Leffassa: 95 on melodramaattista sekametelisoppaa

Kaikkien aikojen koppijuhlat. Kaikkien aikojen koppijuhlat. Kuva: Tommi Hynynen

1990-luvun alun lama vaikutti monin tavoin satojentuhansien suomalaisten elämään. Lama itsessään oli jo synkkää, mutta kun siihen lisätään suomalaisten pitkä urheiluhistoria Juha Miedon sadasosasekunnilla hävitystä kilpailusta lähtien, niin kuinka karua täällä kylmässä pohjolassa olikaan elää. Vuonna 1995 se ensimmäinen kiekkokulta leijonille sitten lopultakin tuli ja kansa repesi, varsinkin kun suuressa postmodernissa Pohjolan "sodassa" kaatui ainainen kiistakumppani Ruotsi.

Ohjaaja Aleksi Mäkelä lähti perkaamaan suuresta isänmaallisesta lätkävoitosta mittatilaustyötä, elokuvallaan 95. Filmi valmistui sopivasti Suomi 100-juhlintaan. Tarinan ollessa toden, ei jännitettä ja draamaa tarvitse keksiä tyhjästä. Tarinan ainekset ovat kaikille suomalaisille tutut, mutta elokuva itsessään ei kerro vain lätkäkultaviikonlopusta, vaikka se sinne sijoitetaankin.

Elokuvan alkuun on sijoitettu muistoja hävityistä otteluista ja lannistetusta kansasta, liikuttuneen, autenttisen Rauno Korven maustamana. Menneet tapahtumat Anders "Masken" Carlssonin muodossa, hidastetaan editorin pöydällä, melodramatisoidaan ja lisäten taustalle sentimentaalinen yläveisu. Elokuva lähtee varsinaisesti käyntiin vuonna 1993 müncheniläisen yökerhon tanssilattialta, jossa Curt Lindströmiä näyttelevä Jens Hultén joraa. Tapahtumaa on edeltänyt Suomen jääkiekkoliiton johtoportaan murina huonosti menneistä MM-kisoista Saksassa.

Elokuva on kokonaisuutena sekametelisoppa. 95:ssä pyritään yhdistelemään melodraamaa, komediaa ja tragediaa, kolmen erillisen tarinan sekä leijonajoukkueen kautta. Kolmen lannistetun miehen tarinassa on veijarimaista kummelimaisuutta. Itse Lindströmiin ja leijonajoukkueeseen liitetyt näytelmälliset otokset eivät sisällä jääkiekon peluuta, vaan harjoittelun lomaan loimittua melodraamaa. Ainoat jääkiekonpeluut katsoja näkee putkitelevisioiden nostalgisista hetkistä joita fiktiivisten katsojien reaktiot ylentävät autenttisen Antero Mertaranta -materiaalin voimalla. Kyse on näyteltyjen katsojakokemusten kohottamisesta tahattoman camp-henkisesti.

Lätkäelokuvia ei ole Suomessa juuri tehty. Tässä mielessä ulkomaalaiset lätkäleffat muodostavat jonkinasteisen taustakankaan. Lähin sukulainen 95-elokuvalle saattaisi olla Miracle – unelma voitosta, joka kertoo amerikkalaisten yliopistopoikien taipaleesta olympiavoittajiksi vuoden 1980 talvikisoissa ja suuren punakoneen lyömisestä. Mutta, ero näiden kahden välillä tulee tarinan fokuksesta, Miraclessa kyse on voiton prosessista joukkueen sisällä, 95:ssä tunnelmista joukkueen ympärillä ja tavallisista ihmisistä finaaliviikonlopun varjossa.

95-filmatisointi pyrkii osittain olemaan vakavasti otettava draamaa, suomalaisen yksinhuoltaja-äidin ja tämän pojan lätkäharrastuksen kautta. Myös saattohoitopotilaan viimeiset hetket finaaliviikonloppuna ovat sekoitus draamaa, tragediaa ja farssia. Elokuvan dialogia vaivaa sama ongelma kuin monia suomalaiselokuvia; se on epäuskottavaa ja monin paikoin huonosti näyteltyä. Onnistuneimpia näyttelijäsuorituksia ovat Outi Mäenpää tiukan tätimäinen hoitsu saattokodista, Hulténin Curre ja Pekka Strangin syöpäpotilas. Sitä vastoin esimerkiksi Kari-Pekka Toivosen esittämä Hannu Aravirta ei muistuta millään lailla kohdettaan. Siinä missä Aravirta opittiin tuntemaan humaanina peruskoulunopettajana, ei Toivonen kykene tavoittamaan Aravirran diplomaattista olemusta. Näytteleminen ei tarkoita imitointia, vaan elävää tulkintaa, nyt Toivonen paljastaa jättäneensä kotiläksynsä tekemättä.

Suurin puute on käsikirjoituksessa, siinä ei ole osattu päättää sitä, miten vuoden 1995 tarina voitaisiin kertoa uskottavasti. Päättämättömyyden luoma ristiriita tulee esiin helppoina ratkaisuina, joissa farssilla on huomattava osuus. Elokuvan huumori pohjautuu vahvasti stereotypioihin, joissa esiintyy työläismäisiä suomalaisia ja ylemmän keskiluokan ruotsalaisia. Aivan niin kuin suomalainen akateemikko ei olisi voinut hillua kalsareissaan kullan varmistuttua. 95:n työläiset suomalaiset puhuvat myös kirjakielellä, virheettömän yliartikuloidusti, mikä luo feikkiyttä.

95 ei pysy siinä kaikkein tärkeimmässä eli leijonissa, se poukkoilee erillisten tarinoiden ja kiekkokullan kohtalonhetkien välisessä mittelössä. Katsoja ei aina tiedä, mikä on lopulta se tärkein: yksinhuoltajaäidin huoli jälkikasvustaan vai se minkälainen hekuma Suomen kiekkokullasta syntyy. Ristiriitaa on myös autenttisuuden ja näyttellyn innostuksen välinen ero. Elokuva luo oudon tosi-tv-draaman.

Kurt Hedborg

Rahkasammalen ja bakteerin yhteistyöllä torjutaan metaanipäästöjä ja vahvistetaan hiilinielua

Rahkasammal tarjoaa asuinympäristön metaania hapettaville bakteereille, metanotrofeille, jotka suodattavat osan metaanista rajoittaen sen vapautumista ilmakehään.

Pohjoiset suot ovat tärkeitä hiilen nieluja sitoessaan sitä hitaasti kertyviin turvekerroksiin. Samalla ne vapauttavat kasvihuonekaasu metaania, jota syntyy kasvimateriaalin hajotessa hapettomissa oloissa. Näiden soiden valtalaji, rahkasammal, tarjoaa asuinympäristön metaania hapettaville bakteereille, metanotrofeille, jotka suodattavat osan metaanista rajoittaen sen vapautumista ilmakehään. Samalla metaanin hapetuksessa syntyvä hiilidioksidi siirtyy rahkasammalen käyttöön.

Poliisi: Varo huijaavia kotimyyntikauppiaita

Varma merkki keväästä ovat kiertävät kotimyyntikauppiaat. Palveluita ja tavaraa tarjotaan usein epärehellisin keinoin ja aggressiivisen tarjonnan kohteena ovat erityisesti ikäihmiset.

Markku Luolajan-Mikkolan Pyhiinvaellus Turun tuomiokirkkoon

Markku Luolajan-Mikkola.

Barokkisellisti Markku Luolajan-Mikkolan Peregrīnā†iō “Pyhiinvaellus” -konserttikiertue Suomen keskiaikaisissa kirkoissa päättyy Turun tuomiokirkkoon lauantaina 21. huhtikuuta. Luolajan-Mikkola soittaa barokkisellolla J.S.Bachin 2. sarjan d-molli ja 2. partitan g-molli .

Lepolan Puutarha täyttää 90 vuotta

Lepolan Puutarha on 90-vuotias.

Vuonna 1928 Suomeen perustettiin tuhatkunta puutarha-alan yritystä. Näistä ainoastaan muutama on nykyään sekä entisellä paikallaan että alkuperäisen omistajasuvun hallussa. Yksi näistä on Lepolan Puutarha Oy.

Vaatteiden oma vallankumous

Vaatevallankumous, tai Fashion Revolution, on kansainvälinen liike, joka haluaa tehdä muoti- ja vaateteollisuudesta vastuullisempaa. Kampanja järjestetään tänä vuonna yhtä aikaa yli sadassa maassa. Kampanja sai alkunsa viisi vuotta sitten ja sen vuosipäivä vietetään bangladeshilaisen vaatetehtaan Rana Plazan romahtamisen muistoksi 24. huhtikuuta.

Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinnon saaja, akateemikko Eva-Mari Aro: Fotosynteesi voi tulevaisuudessa olla merkittävä energialähde

Akateemikko, akatemiaprofessori Eva-Mari Aro.

Yhteyttäessään kasvit ja syanobakteerit muuttavat auringonvaloenergiaa kemialliseksi energiaksi. Tämän seurauksena syntyy biomassaa. Vuosimiljoonien aikana tämä biomassa on puristunut fossiilisiksi polttoaineiksi, jotka ovat ihmisen tärkeimpiä energian lähteitä. Nyt etsitään kuumeisesti keinoja, joilla kyettäisiin matkimaan fotosynteesiä ja saamaan sen tuottama puhdas energia talteen.

Kaupunki
Urheilu

Jälkipeli: Tom Rajalin kulkee esikuvansa Aulis Virtasen jalanjälkiä

Turkulaisille tutuksi tulleen kuuluttaja Tom Rajalinin esikuva ja oppi-isä oli Aulis Virtanen. Kupittaalla kuultu kuulutus on yhä nykyäänkin Auliksen oppien mukainen.

"Missä Aulis on?", ihmetteli moni huolissaan, kun tuttu ääni puuttui jäähallista. Kuuluttajauran loppuvaiheessa sairauden haitatessa kuulutushommia Aulis Virtanen joutui jättämään joitakin otteluita väliin. Silloin varamies Tom Rajalin kutsuttiin hätiin.

TPS lähtee haastajana derbyyn

Turussa nähdään pitkästä aikaa Historian saatossa Inter ja TPS ovat kohdanneet Veikkausliigassa 26 kertaa. Voittoja molemmilla on kahdeksan ja kymmenen kertaa pisteet on jaettu.

Kolme vuotta jouduttiin Turussa kärvistelemään ilman jalkapallon paikallispelejä Veikkausliigassa. Ensi lauantaina Inter ja TPS kohtaavat ensimmäisen kerran sitten syyskuun 2014 Veikkausliigaottelussa.

Naisten Suomen cup uudistuu

Naisten Suomen cupia uudistetaan.

Jalkapallon naisten Suomen cup uudistuu kaudeksi 2018–19. Naisten Suomen Cup käynnistyy elokuussa 2018 ja päättyy kesällä 2019. Naisten cup seuraa miesten cupin mallia, jossa pelataan syksy–kevät -rytmillä. Uudistettuun cupiin on ilmoittautunut yhteensä 33 joukkuetta.

Make Lentonen sävelsi FC Interille kannatuslaulun

Make Lentonen.

Vuosikymmeniä musiikkia työstänyt turkulainen Make Lentonen vastaanotti alkuvuodesta mielenkiintoisen haasteen. Vuoden 1994 Suomen euroviisusävelmän Bye Bye Babyn luoja suuntasi luomisvoimansa jalkapallomaailmaan. Yli neljännesvuosisadan Veikkausliigaa pelannut FC Inter tilasi mieheltä historiansa ensimmäisen virallisen kannatuslaulun.

Puukkokatsomo: Hienot finaalit

KeuPa vei mestiksen mestaruuden.

Tuto joutui taipumaan KeuPalle Mestiksen finaalisarjassa otteluvoitoin 4–2. KeuPa juhli historiansa ensimmäistä mestaruutta maanantaina Kupittaan jäällä, kun jatkoerässä kiekko löysi tiensä Julius Pohjanoksan vartioimaan maaliin.

Kommentti: Tuto kaatui pystyssä päin

Vaikka KeuPa oli Mestiksen finaaleissa parempi, voi Tuto olla tyytyväinen kauteensa.

Tuton kausi päättyi lopulta pettymykseen. Kuudennen Mestis-finaalin jatkoajalla Teemu Hutun tekemä maali käynnisti KeuPan juhlat Kupittaan jäällä ja pakotti Tuton nieleskelemään katkeraa kalkkia.

Täysosuma
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Jos ei oo varaa kauppakassiin, niin edes ostoskärryyn.
Jos ei oo varaa kauppakassiin, niin edes ostoskärryyn.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.