Väitös: Vauvojen vinokalloisuus on yleistä, mutta usein ehkäistävissä

19.05.2017 15:08

Vauvojen vinokalloisuus on yleistä, mutta usein ehkäistävissä. Väitöstutkimuksessa todettiin vastasyntyneiden vanhemmille annettavan vauvan käsittely- ja hoitotapaohjeistuksen vähentävän asentovinokalloisuuden ilmaantuvuutta. 1990-luvulla Suomeenkin rantautunut käytäntö vauvojen nukuttamisesta selällään on vähentänyt kätkytkuolemien määrää jopa alle puoleen aiemmasta, mutta käytäntö on myös johtanut takaraivon toispuoleisesta litistymisestä aiheutuvan asentovinokalloisuuden yleistymiseen.

Aiemman tutkimustiedon mukaan jopa lähes joka toisella imeväisellä on nähtävissä jonkinasteista vinokalloisuutta ensimmäisten elinkuukausien aikana. Vaikea-asteiseen vinokalloisuuteen on kosmeettisen haitan lisäksi yhdistetty suurentunut purentavirheiden riski myöhemmällä iällä. Asentovinokalloisuutta voidaan hoitaa fysioterapian keinoin, minkä lisäksi sitä hoidetaan maailmalla usein niin sanotun kypäräortoosien avulla, mutta tietämys tilan luonnollisesta kulusta on kuitenkin ollut vähäistä.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin varhaisen käsittelyohjeistuksen tehoa asentovinokalloisuuden ehkäisemisessä satunnaistetussa, kontrolloidussa asetelmassa. Käsittelyohjeiden pääkohtina olivat vauvan ajoittainen pitäminen valvotusti vatsallaan jo ensi päivistä lähtien, kantokopassa ja sitterissä vietetyn ajan minimointi ja sekä oikean että vasemman puolen huomiointi nukkuma-asennon, hoitotilanteiden ja leikin osalta.

Tutkimuksessa myös kartoitettiin asentovinokalloisuuden yleisyyttä suomalaisilla imeväisillä, tilan luonnollista kulkua ensimmäisen ikävuoden aikana ja ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Vauvoja seurattiin digitaalisen 3D-pintakuvantamisen (stereofotogrammetria) avulla, jonka soveltuvuutta vinokalloisuuden mittaamiseen ja seurantaan myös selvitettiin.

Heti syntymän jälkeen nähtävä kallon epäsymmetria palautui poikkeuksetta ja asentovinokalloisuus kehittyi aina ensimmäisten elinkuukausien aikana. Kolmen kuukauden iässä vinokalloisuus oli ohjeistettujen ryhmässä lievempää ja sen vallitsevuus oli alle puolet siitä, mitä kontrolliryhmässä. Juuri kolmen kuukauden iässä asentovinokalloisuus oli yleisimmillään: käsittelyohjeita saamattomien ryhmässä joka kolmannella oli jonkinasteista vinokalloisuutta.

Kolmannen ikäkuukauden jälkeen vinokalloisuuden pahenemista ei juuri nähty, mutta toisaalta 12 kuukauden ikään mennessä se parani spontaanisti kokonaan vain vajaalla kolmanneksella. 3D-kuvantamisen avulla mitattavat indeksit osoittautuivat sopivan vinokalloisuuden tutkimiseen erinomaisesti.

Tutkimustulosten valossa synnytysosastolta kotiutuville esimerkiksi paperimuotoisena rutiininomaisesti annettava käsittely- ja hoitotapaohjeistus voisi auttaa vähentämään vinokalloisuutta sekä siitä aiheutuvia hoitokuluja kustannustehokkaasti.

Lääketieteen lisensiaatti Henri Aarnivala väittelee Oulun yliopistossa 26. toukokuuta. Lastentautien alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Deformational plagiocephaly: prevalence, quantification and prevention of acquired cranial asymmetry in infants (Asentovinokalloisuus: ei-synostoottisen kalloasymmetrian vallitsevuus, mittaaminen ja ehkäisy imeväisikäisillä).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Tiede&tutkimus |25.07.2017 11:04
Turun yliopistossa tehdyssä kokeellisessa tutkimuksessa havaittiin, että objektien kaksiulotteisen pinta-alatiedon pohjalta on hyvin vaikea arvioida niiden kokonaistilavuutta, sillä pinta-alatieto...
Tiede&tutkimus |24.07.2017 9:56
Kuukauden ajan avaruudessa olleen Aalto-1-satelliitin järjestelmät toimivat mallikkaasti. Aalto-yliopiston sekä Turun ja Helsingin yliopistojen opiskelijatyönä rakentaman satelliitin kuvista on saatu...
Tiede&tutkimus |19.07.2017 15:08
Suomalainen Muistisairauksien heikentymisen ehkäisytutkimus (FINGER) on mallina useissa uusissa kansainvälisissä tutkimuksissa. THL:n koordinoima FINGER-tutkimus on aiemmin osoittanut, että...
Tiede&tutkimus |06.07.2017 12:36
Luonnon monimuotoisuuden kirjo on vaihdellut suuresti läpi elämän historian. Tätä vaihtelua selittävät kilpailevat teoriat – lajienväliset vuorovaikutukset ja ympäristöolot – paljastuivat laajassa...
Tiede&tutkimus |04.07.2017 16:48 (päivitetty: 05.07.2017 9:31)
Silminnäkijähavainnot ovat usein epäluotettavia, mutta niillä on edelleen merkittävä rooli rikosten ratkaisemisessa. Suomalaistutkimus haluaa määrittää luotettavan tunnistuksen rajat Heurekan...
Tiede&tutkimus |21.06.2017 9:20
Vieraita kieliä opetellaan koulussa yleensä alkeista asti kirjojen ja tekstien avulla. Tällöin vieraan kielen sanat voivat olla tutumpia kirjoitettuna kuin puhuttuna. Outi Veivon Turun yliopistossa...
Tiede&tutkimus |16.06.2017 13:51
Tyrniöljysuihkeen on osoitettu vähentävän kuivasilmäisyyden oireita. Tällä viikolla Euroopan silmätautiopin yhdistyksen konferenssissa julkaistussa tutkimuksessa*) tyrniöljysuihkeen kuivasilmäisyyden...
Tiede&tutkimus |15.06.2017 16:45
Digitalisaation myötä yhä keskeisempään rooliin organisaatoissa nousee infrastruktuurien jatkuvuuden hallinta – ongelmatilanteisiin varautuminen ja niistä selviäminen. Marko Niemimaan Turun...
Tiede&tutkimus |09.06.2017 13:18
Anniina Snellman selvitti väitöstutkimuksessaan mahdollisuutta hyödyntää pieneläin-PET-kuvantamista Alzheimerin taudin amyloidikertymiin kohdennettujen lääkkeiden tehon arvioinnissa.Alzheimerin...
Tiede&tutkimus |08.06.2017 9:36
Turun yliopistossa tarkastettava kulttuurihistorian väitöskirja Comical Modernity: Witzblätter, Popular Humour and the Transformation of City Space in Late Nineteenth-Century Vienna tutkii...
Tiede&tutkimus |07.06.2017 11:16
Ympäristö ja ilmasto vaikuttavat järvien pohjiin kerrostuvan mudan eli sedimentin ominaisuuksiin. Turun yliopistoon väitöskirjan tehnyt Saija Saarni tutki viiden Keski- ja Itä-Suomessa sijaitsevan...