myöhemmällä iällä. Asentovinokalloisuutta voidaan hoitaa fysioterapian keinoin, minkä lisäksi sitä hoidetaan maailmalla usein niin sanotun kypäräortoosien avulla, mutta tietämys tilan luonnollisesta kulusta on kuitenkin ollut vähäistä.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin varhaisen käsittelyohjeistuksen tehoa asentovinokalloisuuden ehkäisemisessä satunnaistetussa, kontrolloidussa asetelmassa. Käsittelyohjeiden pääkohtina olivat vauvan ajoittainen pitäminen valvotusti vatsallaan jo ensi päivistä lähtien, kantokopassa ja sitterissä vietetyn ajan minimointi ja sekä oikean että vasemman puolen huomiointi nukkuma-asennon, hoitotilanteiden ja leikin osalta.

Tutkimuksessa myös kartoitettiin asentovinokalloisuuden yleisyyttä suomalaisilla imeväisillä, tilan luonnollista kulkua ensimmäisen ikävuoden aikana ja ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Vauvoja seurattiin digitaalisen 3D-pintakuvantamisen (stereofotogrammetria) avulla, jonka soveltuvuutta vinokalloisuuden mittaamiseen ja seurantaan myös selvitettiin.

Heti syntymän jälkeen nähtävä kallon epäsymmetria palautui poikkeuksetta ja asentovinokalloisuus kehittyi aina ensimmäisten elinkuukausien aikana. Kolmen kuukauden iässä vinokalloisuus oli ohjeistettujen ryhmässä lievempää ja sen vallitsevuus oli alle puolet siitä, mitä kontrolliryhmässä. Juuri kolmen kuukauden iässä asentovinokalloisuus oli yleisimmillään: käsittelyohjeita saamattomien ryhmässä joka kolmannella oli jonkinasteista vinokalloisuutta.

Kolmannen ikäkuukauden jälkeen vinokalloisuuden pahenemista ei juuri nähty, mutta toisaalta 12 kuukauden ikään mennessä se parani spontaanisti kokonaan vain vajaalla kolmanneksella. 3D-kuvantamisen avulla mitattavat indeksit osoittautuivat sopivan vinokalloisuuden tutkimiseen erinomaisesti.

Tutkimustulosten valossa synnytysosastolta kotiutuville esimerkiksi paperimuotoisena rutiininomaisesti annettava käsittely- ja hoitotapaohjeistus voisi auttaa vähentämään vinokalloisuutta sekä siitä aiheutuvia hoitokuluja kustannustehokkaasti.

Lääketieteen lisensiaatti Henri Aarnivala väittelee Oulun yliopistossa 26. toukokuuta. Lastentautien alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Deformational plagiocephaly: prevalence, quantification and prevention of acquired cranial asymmetry in infants (Asentovinokalloisuus: ei-synostoottisen kalloasymmetrian vallitsevuus, mittaaminen ja ehkäisy imeväisikäisillä).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Tiede&tutkimus |27.05.2017 19:37
Keskushermostossa tapahtuvat kehitykselliset muutokset nopeuttavat kuulotiedon käsittelyä sekä parantavat kuuloerottelun tarkkuutta. Taustamelu puolestaan heikentää äänien käsittelyä sekä...
Tiede&tutkimus |26.05.2017 21:28
Kehoon ja seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat muodostavat erillisen ryhmän psykologisia ongelmia, jotka ovat yleisimpiä keski-ikäisillä naisilla. Tämän osoittaa uusi tieteellinen tutkimus.
Tiede&tutkimus |25.05.2017 12:20
Eläinlääkäri Eija Kaukosen väitöstyötä varten tutkittiin yli satatuhatta lintua. Samalla syntyi yksi maailman ensimmäisistä broileriemojen hyvinvointia selvittävistä tutkimuksista.Perjantaina 26....
Tiede&tutkimus |24.05.2017 11:08
Turun yliopistossa on kehitetty luonnon hackmaniittimineraaliin perustuva synteettinen materiaali, joka tuottaa laajaspektristä valo lampuissa. Kemian laitoksen epäorgaanisen materiaalikemian...
Tiede&tutkimus |24.05.2017 10:00
Turun yliopistossa väittelevä Jaakko Lehto kehitti teoreettisen fysiikan väitöskirjatyössään uusia matemaattisia keinoja ja malleja yksinkertaisten kvanttimekaanisten systeemien aikakehityksen...
Tiede&tutkimus |24.05.2017 8:56
Nanohiukkasten käytön lisääntymisen myötä niitä päätyy vesistöihin entistä enemmän. Tästä syystä tarvitaan tietoa siitä, miten nämä metallihiukkaset leviävät ympäristössä ja mitkä ovat niiden...
Tiede&tutkimus |24.05.2017 6:48
Öljyjatropan siemenistä voidaan valmistaa biopolttoainetta, mikä tekee siitä potentiaalisen bioenergiakasvin kehittyvien maiden energiantuotantoon. Turun yliopistossa väittelevä Ang Dawa Lama...
Tiede&tutkimus |22.05.2017 21:20
Rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyydellä ja julkisen velan määrällä on vaikutusta talouskasvuun. Turun yliopistossa väittelevä Pasi Ikonen toi tutkimuksessaan uutta tietoa eräisiin kansantaloustieteen...
Tiede&tutkimus |19.05.2017 17:04
Tutkijoiden yö kutsuu jälleen kaikenikäiset ihmiset tutustumaan tieteeseen ja tieteen tekemiseen. Syyskuun viimeisenä perjantaina (29.9.) järjestettävän tiedetapahtuman ohjelma on julkaistu...
Tiede&tutkimus |17.05.2017 21:14
Siirtolaisuusinstituutissa luennoi maanantaina 22. toukokuuta kello 10.15–11.30 apulaisprofessori Franck Düvell Oxfordin yliopistosta. Düvellin luennon otsikkona on The Great Migration of...
Tiede&tutkimus |17.05.2017 21:12
Käsitelty jätevesi sisältää runsaasti epäorgaanista typpeä. Typenpoistokyvyltään heikkojen puhdistamojen tehoa voidaan tehostaa ohjaamalla jo käsiteltyä jätevettä diffuusoriputkella suoraan järven...