Vain joka neljäs suomalainen työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla

21.03.2016 7:18

Työ löytyy yhä harvemmin työpaikkailmoituksiin vastaamalla, joten verkostot ja oma-aloitteisuus ovat työhaussa korvaamattomia apuja. Vaikka suomalaiset tunnistavat verkostoitumisen merkityksen, vain kuusi prosenttia pitää sitä vahvuutenaan. Tiedot käyvät ilmi Sitran teettämästä laajasta työelämätutkimuksesta. Tutkimuksen pohjalta tehdyn Työelämän kuntotestin avulla kuka tahansa voi testata omia työelämävalmiuksiaan osoitteessa kuntotesti.sitra.fi.

Alle neljäsosa (23 prosenttia) suomalaisista on päätynyt nykyisen työhön avointa työpaikkaa hakemalla. Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin, ilmenee Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimuksesta. Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä.

– Tehokas työnhaku on monikanavaista, sillä myös työnantajat hyödyntävät rekrytoinnissa verkostoja ja arvostavat aktiivisuutta. Työllisyyspolitiikassa tulisikin miettiä, miten voisimme parhaiten tukea työn ja työntekijöiden kohtaamista muuttuneilla työmarkkinoilla, painottaa Sitran johtava asiantuntija Mikko Hyttinen.

Suomalaisten mukaan työpaikan saamiseen vaikuttivat ratkaisevasti aiempi työkokemus ja näytöt, taidot sekä omaan persoonaan ja motivaatioon liittyvät tekijät. Yli puolet vastaajista pitää vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää asennetta ja ahkeruutta – ominaisuuksia, jotka painottuvat monissa muissakin tutkimuksissa. Listan hännillä ovat puolestaan sellaiset ominaisuudet kuin luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot.

– Vain kuusi prosenttia pitää verkostoitumistaitoja vahvuutenaan. Se on todella pieni luku, jos otetaan huomioon, että tulevaisuuden työmarkkinoilla korostuvat sellaiset taidot, joihin koneet ja robotit eivät kykene – eli muun muassa luovuus, vuorovaikutus ja verkostoituminen. Onkin perusteltua kysyä, miten pitkälle nykyiset vahvuudet suomalaisia kantavat, Hyttinen sanoo.

Aktiivisesti verkostoja hyödyntävät vastaajat kertovat hyötyvänsä niistä selvästi. Yli 80 prosenttia heistä on sitä mieltä, että verkostoituminen on auttanut menestymään työelämässä.

Digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat työtä ja työmarkkinoita monin tavoin: perinteisiä tehtäviä häviää, syntyy uusia ammatteja ja työn tekemisen muodot monipuolistuvat, kun työ ei ole enää yhtä sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan.

Työn tulevaisuus mietityttää suomalaisia, ja siihen liittyvät näkemykset ilmentävät sekä huolta että tulevaisuususkoa. Hieman ristiriitaista on se, että 70 prosenttia vastaajista uskoo työttömyyden lisääntyvän Suomessa edelleen, mutta suunnilleen yhtä moni ajattelee, että oma työtehtävä säilyy työn murroksesta huolimatta.

Puolet vastaajista epäilee, ettei katoavien ammattien tilalle synny riittävästi uutta työtä, kun taas korvaavien työpaikkojen syntyyn uskoo noin kolmasosa. Alanvaihtoa pitää omalla kohdalla todennäköisenä yli 40 prosenttia vastaajista.

Tilanteen vaatiessa yli puolet olisi valmiita joustamaan työhön liittyvistä järjestelyistä, vastuusta tai työn sisällöstä. Noin 30 prosenttia joustaisi varmasti tai melko varmasti myös palkasta tai työsuhteen muodosta. Työn sijainnilla on sen sijaan suomalaisille suuri merkitys: Siitä olisi valmis joustamaan vain noin joka viides vastaaja. Työn perässä ollaan kyllä valmiita matkustamaan jossakin määrin, mutta ei muuttamaan.

Kahdella kolmesta työssä käyvästä on työpaikan vaihtohaluja. Aktiivisesti uutta työtä etsii 16 prosenttia vastaajista. Puolet voisi harkita vaihtoa, jos sopiva paikka tulisi vastaan. Kannusteina ovat etenkin mahdollisuus uusiin haasteisiin tai mielekkäämpiin tehtäviin. Nykyistä parempi palkka motivoi noin kolmasosaa mahdollisista työnvaihtajista.

– Liikkuvuus työmarkkinoilla on monin tavoin hyväksi sekä yksilölle että taloudelle. Se lisää osaamispääomaa ja ruokkii luovuutta sekä ongelmanratkaisukykyä. Ne taas ovat keskeisiä tekijöitä uusien innovaatioiden ja kilpailukyvyn taustalla, Hyttinen painottaa.

Työnvaihtoaikeista huolimatta suomalaiset pysyvät samassa työssä pitkään: puolet on tehnyt samaa työtä yli viisi vuotta ja kolmannes yli 10 vuotta. Pientä vaihtuvuutta selittänee osaltaan se, että suomalaiset ovat melko tyytyväisiä työhönsä: yli 60 prosenttia on nykyiseen työhönsä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

Jokainen voi nyt testata oman työelämäkuntonsa osoitteessa kuntotesti.sitra.fi. Sitran kyselytutkimuksen pohjalta tehty verkkopohjainen testi johdattaa pohtimaan omaa motivaatiota ja vahvuuksia työelämässä. Ennakkotiedot täyttämällä omia vastauksia pystyy vertaamaan vaikkapa muihin saman koulutustaustan omaaviin vastaajiin.

– Oman osaamisen vaaliminen on todella tärkeää, kuten myös sen päivittäminen. Varasuunnitelma kannattaa miettiä, vaikka olisikin töissä. Se auttaa pohtimaan omia kehityskohteita ja omaa urapolkua suunnitelmallisesti, Hyttinen vinkkaa.

Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa ja siihen vastasi 5 000 suomalaista. Käytännön toteutuksesta vastasi IRO Research Oy.

Työelämätutkimus on osa Sitran Työelämän taitekohdat -avainalueen työtä. Ideoimme ja kokeilemme toimintamalleja, jotka auttavat työtä ja työntekijöitä löytämään toisensa nykyistä tehokkaammin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
Työ&talous |30.07.2016 11:14
Suomen Yrittäjät kannustaa hallitusta tekemään päätöksen investointeihin kannustavasta veromuutoksesta. Yritysverotusta olisi järjestön mukaan uskallettava uudistaa rohkeasti, sillä näin luodaan...
Työ&talous |29.07.2016 13:36
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suurten yritysten kausitasoitettu liikevaihto laski kesäkuussa 0,2 prosenttia toukokuuhun verrattuna. Toukokuussa suurten yritysten kausitasoitettu liikevaihto...
Työ&talous |29.07.2016 13:14
Elomatic Oy ja Deltamarin Oy ovat solmineet sopimuksen saksalaisen MV Werften -telakan kanssa Global-luokan matkustajalaivan suunnittelusta. Osapuolet allekirjoittivat kattavan sopimuksen aluksen...
Työ&talous |29.07.2016 10:06
Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo laski toukokuussa kuusi prosenttia vuoden takaisesta. Vienti oli arvoltaan 4,3 miljardia euroa.
Työ&talous |28.07.2016 10:22
Suomen Pankin maksuliiketilastojen mukaan Suomessa suositaan sähköisistä maksutavoista erityisesti kortilla maksamista ja tilisiirtoa. Lukumäärällisesti eniten maksettiin korteilla, joita viime...
Työ&talous |28.07.2016 9:12
Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden toisella vuosineljänneksellä koko maassa 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,3 prosenttia ja muualla...
Työ&talous |27.07.2016 11:02
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan luottamusindikaattoreissa oli heinäkuussa vain pieniä muutoksia. Teollisuuden suhdannekuva on edelleen varsin heikko, mutta muilla toimialoilla luottamus on...
Työ&talous |27.07.2016 9:06
Kuluttajien luottamusindikaattori oli heinäkuussa 13,1, kun se kesäkuussa oli 14,9 ja toukokuussa 12,5. Viime vuoden heinäkuussa luottamusindikaattori sai arvon 6,9. Indikaattorin pitkän ajan...
Työ&talous |26.07.2016 11:56
Tilastokeskuksen tuottaman kaupan pikaennakon mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi kesäkuussa 0,4 prosenttia viime vuoden kesäkuusta. Vähittäiskaupan myynnin määrä, josta hintojen vaikutus on...
Työ&talous |25.07.2016 11:48
Palvelujen tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan 0,2 prosenttia vuoden toisella vuosineljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä.
Työ&talous |25.07.2016 11:26
Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset laskivat 2,7 prosenttia viime vuoden kesäkuusta tämän vuoden kesäkuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden -13,0...