Jopa 40–60 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä naisista kärsii univaikeuksista

Laura Lampio. Laura Lampio.

LL Laura Lampio havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että vaihdevuosi-ikäisten naisten uni on herkkä ulkoisille häiriötekijöille, kuten työpäivien rasitukselle, masennusoireille ja henkilökohtaisen elämän kuormittaville tekijöille. Vaihdevuosien hormonaalisista muutoksista johtuvat kuumat aallot ja yöhikoilu heikensivät unenlaatua, mutta ne eivät selitä kaikkia vaihdevuosi-ikäisten uniongelmia.

Vaihdevuosi-ikäisten naisten unihäiriöt on tiedetty yleisiksi, jopa 40–60 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä naisista kärsii univaikeuksista. Tiedemaailma ei ole pystynyt yksiselitteisesti osoittamaan, mistä ongelmat johtuvat. Usein uniongelmien on arveltu johtuvan pelkästään vaihdevuosioireista, kuten kuumista aalloista ja hikoiluoireista. Unen rakennetta vaihdevuosissa on tutkittu vain vähän, ja tulokset ovat ristiriitaisia. Unihäiriöt ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, sillä ne huonontavat merkittävästi elämänlaatua ja työkykyä sekä lisäävät riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen.

Lampio selvitti tutkimuksessaan vaihdevuosi-ikäisten koettua unenlaatua sekä unen rakenteen muutoksia vaihdevuosiin siirryttäessä. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää vaihdevuosien aikana tapahtuvien hormonaalisten muutosten, ikääntymisen, muiden vaihdevuosioireiden sekä työn vaikutusta uneen. Lisäksi tavoitteena oli tutkia vaihdevuosiajan unihäiriöitä ennustavia tekijöitä, jotka olisi mahdollista havaita jo ennen vaihdevuosia.

– Tutkimukseen osallistui 177 suomalaista keski-ikäistä naista. Tutkimushenkilöiden unta tutkittiin sekä subjektiivisesti unipäiväkirjalla ja unikyselykaavakkeella että objektiivisesti unirekisteröinnillä unilaboratoriossa. Tutkimus on tiettävästi maailmanlaajuisesti ensimmäinen, jossa samojen naisten unta seurattiin unirekisteröinnillä ennen vaihdevuosia ja vaihdevuosien aikana, Lampio kertoo.

Lampio havaitsi tutkimuksessaan, että vaihdevuosi-ikäisten heikentynyt unenlaatu selittyi etenkin unettomuusoireilla, kuten nukahtamisvaikeuksilla ja yöllisillä heräilyillä, mutta toisaalta myös unenaikaisiin hengityshäiriöihin viittaavilla oireilla.

Kuuden vuoden seurantatutkimuksen aikana todettiin, että iän myötä uni lyheni, muuttui rikkonaisemmaksi ja unitehokkuus laski – siis unen määrä suhteessa sängyssä vietettyyn aikaan väheni.

– Nämä unen rakenteen epäedulliset muutokset olivat yhteydessä kuitenkin nimenomaan ikääntymiseen, eivät hormonaalisiin muutoksiin. Vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset sen sijaan eivät yllättäen vaikuttaneet huonontavasti unen rakenteeseen, Lampio selittää.

Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla etenkin kuumat aallot ja hikoiluoireet heikensivät koettua unenlaatua, mutta myös työkuormituksella oli vaikutusta: työpäivien jälkeen unenlaatu oli huonompi verrattuna naisiin, jotka eivät vielä olleet vaihdevuosissa.

Vaihdevuosi-ikäisten naisten uni vaikuttaakin olevan herkkä ulkoisille häiriötekijöille, ja näillä tekijöillä on merkitystä jo ennen vaihdevuosia. Lampio nimittäin havaitsi useita tekijöitä, jotka ennustivat jo vuosia aikaisemmin vaihdevuosissa esiintyviä unihäiriötä. Näitä olivat muun muassa masennusoireet, henkilökohtaisen elämän kuormittavat tekijät ja koettu huono yleinen terveydentila.

– Vaihdevuosiajan uniongelmien syyt ovat luultavasti moninaisia, ja vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset ovat vain yksi osa unihäiriöiden synnyssä. Tutkimuksessa todetut riskitekijät ja vaihdevuosissa lisääntyvät masennus ja unenaikaiset hengityshäiriöt pitäisikin ottaa huomioon keski-ikäisten naisten terveydenhuollossa, ja tarvittaessa tarjota oikea-aikaista tukea ja hoitoa, jotta vaihdevuosiajan unihäiriöitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Koska työpäivien aiheuttama kuormitus näyttäisi huonontavan unenlaatua vaihdevuosissa, olisi tärkeää taata myös riittävä palautuminen, Lampio tiivistää.

LL Laura Lampio esittää väitöskirjansa Sleep in Climacteric – Associative and Predictive Factors julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8. joulukuuta.

Vastaväittäjänä on dosentti Riitta Luoto (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Juha Mäkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Lampio on syntynyt vuonna 1986 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Ressun lukiossa Helsingissä vuonna 2005. Lampio suoritti korkeakoulututkintonsa vuonna 2012 (LL) Turun yliopistossa. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi. Lampio työskentelee Helsingin yliopistollisessa sairaalassa Naistenklinikalla erikoistuvana lääkärinä.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7000-1.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Parpolle esitetään jatkoa muutosjohtajana

Antti Parpo.

Kaupunginhallitus muutti marraskuussa Turun kaupungin konsernihallinnon johdon vastuualueen muutosjohtajan viran pysyväksi. Viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, hyvä kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvä johtamiskokemus. Viran tehtäväkohtaiseksi palkaksi on määritelty 8 935 euroa kuukaudessa.

Konenäkö tehostaa lajien kartoittamista ja suojelua

Konenäkö eli automaattinen kuvatulkinta tarjoaa uusia mahdollisuuksia lajien ja elinympäristöjen kartoittamiseen sekä luonnonsuojeluun. Automatisoidun lajintunnistuksen avulla voidaan myös säästää luonnonhoidon kustannuksia.

Lukiolaiset: Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistus lupaava

Ylioppilastutkintolautakunta päätti perjantaina äidinkielen ylioppilaskokeen uusista määräyksistä ja arviointikriteereistä. Äidinkielen koe järjestetään syksystä 2018 lähtien digitaalisena. Digitaaliseen äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi koetta, joista toinen mittaa ensisijaisesti kirjoitustaitoa ja toinen ensisijaisesti lukutaitoa. Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) mielestä uudistus on lupaava.

Mieskuoro Naskalit valmistautuu perinteisiin joulukonsertteihin

Erik Rousi ja Naskaleita Tuomiokirkossa 21.12.2016.

Mieskuoro Naskaleiden perinteiset Tuli kirkkoon miehet ja joulu -konsertit kuullaan Turun tuomiokirkossa torstaina 21. joulukuuta kello 18 ja 20. Tänä vuonna kuoron jouluohjelmassa on aiempaa enemmän tuttuja joululauluja. Uusia sovituksia Naskaleille niihin ovat kirjoittaneet Kari Jantunen , Juuso Vanonen ja Teemu Mustonen .

Keskosille syntyy muita vähemmän sisaruksia

Keskosina eli alle 37-viikkoisina syntyneet lapset saavat täysiaikaisina syntyneitä lapsia vähemmän nuorempia sisaruksia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tehty väestötutkimus. Mitä aikaisemmin keskonen on syntynyt, sitä todennäköisemmin hän jää vanhempiensa viimeiseksi lapseksi.

Kaupunki
Urheilu

Selviääkö TPS ylempään loppusarjaan?

Jääkiekon nuorten SM-liigan alkusarja päättyy tulevana viikonloppuna. Tällä hetkellä TPS on menossa viimeisenä kymmenen joukkueen loppusarjaan, mutta joukkue on pelannut jo kaikki alkusarjan ottelunsa. Sijalla 11 olevalla Lukolla on kaksi peliä vielä jäljellä. Joukkueiden välistä eroa on piste. Torstaina Lukko kohtaa Tampereella Tapparan ja Lauantaina Kupittaalla Tuton, joka on sarjataulukossa sijalla 15.

Puukkokatsomo: Sääntöjä tarkistamaan?

Jonne Virtanen.

Perjantaina 8. joulukuuta HPK-TPS-ottelussa Jonne Virtanen ja HPK:n Miro Karjalainen tiputtivat hanskat suoraan aloituksen jälkeen ja myllyttelivät perjantai-illan ratoksi runsaan minuutin. Tämän jälkeen kiitokset ja molemmat suihkun puolelle.

U19-maajoukkueella kova savotta edessä

Vahvan viime kauden jalkapallon Ykkösessä pelannut Onni Valakari on yksi U19-maajoukkueen turkulaisnimistä.

1–25. Siinä Suomen alle 19-vuotiaiden poikien jalkapallomaajoukkueen edellisen seitsemän maaottelun maaliero. Voitoista ei moisella maalierolla tarvitse edes haaveilla. Kesäkuussa Baltic Cupissa joukkue vielä peittosi Latvian ja Viron, mutta elo-syyskuun taitteessa pelatusta EM-esiturnauksesta lähtien kyyti on kylmää.

Turun Uimareille tuplavoitto Impivaara Cupissa

Vesipalloseura Turun Uimarit järjesti viikonloppuna Impivaaran Uimahallissa, hallin nimeä kantaneen vesipallon suurturnauksen Impivaara Cupin. Turnaukseen osallistui toista sataa pelaajaa ympäri suomen. Ensimmäistä kertaa Impivaara Cupia on pelattu Turussa jo 1978.

Täysosuma
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Hän on varjoaankin nopeampi.
Hän on varjoaankin nopeampi.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Nyt meni painiksi!
Nyt meni painiksi!