Etelä- ja Länsi-Suomessa vedenpinnat korkealla ja virtaamat suuria, hyydetulvat mahdollisia

Marraskuun runsaat sateet pitivät ennätyssateisen lokakuun jälkeen erityisesti Uudellamaalla järvien ja jokien vedenpinnat korkealla koko marraskuun ajan. Joillakin etelärannikon joilla vesi tulvi alavimmille pelloille.

Etelä- ja Länsi-Suomen järvien ja jokien pinnat ovat sateisen sään takia korkealla myös joulukuun alussa. Lähipäiville ennustettu pakastuminen pienentää virtaamia kuukauden alkupäivinä, mutta mahdollinen lauhtuminen kääntää vedenpinnat uudelleen nousuun ja sateiden mahdollinen jatkuminen saa Etelä-Suomen vesistöt tulvimaan nopeasti.

– Virtaamien ollessa suuria kasvaa myös hyyderiski, jos pakkanen kiristyy nopeasti yli 15 asteen, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat nousseet koko syksyn ajan myös Hämeestä Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella ja ovat nyt ajankohtaan nähden huomattavan korkealla. Saimaalla vedenkorkeuden nousua hillitään lisäjuoksutuksilla.

Vesistöjen jäätyminen eteni marraskuussa Lapista Kainuun korkeudelle ja paikoin vähän etelämmäskin.

– Joulukuussa järviä voi jäätyä jo Etelä-Suomessakin, joten nyt alkaa olla aika siirtää laiturit ja muut rakenteet rannoilta ennen vesien jäätymistä, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Johanna Korhonen.

Marraskuu oli Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa tavallista sateisempi. Kuukauden sademäärä oli näillä alueilla pääosin 50–90 milliä, mutta paikoitellen etelärannikon pienillä vesistöalueilla ja Kymijoen valuma-alueen eteläosissa satoi selvästi enemmänkin ja Koillis-Lapissa puolestaan hieman vähemmän.

Länsi-Suomessa marraskuun sadannat olivat lähellä ajankohdan keskiarvoja, osassa Pohjanmaan jokivesistöjä jopa hieman tavanomaista pienempiä. Sadetta kertyi Länsi-Suomessa 30–50 milliä. Sateita tuli marraskuussa lähes koko maassa sekä vetenä, räntänä että lumena.

Maan etelä- ja keskiosissa marraskuu oli suurimmaksi osaksi lumeton, vaikka kuukaudelle osuikin joitakin lumisia päiviä. Pohjois-Lapissa lunta oli marraskuun alkupäivistä asti, ja marraskuun kuluessa yhtenäinen ja todennäköisesti pysyvä lumipeite laajeni peittämään myös suuren osan Pohjois-Pohjanmaata, Kainuun sekä osan Pohjois-Karjalaa ja Pohjois-Savoa.

Lumen vesiarvo oli marraskuun lopussa näillä alueilla 20–60 milliä lukuun ottamatta Luoteis-Lappia, jossa lunta oli jo enemmän ja vesiarvo oli kasvanut 60–100 milliin. Lapin länsiosissa lunta oli paikoitellen enemmän kuin marraskuun lopussa keskimäärin, muualla maassa lumen vesiarvot olivat pääosin lähellä keskiarvoja.

Lapissa vesistöjen vedenpinnat ja virtaamat olivat marraskuussa lähellä ajankohdan tavanomaisia lukemia ja pääosin laskusuunnassa. Sen sijaan Oulun eteläpuolella vedenkorkeudet ja virtaamat olivat lähes kaikkialla keskimääräisten arvojen yläpuolella. Tällä alueella vedenpinnat nousivat useissa järvissä tasaisesti koko marraskuun ajan, ja kuukauden päättyessä erityisesti laajoilta alueilta vetensä keräävät suuret luonnontilaiset järvet olivat koko syksyn sateiden vaikutuksesta korkealla.

Pielisen pinta oli noin 50 senttiä ja Saimaan noin 40 senttiä ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Monella muullakin maan etelä- ja keskiosien järvellä eroa keskiarvoon oli 20–30 senttiä.

Päävesistöjen keskivirtaamat olivat marraskuussa Lappia lukuun ottamatta pääosin keskimääräistä suurempia. Selvimpiä erot tavanomaiseen olivat etelärannikon joissa. Esimerkiksi Karjaanjoessa vettä virtasi tänä vuonna kaksinkertaisesti keskimääräiseen marraskuuhun verrattuna.

Pohjaveden pinnat ovat suuressa osassa maata ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Maan etelä- ja länsiosissa pinnat ovat 10–30 senttiä ja keskiosissa 5–20 senttiä keskimääräistä ylempänä. Pohjoisessa pinnat ovat lähellä keskiarvoja tai hieman niitä korkeammalla.

Routaa esiintyy maan pohjois- ja itäosissa. Lapin länsiosissa routaa on 5–20 senttiä, kun taas Itä-Lapissa ja maan itäosissa routaa on havaittu vasta pari senttiä.

Pohjois-Suomessa pienet vesistöt jäätyivät loka-marraskuun vaihteessa, mutta Oulun eteläpuolella jäät sulivat paikoin lauhan sään myötä marraskuun alkupuolella. Lapissa suuria järviä jäätyi marraskuun puolivälin tienoilla ja pienemmissä järvissä jäät vahvenivat pakkasten myötä. Kuukauden lopulla jäätä alkoi muodostua Kainuun korkeudella ja paikoin myös maan keskiosan pienissä järvissä. Maan etelä- ja keskiosan vesistöt olivat marraskuun päättyessä kuitenkin pääosin sulana.

Marraskuun lopussa jäätä mitattiin vain Lapissa ja muutamilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun havaintopaikoilla. Järvien jäänpaksuudet vaihtelivat Kainuun muutamasta sentistä Pohjois-Lapin lähes 30 senttiin. Lukemat ovat ajankohdan keskimääräisen tuntumassa tai hieman sitä pienempiä.

Jokijäät ovat vielä heikkoja pohjoisessa. Myös järvien jäät ovat vielä Etelä-Lapissa ja entisen Oulun läänin alueella heikkoja. Erot rantojen ja ulompien selkävesien jäänpaksuuksissa ovat alkutalvesta suuria. Vaikka havaintopaikoilla olisi mitattu paksuja jäitä, on syytä varovaisuuteen jäällä liikuttaessa.

Maan etelä- ja keskiosassa vesistöjen lämpötilat ovat pääsääntöisesti alle neljä astetta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Parpolle esitetään jatkoa muutosjohtajana

Antti Parpo.

Kaupunginhallitus muutti marraskuussa Turun kaupungin konsernihallinnon johdon vastuualueen muutosjohtajan viran pysyväksi. Viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, hyvä kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvä johtamiskokemus. Viran tehtäväkohtaiseksi palkaksi on määritelty 8 935 euroa kuukaudessa.

Konenäkö tehostaa lajien kartoittamista ja suojelua

Konenäkö eli automaattinen kuvatulkinta tarjoaa uusia mahdollisuuksia lajien ja elinympäristöjen kartoittamiseen sekä luonnonsuojeluun. Automatisoidun lajintunnistuksen avulla voidaan myös säästää luonnonhoidon kustannuksia.

Lukiolaiset: Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistus lupaava

Ylioppilastutkintolautakunta päätti perjantaina äidinkielen ylioppilaskokeen uusista määräyksistä ja arviointikriteereistä. Äidinkielen koe järjestetään syksystä 2018 lähtien digitaalisena. Digitaaliseen äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi koetta, joista toinen mittaa ensisijaisesti kirjoitustaitoa ja toinen ensisijaisesti lukutaitoa. Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) mielestä uudistus on lupaava.

Mieskuoro Naskalit valmistautuu perinteisiin joulukonsertteihin

Erik Rousi ja Naskaleita Tuomiokirkossa 21.12.2016.

Mieskuoro Naskaleiden perinteiset Tuli kirkkoon miehet ja joulu -konsertit kuullaan Turun tuomiokirkossa torstaina 21. joulukuuta kello 18 ja 20. Tänä vuonna kuoron jouluohjelmassa on aiempaa enemmän tuttuja joululauluja. Uusia sovituksia Naskaleille niihin ovat kirjoittaneet Kari Jantunen , Juuso Vanonen ja Teemu Mustonen .

Keskosille syntyy muita vähemmän sisaruksia

Keskosina eli alle 37-viikkoisina syntyneet lapset saavat täysiaikaisina syntyneitä lapsia vähemmän nuorempia sisaruksia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tehty väestötutkimus. Mitä aikaisemmin keskonen on syntynyt, sitä todennäköisemmin hän jää vanhempiensa viimeiseksi lapseksi.

Kaupunki
Urheilu

Selviääkö TPS ylempään loppusarjaan?

Jääkiekon nuorten SM-liigan alkusarja päättyy tulevana viikonloppuna. Tällä hetkellä TPS on menossa viimeisenä kymmenen joukkueen loppusarjaan, mutta joukkue on pelannut jo kaikki alkusarjan ottelunsa. Sijalla 11 olevalla Lukolla on kaksi peliä vielä jäljellä. Joukkueiden välistä eroa on piste. Torstaina Lukko kohtaa Tampereella Tapparan ja Lauantaina Kupittaalla Tuton, joka on sarjataulukossa sijalla 15.

Puukkokatsomo: Sääntöjä tarkistamaan?

Jonne Virtanen.

Perjantaina 8. joulukuuta HPK-TPS-ottelussa Jonne Virtanen ja HPK:n Miro Karjalainen tiputtivat hanskat suoraan aloituksen jälkeen ja myllyttelivät perjantai-illan ratoksi runsaan minuutin. Tämän jälkeen kiitokset ja molemmat suihkun puolelle.

U19-maajoukkueella kova savotta edessä

Vahvan viime kauden jalkapallon Ykkösessä pelannut Onni Valakari on yksi U19-maajoukkueen turkulaisnimistä.

1–25. Siinä Suomen alle 19-vuotiaiden poikien jalkapallomaajoukkueen edellisen seitsemän maaottelun maaliero. Voitoista ei moisella maalierolla tarvitse edes haaveilla. Kesäkuussa Baltic Cupissa joukkue vielä peittosi Latvian ja Viron, mutta elo-syyskuun taitteessa pelatusta EM-esiturnauksesta lähtien kyyti on kylmää.

Turun Uimareille tuplavoitto Impivaara Cupissa

Vesipalloseura Turun Uimarit järjesti viikonloppuna Impivaaran Uimahallissa, hallin nimeä kantaneen vesipallon suurturnauksen Impivaara Cupin. Turnaukseen osallistui toista sataa pelaajaa ympäri suomen. Ensimmäistä kertaa Impivaara Cupia on pelattu Turussa jo 1978.

Täysosuma
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Hän on varjoaankin nopeampi.
Hän on varjoaankin nopeampi.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Nyt meni painiksi!
Nyt meni painiksi!