Väitös: Amerikansuomalainen vasemmisto vastusti rasismia, mutta uskoi rotujen kehityseroihin

Aleksi Huhta. Aleksi Huhta. Kuva: Aki Luotonen

Yhdysvaltain suomalainen työväenliike suhtautui kriittisesti amerikkalaiseen rasismiin, muttei yleensä kiistänyt rotujen ja rodullisten kehityserojen olemassaoloa. Aleksi Huhdan väitöstutkimus tarkastelee amerikansuomalaisen työväenliikkeen suhtautumista rasismiin ja rotuajatteluun 1900-luvun alkuvuosista 1930-luvun loppuun ulottuvalla ajanjaksolla.

Aikaisempi amerikansuomalaisia koskeva tutkimus on luonut kuvan suomalaisista nurkkakuntaisena ja eristäytyneenä siirtolaisryhmänä. Suomalaisten suhdetta amerikkalaisen yhteiskunnan etniseen moninaisuuteen ei ole juurikaan tutkittu. Huhdan väitöskirja, joka käyttää lähteenään lähinnä amerikansuomalaista työväenlehdistöä, on ensimmäinen laajamittainen tutkimus aiheesta.

Tutkimus osoittaa, että ymmärrys ihmiskunnan jakautumisesta kansakuntiin ja rotuihin jäsensi merkittävin tavoin amerikansuomalaisen työväenliikkeen poliittista ajattelua. Tämä haastaa käsitystä siitä, että työväenaktiivit olisivat keskittyneet politiikassaan lähinnä luokkaeroihin ja jättäneet muut ihmistenväliset erilaisuudet huomiotta.

– Amerikkalaisen työväenluokan kielellinen ja etninen moninaisuus oli yksi eniten keskustelluista aiheista 1900-luvun alun Yhdysvaltain työväenliikkeessä. Suomalaiset olivat suurimpia siirtolaisryhmiä amerikkalaisissa vasemmistojärjestöissä ja osallistuivat aktiivisesti näihin keskusteluihin, Huhta toteaa.

Etnisestä erilaisuudesta puhuttiin 1900-luvun alun Yhdysvalloissa erityisesti rodun käsitteen avulla. Rodulliset hierarkiat vaikuttivat keskeisesti taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen resurssien jakoon. Amerikansuomalaisen työväenliikkeen yhteiskuntakritiikki tarttuikin myös amerikkalaiseen rasismiin, joka kohdistui siirtolaisia ja maan rodullisia vähemmistöjä kohtaan.

Työväenlehdistössä rasismi nähtiin porvarien juonena ja kapitalistisen yhteiskunnan rappion merkkinä

Amerikansuomalaisessa työväenlehdistössä rotuvihan lietsomista pidettiin porvarien keinona jakaa työväenluokka kyräileviin kuppikuntiin. Rodullista väkivaltaa, joka 1900-luvun alun Yhdysvalloissa kohdistui etenkin mustiin amerikkalaisiin, pidettiin myös kapitalistisen yhteiskunnan rappion merkkinä. Etelävaltioiden lynkkausväkivalta herätti suomalaisessa työväenlehdistössä ankaraa kritiikkiä. Lynkkaukset nähtiin esimerkkinä kapitalistisen ja kristillisen sivistyksen ohuudesta.

– Suomalaissiirtolaisten epäilevää suhdetta rasismiin ruokki myös heidän oman rodullisen asemansa epävarmuus. Suomalaiset olivat liittovaltion virallisissa rotuluokitteluissa valkoisia, mutta heidän rodullista kuntoisuuttaan myös epäiltiin. 1900-luvun alun amerikkalaisessa siirtolaisvastaisessa retoriikassa valkoiset eurooppalaisetkin jaettiin useisiin keskenään eriarvoisiin rotutyyppeihin. Suomalaisia saatettiin esimerkiksi pitää aasialaiseen mongolirotuun sekoittuneena kansana, minkä oletettiin selittävän heidän alhaista sivistystasoa ja taipumusta radikalismiin, Huhta kertoo.

Amerikansuomalaisen työväenlehdistön vahvasta rasisminvastaisesta eetoksesta huolimatta rotujen olemassaoloa tai niiden välisiä kehityseroja ei yleensä kiistetty. Tällaiseen rotuajatteluun kannustivat muun muassa sosialistien piirissä yleiset evoluutioteoriat. Myös marksilainen historiakäsitys ohjasi näkemään kapitalismin kehittäneet eurooppalaiset muita rotuja kehittyneempinä.

– Suomalaissosialistit pitivät esimerkiksi aasialaisia ja mustia työläisiä eurooppalaistaustaisia kehittymättömämpinä, joskin rotujenvälisten kehityserojen luonteesta ja merkityksestä oli eri käsityksiä. Toiset pitivät kehityseroja vaikeasti kiinni kurottavina ja kannattivat aasialaisten siirtolaisten maahantulokieltoja. Etenkin radikaalissa IWW-järjestössä ja kommunistipuolueessa ei-eurooppalaisten kansojen kehitysmahdollisuuksiin suhtauduttiin kuitenkin optimistisemmin. Globaalin kapitalismin uskottiin tasoittavan kehityserot nopeasti, Huhta kertoo.

Huhdan tutkimus osoittaa, että rodullinen ajattelu oli 1900-luvun alussa poliittista ja yhteiskunnallista kenttää laajasti lävistänyt ajattelutapa. Vaikka työväenliikkeen ajatellaan yleisesti korostaneen luokkaerojen merkitystä, jäsensivät rodulliset mielikuvat myös työväenliikkeen toimijoiden käsityksiä ihmistenvälisistä eroista. Amerikansuomalaisten rodullisen ajattelun juuria ei siis voi helposti palauttaa mihinkään yksittäiseen alkuperään, kuten esimerkiksi amerikkalaiseen rasismiin.

– Tutkimieni suomalaisradikaalien rodullinen ajattelu otti vaikutteita hyvin erilaisista aatehistoriallisista lähteistä, kuten esimerkiksi marksilaisuudesta, darvinismista, lehdistön lynkkauskuvauksista ja kommunistisen puolueen antirasistisesta retoriikasta. Ihmisryhmiä tyypittelevällä ajattelulla vaikuttaakin olevan huomattavan moninaiset aatehistorialliset juuret, mikä selittää rodullisen ajattelun ja rasismin muuntautumiskykyä myös nykyisyydessä, Huhta summaa.

FM Aleksi Huhta esittää väitöskirjansa Toward a Red Melting Pot: The Racial Thinking of Finnish-American Radicals, 1900–1938 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8. joulukuuta.

Vastaväittäjänä on professori Peter Kivisto (Augustana College, Illinois, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Taina Syrjämaa. Tilaisuus on englanninkielinen.

Huhta on syntynyt vuonna 1984 ja kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan yhteislukiosta vuonna 2003. Huhta suoritti korkeakoulututkintonsa vuonna 2011 Oulun yliopistossa. Väitöksen alana on yleinen historia. Huhta työskentelee ma. yliopistonlehtorina Turun yliopistossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Parpolle esitetään jatkoa muutosjohtajana

Antti Parpo.

Kaupunginhallitus muutti marraskuussa Turun kaupungin konsernihallinnon johdon vastuualueen muutosjohtajan viran pysyväksi. Viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, hyvä kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvä johtamiskokemus. Viran tehtäväkohtaiseksi palkaksi on määritelty 8 935 euroa kuukaudessa.

Konenäkö tehostaa lajien kartoittamista ja suojelua

Konenäkö eli automaattinen kuvatulkinta tarjoaa uusia mahdollisuuksia lajien ja elinympäristöjen kartoittamiseen sekä luonnonsuojeluun. Automatisoidun lajintunnistuksen avulla voidaan myös säästää luonnonhoidon kustannuksia.

Lukiolaiset: Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistus lupaava

Ylioppilastutkintolautakunta päätti perjantaina äidinkielen ylioppilaskokeen uusista määräyksistä ja arviointikriteereistä. Äidinkielen koe järjestetään syksystä 2018 lähtien digitaalisena. Digitaaliseen äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi koetta, joista toinen mittaa ensisijaisesti kirjoitustaitoa ja toinen ensisijaisesti lukutaitoa. Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) mielestä uudistus on lupaava.

Mieskuoro Naskalit valmistautuu perinteisiin joulukonsertteihin

Erik Rousi ja Naskaleita Tuomiokirkossa 21.12.2016.

Mieskuoro Naskaleiden perinteiset Tuli kirkkoon miehet ja joulu -konsertit kuullaan Turun tuomiokirkossa torstaina 21. joulukuuta kello 18 ja 20. Tänä vuonna kuoron jouluohjelmassa on aiempaa enemmän tuttuja joululauluja. Uusia sovituksia Naskaleille niihin ovat kirjoittaneet Kari Jantunen , Juuso Vanonen ja Teemu Mustonen .

Keskosille syntyy muita vähemmän sisaruksia

Keskosina eli alle 37-viikkoisina syntyneet lapset saavat täysiaikaisina syntyneitä lapsia vähemmän nuorempia sisaruksia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tehty väestötutkimus. Mitä aikaisemmin keskonen on syntynyt, sitä todennäköisemmin hän jää vanhempiensa viimeiseksi lapseksi.

Kaupunki
Urheilu

Selviääkö TPS ylempään loppusarjaan?

Jääkiekon nuorten SM-liigan alkusarja päättyy tulevana viikonloppuna. Tällä hetkellä TPS on menossa viimeisenä kymmenen joukkueen loppusarjaan, mutta joukkue on pelannut jo kaikki alkusarjan ottelunsa. Sijalla 11 olevalla Lukolla on kaksi peliä vielä jäljellä. Joukkueiden välistä eroa on piste. Torstaina Lukko kohtaa Tampereella Tapparan ja Lauantaina Kupittaalla Tuton, joka on sarjataulukossa sijalla 15.

Puukkokatsomo: Sääntöjä tarkistamaan?

Jonne Virtanen.

Perjantaina 8. joulukuuta HPK-TPS-ottelussa Jonne Virtanen ja HPK:n Miro Karjalainen tiputtivat hanskat suoraan aloituksen jälkeen ja myllyttelivät perjantai-illan ratoksi runsaan minuutin. Tämän jälkeen kiitokset ja molemmat suihkun puolelle.

U19-maajoukkueella kova savotta edessä

Vahvan viime kauden jalkapallon Ykkösessä pelannut Onni Valakari on yksi U19-maajoukkueen turkulaisnimistä.

1–25. Siinä Suomen alle 19-vuotiaiden poikien jalkapallomaajoukkueen edellisen seitsemän maaottelun maaliero. Voitoista ei moisella maalierolla tarvitse edes haaveilla. Kesäkuussa Baltic Cupissa joukkue vielä peittosi Latvian ja Viron, mutta elo-syyskuun taitteessa pelatusta EM-esiturnauksesta lähtien kyyti on kylmää.

Turun Uimareille tuplavoitto Impivaara Cupissa

Vesipalloseura Turun Uimarit järjesti viikonloppuna Impivaaran Uimahallissa, hallin nimeä kantaneen vesipallon suurturnauksen Impivaara Cupin. Turnaukseen osallistui toista sataa pelaajaa ympäri suomen. Ensimmäistä kertaa Impivaara Cupia on pelattu Turussa jo 1978.

Täysosuma
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Hän on varjoaankin nopeampi.
Hän on varjoaankin nopeampi.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Nyt meni painiksi!
Nyt meni painiksi!