Viikkorahat maksetaan edelleen käteisenä

Peräti 80 prosenttia vanhemmista maksaa viikkorahat käteisenä, vaikka käteisen käyttö vähenee kovaa vauhtia, kertoo Dansken tuore Mun rahat -kyselytutkimus. Kyselytutkimuksessa selvitettiin 7–12-vuotiaiden lasten viikkorahoja ja vanhempien lapsilleen antamaa talouskasvatusta Pohjoismaissa.

Viikkorahaa maksavista suomalaisvanhemmista 81 prosenttia maksaa viikkorahan käteisenä. Pohjoismaista Suomessa käytetäänkin eniten käteistä viikkorahoihin, kun taas Ruotsissa vain 57 prosenttia viikkorahaa antavista vanhemmista antaa rahan käteisenä. Norjassa sama osuus on 62 prosenttia ja Tanskassa 68. Ruotsissa neljännes vanhemmista siirtää viikkorahan pankkitilille, kun Suomessa tämä osuus jää yhdeksään prosenttiin.

– Käteisen käyttö vähenee Pohjoismaissa kovaa vauhtia. Vaikka fyysinen raha antaa kouriin tuntuvan näkymän rahan määrään, se ei valmista lasta digitaalisen rahan maailmaan, jossa me kaikki toimimme”, huomauttaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Kyselytutkimuksen mukaan viikkorahojen käyttökohteita seuraa ainakin jossain määrin yli 60 prosenttia suomalaisista vanhemmista. Dansken MunRahat-mobiilipankki auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin lapsen rahankäyttöä. Lapsen puhelimessa toimiva MunRahat yhdistetään vanhemman mobiilipankkiin, jolloin vanhemmalla on näkymä lapsen rahatilanteeseen ja käyttökohteisiin.

– Sovelluksen etu käteiseen rahaan verrattuna on myös se, että siinä lapsi voi itse seurata, mihin rahat kuluttaa ja toisaalta säästämistään, Appelqvist sanoo.

Suomalaista lapsista kolmella neljäsosalla on pankkitili, mutta kortti on vain 14 prosentilla.

Vanhempien mukaan viikkorahan antamisen tarkoitus on opettaa lapsille vastuullisuutta talousasioissa ja työskentelemään rahan eteen. Suomalaisille vanhemmille viikkorahan yleisin syy on opettaa, että lapsen täytyy tehdä töitä rahan eteen. 45 prosenttia suomalaisvanhemmista pitää yhtenä viikkorahan tarkoituksista taloudellisen vastuun opettamisen, kun Ruotsissa osuus on 66 prosenttia vanhemmista.

Valtaosalla lapsista viikkoraha on vastikkeellista. Suomalaisista vanhemmista 54 prosenttia pitää viikkorahaa ”palkkana” tehdyistä kotitöistä. Tavallisimmat viikkorahaan liitetyt tehtävät ovat oman huoneen siivoaminen, kotityöt ja läksyjen tekeminen.

– Viikkorahalla voidaan opettaa lasta pitkäjänteisyyteen säästämisen kautta, mutta yhtälailla että kuluttaminen on valintojen tekemistä. Rahan rajallisuutta, mahdollisuuksia täynnä olevassa maailmassa, on hyvä jo varhaisessa vaiheessa oppia. Kun se on loppu, niin se on loppu, eikä sitä tule lisää, talousasiantuntija Nina Nordlund sanoo.

Suomalaiset vanhemmat kokevat talousasioista puhumisen muiden Pohjoismaiden vanhempia vaikeammaksi. Vain puolet vanhemmista kokee olevansa pätevä puhumaan lapsilleen raha-asioista. Ruotsissa tämä osuus on 64 prosenttia. Vain noin joka neljäs suomalainen vanhempi puhuukin raha-asioista lapsensa kanssa paljon.

– Jos vanhemmat vaikenevat rahasta, siitä voi jäädä pelottava mielikuva lapselle. Rahasta on hyvä puhua luonnollisesti muun kasvatuksen ohella. Ruokakaupassa voidaan keskustella hinnoista ja valinnoista. Voidaan rehellisesti kertoa, ettei osteta jotain, koska säästetään johonkin muuhun. Lapselle ei pidä kuitenkaan pidä perheen taloushuolia kaataa, Nordlund sanoo.

Viikkorahan määrä on Suomessa viisi euroa viikossa. Kaksi kolmesta vanhemmasta antaa vähemmän kuin viisi euroa.

Viikkorahan suuruudessa on alueellisia eroja. Pääkaupunkiseudulla lapset saavat yleensä enemmän viikkorahaa kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudulla lapset saavat keskimäärin 7,4 euroa, kun Suomen muissa osissa viikkoraha on keskimäärin 4,1–4,8 euroa.

Pienimmät viikkorahat annetaan Länsi-Suomessa, jossa viikkoraha on keskimäärin noin 4,40 euroa. Uudellamaalla viikkoraha on keskimäärin 6,10 euroa, Etelä-Suomessa 4,86 euroa ja Itä-Suomessa 4,63 euroa.

Jos lapsi ei motivoidu vastikkeellisesta (esimerkiksi kotitöihin sidotusta) viikkorahasta, niin riski on että lapsi ei opi säästämistä ja kuluttamista viikkorahan kautta ja kaiken lisäksi kotityötkin jäävät tekemättä. Silloin kannattaa harkita vastikkeettoman viikkorahan antamista.

Viikkoraha voidaan antaa ”kolmella kirjekuorella”, eli yksi osa viikkorahasta laitetaan säästöön, yksi lahjoitukseen ja loput saa tuhlata. Säästöillä lapsi oppii pitkäjänteisyyttä, tuhlauksella rahoista nauttimisesta ja lahjoituksesta, että rahalla voidaan tehdä hyvää ja auttaa muita.

Kun lapsi on hieman vanhempi, voidaan siirtyä kuukausirahaan. Määrä nousee, mutta samalla myös vastuu. Rahalla maksetaan silloin myös sellaisia eriä, joita vanhemmat ovat aikaisemmin kustantaneet, kuten välipaloja tai bussimatkoja. Sijoittaminen kannattaa ottaa tässä vaiheessa kuvioon.

Nuorta kannattaa opettaa korkoa korolle -vaikutuksesta sekä positiivisessa mielessä sijoittamisen kautta, mutta myös varoittaa sen negatiivisesta vaikutuksesta, kuten mitä pikavipit voivat aiheuttaa.

Vanhempien mielestä lasten tulisi alkaa saada viikkorahaa 9-vuotiaana. 77 prosenttia suomalaisvanhemmista antaa viikkorahaa lapsilleen. Länsi-Suomessa osuus on 75 prosenttia.

7–9-vuotiaiden viikkoraha on keskimäärin 4,5 euroa, kun 10–12-vuotiailla se on keskimäärin 5,75 euroa.

Viikkorahaa maksavista suomalaista vanhemmista viikkorahan käteisenä maksaa 81 prosenttia. Länsi-Suomessa osuus on 89 prosenttia.

Mitä korkeammin koulutettu vanhempi on, sitä enemmän lapsi saa viikkorahaa. Koulutustasojen välillä oli selvästi suuremmat erot kuin tulotasojen välillä.

Tutkimuksen teki Danske Bankin tilauksesta YouGov. Siihen vastasi noin tuhat 7–12-vuotiaan lapsen vanhempaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Ilkan valinta: The Killerin apajilla

Jo runsaan parinkymmenen vuoden on Marko ” Mr. Breathless ” Julkunen julistanut suomalaisille rock’n’rollin ja pianon yhdistävää ilosanomaa. ”Suomen Jerry Lee Lewis” ei ole Mr. Breathlessin tapauksessa lainkaan liioittelua. Mr. Breathless ei ole mikään ”The Killer” -tribuutti, mutta samanhenkisyys 82-vuotiaaseen rock-legendaan on ilmeinen.

Työttömillä ja vähävaraisilla taas joulujuhla Logomossa

Vähävaraisten joulujuhlaan Logomossa osallistuu tänäkin vuonna noin tuhat henkeä.

Työttömien ja vähävaraisten joulujuhlaa vietetään tänä vuonna Logomossa lauantaina 23. joulukuuta kello 17–20. Paikalle odotetaan noin tuhatta juhlavierasta. Vapaaehtoisia juhlassa ahertaa noin 250 ihmistä eri tehtävissä. Juhlan mahdollistavat lukuisat lahjoittajayritykset ja Operaatio Ruokakassin jäsenyhteisöt vapaaehtoistyöntekijöineen.

KiVa Koulu jakanut ala- ja yläkoululaisille tsempparistipendejä

KiVa Koulu järjesti positiivisiin tekoihin keskittyvän tsempparistipendi-kampanjan. Kampanjassa haettiin ala- tai yläkoululaista tsempparioppilasta, joka on luokassa ystävällinen, arvostaa ja rohkaisee muita tai toimii kouluyhteisössä kaikkien hyväksi. Ehdokkaaksi sai myös asettaa oppilaan, joka on toiminut hyvällä tavalla tukena kiusaamisen uhrille tai muuten heikommassa asemassa olevalle.

Paketteja voi noutaa läpi viikonlopun

Useimmat postin palvelupisteet ovat avoinna tänä viikonloppuna. Posti toimittaa paketteja noudettaviksi myös lauantaina, ja suosituimpia pakettiautomaatteja täytetään lauantain lisäksi sunnuntaina. Tekstiviestisaapumisilmoitukset lähetetään vastaanottajille heti, kun paketti on noudettavissa.

Eloranta ja Hassi: Korjausavustukset ja neuvontavelvollisuus kotien sisäilmahaittojen korjaamiseksi palautettava

Valtion asunto- ja kehittämisrahaston korjausavustuksista oli aiemmin saatavissa tukea terveyshaitan poistamiseksi, mutta avustus lopetettiin 1.1.2017 lähtien. Samalla päättyi myös rakennusvalvontaviranomaisen lakiin perustuva opastus- ja neuvontavelvollisuus. Eduskunnan sisäilmaryhmän puheenjohtajisto, kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta (sd.) ja Satu Hassi (vihr.) ovat tehneet asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Kaupunki
Urheilu

Selviääkö TPS ylempään loppusarjaan?

Jääkiekon nuorten SM-liigan alkusarja päättyy tulevana viikonloppuna. Tällä hetkellä TPS on menossa viimeisenä kymmenen joukkueen loppusarjaan, mutta joukkue on pelannut jo kaikki alkusarjan ottelunsa. Sijalla 11 olevalla Lukolla on kaksi peliä vielä jäljellä. Joukkueiden välistä eroa on piste. Torstaina Lukko kohtaa Tampereella Tapparan ja Lauantaina Kupittaalla Tuton, joka on sarjataulukossa sijalla 15.

Puukkokatsomo: Sääntöjä tarkistamaan?

Jonne Virtanen.

Perjantaina 8. joulukuuta HPK-TPS-ottelussa Jonne Virtanen ja HPK:n Miro Karjalainen tiputtivat hanskat suoraan aloituksen jälkeen ja myllyttelivät perjantai-illan ratoksi runsaan minuutin. Tämän jälkeen kiitokset ja molemmat suihkun puolelle.

U19-maajoukkueella kova savotta edessä

Vahvan viime kauden jalkapallon Ykkösessä pelannut Onni Valakari on yksi U19-maajoukkueen turkulaisnimistä.

1–25. Siinä Suomen alle 19-vuotiaiden poikien jalkapallomaajoukkueen edellisen seitsemän maaottelun maaliero. Voitoista ei moisella maalierolla tarvitse edes haaveilla. Kesäkuussa Baltic Cupissa joukkue vielä peittosi Latvian ja Viron, mutta elo-syyskuun taitteessa pelatusta EM-esiturnauksesta lähtien kyyti on kylmää.

Turun Uimareille tuplavoitto Impivaara Cupissa

Vesipalloseura Turun Uimarit järjesti viikonloppuna Impivaaran Uimahallissa, hallin nimeä kantaneen vesipallon suurturnauksen Impivaara Cupin. Turnaukseen osallistui toista sataa pelaajaa ympäri suomen. Ensimmäistä kertaa Impivaara Cupia on pelattu Turussa jo 1978.

Täysosuma
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Hän on varjoaankin nopeampi.
Hän on varjoaankin nopeampi.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Nyt meni painiksi!
Nyt meni painiksi!