SPR:n Veripalvelu täyttää 70 vuotta

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun toiminnan alkamisesta on tänä vuonna kulunut 70 vuotta. Verensiirrot kehittyivät hoitokeinona 1900-luvun alussa kahden merkittävän keksinnön ansiosta: veriryhmät löydettiin ja veren hyytyminen opittiin estämään. Vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen nojautuva verenluovutustoiminta alkoi Suomessa 1935, kun partiolaiset alkoivat luovuttaa verta. Sotavuosina veripalvelutoiminnan hoiti Puolustusvoimain Veripalvelu. Sodan jälkeen toiminta keskitettiin 1948 perustettuun Suomen Punaisen Ristin Veripalveluun.

Toiminta piti käynnistää nopeasti, koska veren tarve oli suurta. Veripalvelun ensimmäisenä toimintavuotena saatiin apua Amerikan Punaiselta Ristiltä, joka lahjoitti Suomeen veriplasmaa. Toiminta organisoitiin aluksi SPR:n sairaalaan Helsinkiin ja pian veripalvelutoimistoja perustettiin eri puolille maata. Liikkuva veripalvelutoiminta ja joukkoluovutukset alkoivat 1950-luvun alussa.

Oma laboratorio 1960-luvulla paransi valmiuksia tutkimustoimintaan ja Veripalvelusta kehittyi veren tutkimuksen huippuyksikkö. Se on tuottanut vuosikymmenten aikana terveydenhuollolle tärkeitä palveluita ja innovaatioita erilaisten sairauksien, esimerkiksi hemofilian eli verenvuototaudin sekä vastasyntyneen hemolyyttisen anemian eli rhesus-taudin hoitoon. Veripalvelussa on tehty yli 60 tohtorinväitöskirjaa.

Veripalvelussa kehitettiin ja tuotettiin 1970-luvulta alkaen plasmalääkkeitä kuten albumiinia ja gammaglobuliinia, ja muita lääkevalmisteita. Yksi menestyneimmistä oli interferonivalmiste, jota käytettiin paljon myös kansainvälisesti. Interferoni on virusten ja syöpäsolujen kasvua ehkäisevä aine, jota voidaan kasvattaa verestä erotelluissa valkosoluissa. Tultaessa 2000-luvulle olivat uudet geenitekniikat jo ohittaneet interferonin, ja sen valmistus lopetettiin. Plasmalääkkeiden valmistus tuli tiensä päähän Suomessa 2000-luvun alussa kansainvälisen kehityksen myötä.

Veripalvelussa tehdään kaikkien Suomen elinsiirtojen ja kantasolusiirtojen kudossopivuustutkimukset. Se huolehtii myös kantasolusiirteiden välitystoiminnasta sekä kantasoluluovuttajien rekisteröinnistä. Uusimpia toiminnan laajennuksia ovat biopankkitoiminta sekä soluterapiahoitojen kehittämistä tukeva Solutuotantokeskus.

Verenluovutus on pysynyt suosittuna auttamisen tapana. Samat periaatteet kuin 70 vuotta sitten, maksuttomuus ja vapaaehtoisuus, ovat edelleen toiminnan lähtökohta. Veripalvelu huolehtii koko Suomen verivalmistehuollosta eli siitä, että kaikissa sairaaloissa on joka päivä potilaiden tarvitsemat tavanomaiset verivalmisteet sekä erikoisvalmisteet.

Suurin osa suomalaisista voi luovuttaa verta. Yleisimmin käytetyt lääkkeet kuten verenpaine-, kolesteroli- ja lievät masennuslääkkeet eivät lääkkeinä estä verenluovutusta. Verenluovuttajan tulee olla terve, 18–70-vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. 66 vuotta täyttänyt henkilö voi luovuttaa verta, jos edellisestä verenluovutuksesta on alle kaksi vuotta. Miehet voivat luovuttaa verta 61 ja naiset 91 vuorokauden välein.

Hemoglobiiniarvo mitataan aina ennen luovutusta ja sen tulee olla miehillä vähintään 135 g/l ja naisilla 125 g/l. Verenluovuttajan tulee todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella.

Vuosittain arviolta 50 000 potilasta saa Suomessa hoitoa verivalmisteilla. Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkaus- ja syöpäpotilaiden hoidossa, onnettomuuksien uhreille sekä keskosvauvoille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Vältä trampoliinionnettomuudet, muista turvaverkko ja ohjeista lapset hyppimään vain yksi kerrallaan

Yksi kevään merkeistä on trampoliinien ilmestyminen pihoihin. Trampoliinilla hyppiminen on hyvää liikuntaa, mutta siihen liittyy myös vaaratekijöitä. Trampoliinihyppijöille tapahtuu paljon onnettomuuksia, kuten käsien ja jalkojen murtumia ja aivotärähdyksiä. Onnettomuuksia voi ehkäistä, kun huolehtii turvallisuusasioista, kuten lasten opastamisesta hyppimään vain yksi kerrallaan. Tärkeää on myös koota trampoliini oikein, sijoittaa se oikeaan paikkaan ja varustaa turvaverkolla.

Ulkovalaistuksen saneeraustyö haittaa liikennettä Vaasantiellä

Ulkovalaistuksen saneerausurakka saattaa kaventaa ajokaistaa ja kaventaa kevyenliikenteenväylää Iso-Heikkilän liikenneympyrästä Vaasantielle ja jatkuu Ruissalontietä aina Pansiontielle asti sekä osin Akselintietä. Työskentely tapahtuu pääasiassa kevyenliikenteenväylillä.

Alkoholia enintään 5,5 prosenttia sisältävien juomien verkkokauppa aiotaan sallia

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt eduskunnan tahdon mukaisesti alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin eli erityisesti verkkokaupan säännösten selkiyttämistä. Työryhmä ehdottaa yksimielisessä esityksessään uuteen alkoholilakiin säännöksiä alkoholijuomien etämyynnin rajoittamisesta ja etämyyntiin liittyvien keskeisten käsitteiden määritelmistä. Samalla selvitettiin alkoholijuomien etämyynnin valvontaa sekä keinoja, joilla rajat ylittävän alkoholikaupan valmisteverot saataisiin nykyistä paremmin maksettua Suomeen.

Suomalainen saa liian vähän kuitua ruokavaliostaan

Tutkimusten mukaan lähes puolet suomalaisista kärsii ajoittain ikävistä vatsaoireista kuten ummetuksesta, ripulista, turvotuksesta ja vatsakivuista. Taustalla saattaa olla toiminnallisiin vatsavaivoihin luettava ärtyvän suolen oireyhtymä, mutta usein vaivaan löytyy syy ruokavaliosta ja elämäntavoista. Istumatyötä tekevillä liikkumattomuus ja epäsäännöllinen ruokailu altistavat vatsaoireille.

Työttömyysaste laskee edelleen Turussa nopeasti

Työttömyyden nopea laskutrendi jatkuu Turussa ja Turun seutukunnassa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni Turussa edellisvuoden maaliskuusta viisitoista prosenttia.

Urheilu

Ura haluaa houkutella nuoria lupauksia Kaarinaan

Kaarinan Ura nousi ensi kaudeksi Korisliigaan voittamalla 1. divisioona A:n. Ensi kaudella joukkue on haastaja, mutta päävalmentaja Kristian Palotie sanoo, ettei Kaarinassa lähdetä Korisliigaan rämpimään.

Kun Kristian Palotie keväällä 2017 allekirjoitti Ura Basketin kanssa päävalmentajasopimuksen puhuttiin Korisliigaan noususta maltillisella aikataululla. Nousu oli tavoitteena muutaman vuoden päästä. Kävi kuitenkin niin, että Kaarinassa juhlittiin nousua jo tänä keväänä. kun miesten 1. divisioona A:n loppuotteluissa HBA Märsky kaatui otteluvoitoin 3–1.

Jälkipeli: FBC Loiston kuusinkertaiset Suomen mestarit

Näillä FBC Loiston tytöillä on taskussaan jo kuusi salibandyn Suomen mestaruutta. Nea Keihäs (vas.), Ulla Valtola ja Iida Mettälä aloittivat salibandyn harrastamisen jo alakouluikäisinä. Kolmikon urheilulliset tavoitteet ovat korkealla aina maajoukkue-edustusta myöten.

Kuusi Suomen mestaruutta, hei! Lätkävalmentaja Hannu Jortikan meriittilista on komea, ja niin on myös FBC Loiston kolmen salibandyä pelaavan tytön saavutukset. Oletettavasti Nea Keihään , Ulla Valtolan ja Iida Mettälän mestaruuslista vielä pitenee.

Täysosuma
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Jos ei oo varaa kauppakassiin, niin edes ostoskärryyn.
Jos ei oo varaa kauppakassiin, niin edes ostoskärryyn.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.