Yksilöitä rangaistaan työturvallisuusrikoksista useammin kuin yhteisöjä

22.01.2016 9:24

Yksilöitä rangaistaan työturvallisuuden laiminlyönneistä useammin kuin organisaatioita, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston tutkimus. Yrityksiä ja muita oikeushenkilöitä rangaistaan yhteisösakolla, jota on sovellettu työturvallisuusrikoksiin vuodesta 2003 lähtien.

Vaikka yhteisösakon käyttö on jatkuvasti yleistynyt, ovat ne edelleen lieviä verrattuna työturvallisuusrikosten vakavuuteen. Ajanjaksolla 2010–14 keskimääräinen yhteisösakko työturvallisuusrikoksissa oli 10 700 euroa.

Vuosina 2010–14 tuomittiin yhteisösakko kaiken kaikkiaan 154 työturvallisuusrikostapauksessa ja tuomittuja yhteisöjä oli yhteensä 161. Samana ajanjaksona työturvallisuusrikoksista tuomittiin käräjä- ja hovioikeuksissa 805 henkilöä, joista 773 sakkotuomioon. Keskimäärin ajanjaksolla 2010–2014 yhteisösakkoja tuomittiin vain noin joka neljännessä työturvallisuusrikostapauksessa.

– Kun yhteisösakko vuonna 1995 säädettiin, haluttiin sillä korostaa yhteisön vastuuta erityisesti sellaisissa rikoksissa, joissa yksilönvastuu olisi muodostunut kohtuuttomaksi. Lisäksi haluttiin huomioida se, että moitittava ja rangaistava menettely on usein seurausta useamman henkilön päätöksenteosta, toimista tai laiminlyönneistä yhteisön toiminnassa, kertoo tutkimuksen johtaja, Anne Alvesalo-Kuusi Työterveyslaitoksesta ja Turun yliopistosta.

– Työturvallisuusrikoksista annettujen yhteisösakkotuomioiden määrä on vuosien 2006 ja 2014 välillä kasvanut seitsemästä lähes neljäänkymmeneen vuosittaiseen tapaukseen. Yhteisösakkoa ei kuitenkaan edelleenkään tuomita suurimmassa osassa työturvallisuusrikostapauksia, vaan rangaistusvastuun kantavat yksilöt, lisää Alvesalo-Kuusi.

Vuosina 2010–14 tuomittu keskimääräinen yhteisösakko oli 10 700 euroa. Pienin tuomittu sakko oli 500 euroa, vaikka lain määräämä minimi on 850 euroa. Suurin yksittäinen sakko taas oli 180 000 euroa, kun rangaistusmaksimi on 850 000 euroa. Tyypillisin tuomittu sakko oli 5 000 euroa.

– Lievät yhteisösakot eivät mielestämme riittävästi kuvasta työturvallisuusrikosten vakavuutta, sanoo Alvesalo-Kuusi.

Pääosa tuomituista yhteisöistä oli yksityisiä yrityksiä (94 %, 152 kpl), muita yhteisöjä kuten kaupunkeja, kuntayhtymiä tai valtionyhtiöitä oli vain 6 prosenttia.

Tutkimuksen kohteena olleissa yhteisösakkotapauksissa tuomittiin yhteisöjen lisäksi 288 henkilöä. Lähes kaikki saivat sakkorangaistukseen, vain yhdelle tuomittiin ehdollinen vankeusrangaistus.

Tuomituista henkilöistä 26 prosenttia oli ylintä johtoa, 38 prosenttia keskijohtoa ja 33 prosenttia työnjohtoa. Keskimääräinen sakko/henkilö oli 1170 euroa. Ylimmän johdon sakkojen keskiarvo oli 29 päiväsakkoa ja 1 725 euroa, keskijohdon 26 päiväsakkoa ja 1 123 euroa, sekä työnjohdon 24 päiväsakkoa ja 757 euroa. Tapauksissa tuomittiin yhteisön lisäksi sakkorangaistukseen yleisimmin kaksi henkilöä.

Tuomituissa yhteisöissä rikottiin useimmin työturvallisuuslain pykälää 8 (työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite), sekä pykäliä 10 ja 14 (työn vaarojen selvittäminen ja arviointi, sekä työntekijälle annettava opetus ja ohjaus). Laiminlyönteihin liittyikin usein koneiden tai laitteiden puutteellisuuksia, ja puutteita työtapojen valvonnassa tai työhön perehdyttämisessä.

Ainakin joka viidennessä tuomitussa yrityksessä oli jo ennen nyt tuomittua rikosta sattunut työtapaturma tai läheltä piti -tilanne. Tuomittujen tapausten taustalla olikin usein pitkäkestoinen, jopa vuosia kestänyt työturvallisuuden laiminlyönti. Niissä tapauksissa, joissa rikoksen kesto oli ilmoitettu (N=90), keskimääräinen rikoksen kesto oli vuosi ja 10 kuukautta.

Tutkituissa tapauksissa vammautui 131 henkilöä ja 12 henkilöä kuoli. Suurin osa uhreista oli miehiä (85 %). Yleisimmät vammat olivat murtuma tai murskautuminen (36 %), tai amputoituminen (21 %). Yleisimmin vammat syntyivät kontaktista laitteen kanssa (32 %) tai putoamisesta (25 %). Kuolemantapauksissa yleisin syy oli työnantajan laiminlyönneistä johtuva putoaminen (58 %). 73 prosenttia uhreista oli tuomitun yrityksen omia työntekijöitä, 19 prosenttia oli alihankkijan työntekijöitä.

Yli puolet (54 %) tuomituista yrityksistä kuului liikevaihtoluokkaan yli kymmenen miljoonaa euroa ja vain 14 prosentissa yrityksistä liikevaihto oli alle miljoonan euron. Myös yrityksille, joiden tuomiota edeltävä tilikausi näytti tappiota, tuomittiin yhteisösakkoja. Tällaisia yrityksiä oli 47 (32 %). Kuitenkin vain 20 tuomitussa yrityksessä ei ollut jakokelpoisia varoja, ja vain 2 yritystä on myöhemmin tehnyt konkurssin. Keskimäärin tuomittujen yritysten vakavaraisuusprosentti oli 31.

– Näyttää siis siltä, että tuomituissa yrityksissä on vain hyvin vähän taloudeltaan todella heikkoja tai hyvin pieniä yrityksiä, kertoo projektin erikoistutkija Liisa Lähteenmäki Työterveyslaitoksesta.

Eniten yhteisösakkoja tuomittiin teollisuuden alalla toimiville yrityksille (58 %), toiseksi eniten rakentamisen alalla toimiville (27 %).

Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston tutkimusprojekti Yhteisövastuu ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä tutkii yhteisöjen rikosoikeudellista vastuuta työturvallisuusrikostapauksissa. Tutkimuksessa tarkastellaan vuosina 2010–14 työturvallisuusrikoksesta tuomittuja yhteisösakkotapauksia, joita on 154. Tutkimusta rahoittaa Työsuojelurahasto. Tutkimus jatkuu kuluvan vuoden loppuun.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Tiede&tutkimus |27.05.2016 12:38
Rakkolevä on yksi Itämeren vedenalaisluonnon tärkeimmistä lajeista, jonka varassa elää monimuotoinen eliöyhteisö. Turun yliopistossa väittelevä Fiia Haavisto osoitti tutkimuksessaan, että merilevän...
Tiede&tutkimus |27.05.2016 12:36
Merimetsojen Itämereen aiheuttamat ympäristömuutokset muistuttavat läheisesti ihmisen aiheuttamia vahinkoja, kuten rehevöitymistä ja kalastuksen aiheuttamaa petokalojen vähenemistä. Turun...
Tiede&tutkimus |26.05.2016 15:36 (päivitetty: 26.05.2016 15:38)
Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu kaikki tieteenalat kokoava tiedeakatemia, jonka tehtävä on edistää tieteellistä tutkimusta. Tiedeakatemia järjestää esitelmä- ja...
Tiede&tutkimus |26.05.2016 9:52
Maisema muuttuu koko ajan. Joskus muutos uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa kehitetään menetelmiä luontoarvojen löytämiselle muuttuvissa ympäristöissä...
Tiede&tutkimus |26.05.2016 9:32
Yksilöllinen, ihmisen omaan geenitietoon pohjautuva terveysviestintä auttoi ihmistä tekemään myönteisiä muutoksia elämäntapoihinsa. Vaikutukset näkyivät erityisesti ruokavalion rasvan laadussa, sekä...
Tiede&tutkimus |25.05.2016 10:42
Sikiön altistuminen nikotiinille lisää skitsofreniaan sairastumisen todennäköisyyttä. Mitä suurempi nikotiinipitoisuus oli äidin veressä, sitä suurempi oli lapsen skitsofreniariski myöhemmin elämässä...
Tiede&tutkimus |24.05.2016 14:32
Turun yliopistolla järjestettävässä symposiumissa 30.–31. toukokuuta tarkastellaan ihmisten luomia määritelmiä ja luokituksia eläinten kesyydestä ja villeydestä.
Tiede&tutkimus |23.05.2016 19:52
Sekä IT-palvelutarjoajat että asiakkaat poikkeavat usein sopimuksiin kirjatuista hallintakäytännöistä. Siihen, miten käytänteet muovautuvat, vaikuttavat monet ulkoistussuhteeseen liittyvät tekijät,...
Tiede&tutkimus |20.05.2016 12:34
Åbo Akademissa tohtoriksi väitelleitä vihitään juhlavin menoin tohtoreiksi Turun konserttitalossa perjantaina 27. toukokuuta. Kaikkiaan promovoidaan yksi riemutohtori, 14 kunniatohtoria ja 72...
Tiede&tutkimus |20.05.2016 9:34
Uusi väitöstutkimus osoittaa, että 70-vuotiailla on vähemmän valtimosairauksia ja paremmat kolesteroliarvot kuin saman ikäisillä 20 vuotta aiemmin. Kolesterolilääkkeiden käyttö on Suomessa yleistynyt...
Tiede&tutkimus |20.05.2016 9:30
Varpu Rantala tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan riippuvuuden kuvastoa fiktioelokuvissa. Tutkimuksessa hyödynnettävä tietokonepohjainen kuva-analyysi osoittaa, että...