Suomalaisen viennin veturin eli teknologiateollisuuden kone piiputtaa. Sen tilauskanta supistui viime vuoden lopulla hieman. Suomen vienti kehittyy kilpailijamaita heikommin ja kauppatase kääntyi alijäämäiseksi ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Teknolgiateollisuuden osuus Suomen viennistä on noin 60 prosenttia.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna noin seitsemän prosenttia, mutta on edelleen neljänneksen alle vuoden 2008 tason.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto oli Varsinais-Suomessa viime vuonna noin 6,2 miljardia euroa. Se oli samalla tasolla kuin vuonna 2010, mutta lähes 40 prosenttia alle tason, jolla oltiin ennen taantumaa.

Kone- metalliteollisuuden tilauskanta ja liikevaihto on jo lähtenyt tasaiseen kasvuun, mutta elektroniikka- ja sähköteollisuudessa ei ole tapahtunut samaa kehitystä.

– Kyse on globaalista rakennemuutoksesta. Valmistusta ei ole ajettu enää ylös Euroopassa, arvioi Teknologiateollisuuden asiantuntija Teppo Virta elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilannetta.

Mainitut teknologiateollisuuden alat muodostavat viennin kivijalan myös Varsinais-Suomessa. Kone- ja metalliteollisuus kasvaa myös Varsinais-Suomessa, elektroniikka- ja sähköteollisuus taantuu. Yhteenlaskettuna se merkitsee, että kokonaiskasvua ei ole.

Eroa on myös yritysten välillä, suurestikin.

– On yrityksiä, jotka ovat jo päässeet kasvu-uralle. Yritykset ovat hyvin erilaisissa tilanteissa, kuvailee Virta.

Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Suomessa ja erityisesti Varsinais-Suomessa. Alan yritykset työllistävät Suomessa suoraan lähes 290 000 työntekijää ja välillisesti yli 700 000 työntekijää. Varsinais-Suomessa teknologiateollisuuden palveluksessa on suoraan 29 100 työntekijää ja välillisesti työllisyysvaikutus on 72 800 työpaikkaa eli yli kolmannes kaikista seudun työpaikoista. Teknologiateollisuus vastaa 82 prosentista Varsinais-Suomen vientiä.

Pelkona on, että viennin lama on pysyvä, eikä vain väliaikaista. Vuoden 2008 huipputasoa ei ole kyetty enää saavuttamaan. Se heijastuu paitsi työpaikkojen määrään, myös verotuloihin, joilla ylläpidetään julkista sektoria.

– Julkisten palvelujen rahoitus on kovin pitkälti viennistä kiinni, sanoo Virta.

Virta odottaa hallituksen kehysriihestä kasvua tukevia ratkaisuja. Virran mukaan se vaatisi sitä, että koulutusjärjestelmää kehitetään edelleen ja että tutkimus- ja kehittämistoimintaa tuetaan verovähennysoikeudella.

– On tehtävä kasvun budjetti, joka antaa eväät kasvulle.

Menestyjän esimerkkiä tarjoaa Turun Vahdontiellä sijaitseva Sandvikin tehdas, joka tekee kuljetus- ja kuormauskalustoa kaivosteollisuudelle. Turun-tehdas avasi toisen tuotantolinjan viime vuonna ja työntekijämäärä on noussut 400:sta 470:een. Sandvik Mining and Construction Oy:n suuret lastarit ja dumpperit kilpailevat Atlas Copcon ja Caterpillarin raskaan kaluston kanssa paikasta maailman kaivoksissa.

– Tehtaan rooli osaamiskeskuksena on vahvistunut. Kilpailukykymme syntyy osaamisesta. laadusta ja innovaatiokyvystä, määrittelee johtaja Kari Nihtilä.