Maaperästä ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Suomalaiset tutkijatselvittävät parhaillaan, kuinka paljon maaperällä ja maatalouden käytännön toiminnalla on potentiaalia sitoa hiiltä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näistä aineksista on syntynyt suuri suomalainen pilottiprojekti, jossa huippututkimus kohtaa suoraan käytännön ruohonjuuritason.

Ilmatieteen laitoksen, Baltic Sea Action Groupin ja Sitran yhteisessä pilottiprojektissa yhdistetään huippututkimusta suoraan kenttätason toimijoiden eli viljelijöiden kanssa. Hankkeessa kehitetään ja tutkitaan keinoja nopeuttaa hiilen sitomista maaperään, todentaa hiilen sitominen tieteellisesti sekä tuoda ilmastoystävällisiä viljelykäytäntöjä maatiloille Suomessa. Maaperässä on ratkaisun avain samalla myös Itämeren suurimpien ravinnepäästöjen taltuttamiseen.

– Maaperässä olevassa eloperäisessä aineessa on varastossa enemmän hiiltä kuin maapallon kasveissa ja ilmakehässä yhteensä. Merkittävä osa maaperän hiilestä ylimmässä metrin paksuisessa pintakerroksessa, toisin sanoen siinä kerroksessa, johon maatalous, laidunnus tai metsänhoito suoraan vaikuttavat, kertoo hankkeen tieteellisen osan koordinaattori, tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

– Nykyiset Ilmastopaneeli IPCC:n laskelmat maatalouden mahdollisuuksista sitoa hiilidioksidia ilmakehästä perustuvat tämänhetkisiin hiilensidonnan keinoihin ja vallitseviin maatalouskäytäntöihin. Entä mikä on potentiaali, jos voimme todentaa ja ottaa laajasti käyttöön toimia, jotka lisäävät ja nopeuttava hiilen varastoitumista maaperään, Liski jatkaa.

Ilmatieteen laitos johtaa projektissa tieteellistä tutkimusta, jossa tuotetaan tietoa hiilen kulusta ja varastoitumisesta ilmakehästä maaperään muun muassa mikrobiologian, isotooppianalyysien, ilmakehämittausten ja matemaattisen mallinnuksen keinoin. Ilmatieteen laitoksella tutkitaan maatalouden eri käytäntöjen vaikutusta hiilen sidonnan nopeuttamiseen.

Ratkaisukeskeistä Itämeri-työtä tekevä Baltic Sea Action Group, BSAG, ohjaa kokonaisuutta sekä yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa, jotta hiiltä sitovat maatalouden keinot saadaan käytäntöön.

– Itämeren ja ilmaston ongelmat kietoutuvat yhteen mutta onneksemme sama pätee myös ratkaisuihin, BSAG:n hallituksen ja Carbon Action -projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Saara Kankaanrinta kertoo.

– Baltic Sea Action Groupissa maaperä nähdään tärkeänä ratkaisuna Itämeren suurimpien päästöjen taltuttamiseen. Kun huomasimme, että samoja maaperään liittyviä aiheita selvitettiin ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta, näimme säätiössä, että Suomessa pystyisimme aidosti yhdistämään voimamme ja saamaan kipeästi tarvittavaa tutkimusta ja samanaikaista kenttätyötä eteenpäin. Kansainvälisesti maaperän merkityksestä on käynnissä suorastaan paradigman muutos, Kankaanrinta kertoo.

Hän on kansainvälisen hiilensidonta-asiantuntijaverkoston ainoa pohjoismainen jäsen.

– On mahtavaa, kun kaikki verkostossa tekevät työtä ison yhteisen ongelman ratkaisemiseksi ja samalla me ratkomme tätä omaa paikallista ongelmaa. Itämeri hyötyy ensin, Kankaanrinta jatkaa.

– Sitra tunnistaa tulevaisuuden megatrendejä sekä käynnistää ja osallistuu niihin liittyviin projekteihin. Tällä hetkellä panostamme vahvasti kiertotalouteen ja kestävään ruokajärjestelmään. Konkreettinen, tutkimusperustainen pilotti antaa mahdollisuuksia maatiloille tuottaa enemmän ja kestävämmin, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Hanna Mattila.

Pariisin ilmastokokouksessa 2015 Ranska esitteli 4/1000-aloitteen, jonka tavoite on lisätä maaperän hiilen määrää vuosittain 0,4 prosentilla. Laskelmien mukaan tämä riittäisi kompensoimaan ihmisten aiheuttamat vuosittaiset CO2 -päästöt.

– Suomenkin allekirjoittama aloite on kunnianhimoinen ja vielä abstraktilla tasolla. Jotta toimet saataisiin esimerkiksi osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa sekä käytännön kokemusta, joita kumpaakin tuotetaan nyt Carbon Action -pilotissa, Mattila toteaa.

Kaksivuotisen hankkeen tarkoitus on myös varmistaa tulevaisuuden rahoitus tutkimus- ja toteutustoiminnan laajentamiseksi ja tarvittavien pitkän aikavälin tutkimusten jatkamiseksi.

– Jo nyt kokonaisuuden hienous on huomattu ja kansainvälisestikin kiitetty, vaikka ensin oli vain melko poikkeuksellinen hankesuunnitelma. Kiitämme Sitraa rohkeudesta ja etunojasta näin tärkeän asian kanssa”, Saara Kankaanrinta sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Työttömillä ja vähävaraisilla taas joulujuhla Logomossa

Vähävaraisten joulujuhlaan Logomossa osallistuu tänäkin vuonna noin tuhat henkeä.

Työttömien ja vähävaraisten joulujuhlaa vietetään tänä vuonna Logomossa lauantaina 23. joulukuuta kello 17–20. Paikalle odotetaan noin tuhatta juhlavierasta. Vapaaehtoisia juhlassa ahertaa noin 250 ihmistä eri tehtävissä. Juhlan mahdollistavat lukuisat lahjoittajayritykset ja Operaatio Ruokakassin jäsenyhteisöt vapaaehtoistyöntekijöineen.

KiVa Koulu jakanut ala- ja yläkoululaisille tsempparistipendejä

KiVa Koulu järjesti positiivisiin tekoihin keskittyvän tsempparistipendi-kampanjan. Kampanjassa haettiin ala- tai yläkoululaista tsempparioppilasta, joka on luokassa ystävällinen, arvostaa ja rohkaisee muita tai toimii kouluyhteisössä kaikkien hyväksi. Ehdokkaaksi sai myös asettaa oppilaan, joka on toiminut hyvällä tavalla tukena kiusaamisen uhrille tai muuten heikommassa asemassa olevalle.

Paketteja voi noutaa läpi viikonlopun

Useimmat postin palvelupisteet ovat avoinna tänä viikonloppuna. Posti toimittaa paketteja noudettaviksi myös lauantaina, ja suosituimpia pakettiautomaatteja täytetään lauantain lisäksi sunnuntaina. Tekstiviestisaapumisilmoitukset lähetetään vastaanottajille heti, kun paketti on noudettavissa.

Eloranta ja Hassi: Korjausavustukset ja neuvontavelvollisuus kotien sisäilmahaittojen korjaamiseksi palautettava

Valtion asunto- ja kehittämisrahaston korjausavustuksista oli aiemmin saatavissa tukea terveyshaitan poistamiseksi, mutta avustus lopetettiin 1.1.2017 lähtien. Samalla päättyi myös rakennusvalvontaviranomaisen lakiin perustuva opastus- ja neuvontavelvollisuus. Eduskunnan sisäilmaryhmän puheenjohtajisto, kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta (sd.) ja Satu Hassi (vihr.) ovat tehneet asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Viranomaisilta voi nyt saada postin sähköisenä

Väestörekisterikeskus on avannut 15. joulukuuta uuden, kansalaisten ja viranomaisten väliseen viestintään tarkoitetun palvelun, Suomi.fi-viestit. Palvelu on osa Suomi.fi-verkkopalvelua. Viranomaisviestinnän uusi aika on täällä!

Kaupunki
Urheilu

Selviääkö TPS ylempään loppusarjaan?

Jääkiekon nuorten SM-liigan alkusarja päättyy tulevana viikonloppuna. Tällä hetkellä TPS on menossa viimeisenä kymmenen joukkueen loppusarjaan, mutta joukkue on pelannut jo kaikki alkusarjan ottelunsa. Sijalla 11 olevalla Lukolla on kaksi peliä vielä jäljellä. Joukkueiden välistä eroa on piste. Torstaina Lukko kohtaa Tampereella Tapparan ja Lauantaina Kupittaalla Tuton, joka on sarjataulukossa sijalla 15.

Puukkokatsomo: Sääntöjä tarkistamaan?

Jonne Virtanen.

Perjantaina 8. joulukuuta HPK-TPS-ottelussa Jonne Virtanen ja HPK:n Miro Karjalainen tiputtivat hanskat suoraan aloituksen jälkeen ja myllyttelivät perjantai-illan ratoksi runsaan minuutin. Tämän jälkeen kiitokset ja molemmat suihkun puolelle.

U19-maajoukkueella kova savotta edessä

Vahvan viime kauden jalkapallon Ykkösessä pelannut Onni Valakari on yksi U19-maajoukkueen turkulaisnimistä.

1–25. Siinä Suomen alle 19-vuotiaiden poikien jalkapallomaajoukkueen edellisen seitsemän maaottelun maaliero. Voitoista ei moisella maalierolla tarvitse edes haaveilla. Kesäkuussa Baltic Cupissa joukkue vielä peittosi Latvian ja Viron, mutta elo-syyskuun taitteessa pelatusta EM-esiturnauksesta lähtien kyyti on kylmää.

Turun Uimareille tuplavoitto Impivaara Cupissa

Vesipalloseura Turun Uimarit järjesti viikonloppuna Impivaaran Uimahallissa, hallin nimeä kantaneen vesipallon suurturnauksen Impivaara Cupin. Turnaukseen osallistui toista sataa pelaajaa ympäri suomen. Ensimmäistä kertaa Impivaara Cupia on pelattu Turussa jo 1978.

Täysosuma
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Hän on varjoaankin nopeampi.
Hän on varjoaankin nopeampi.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Nyt meni painiksi!
Nyt meni painiksi!