Metsäkurjenpolvessa harvinaisia tanniineja

Anu Tuominen. Anu Tuominen. Kuva: Turun yliopisto

Metsäkurjenpolven sisältämät tanniinit, flavonoidit ja muut fenoliset yhdisteet vaihtelevat merkittävästi kasvin eri osissa. Turun yliopistossa väittelevä Anu Tuominen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että puolustusyhdisteiden kasvinsisäisen jakaantumisen ja kasvukauden aikaisen pitoisuuden tunteminen on tärkeää, jotta kasvia voidaan hyödyntää luontaistuotteissa tai arvioida yhdisteiden roolia ekologisissa kasvi–kasvinsyöjä-vuorovaikutuksissa.

Suomessa yleisesti metsissä, niityillä ja tienvarsilla kasvava metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) on erittäin tanniinipitoinen kasvi. Tanniinit ovat yksi fenolisten yhdisteiden alaluokka, joka voidaan edelleen jakaa proantosyanidiineihin ja hydrolysoituviin tanniineihin. Tuominen kehitti työssään analyysimenetelmiä, joilla hän tutki tanniinien ja muiden polyfenolien jakaantumista metsäkurjenpolven kukkien heteistä, emeistä, terälehdistä, verholehdistä ja siemenistä sekä peruselimistä eli lehdistä, varsista ja juurista.

– Tutkimuksessani paljastui metsäkurjenpolven kemiallinen monimuotoisuus. Tunnistin kasvinosista kaikkiaan kuutisenkymmentä yhdistettä. Havaitsin, että kasvisuvun mukaan nimetty geraniini, jota ei löydy juurikaan muista kuin kurjenpolvikasveista, sekä muut ellagitanniinit ovat vallitseva yhdisteryhmä kaikissa metsänkurjenpolven maanpäällisissä vihreissä osissa, Tuominen toteaa.

Kasvin eri osista löytyi runsaasti erilaistuneita fenolisia yhdisteitä.

– Emeihin esimerkiksi kertyy gallotanniineja, heteisiin rikastuu flavonoideja, terälehdissä on aivan omanlaisiaan hydrolysoituvia tanniineja, kun taas siemeniin ja juuriin rikastuu erityyppisiä ja -kokoisia pitempiketjuisia tanniineja, Tuominen summaa.

Fenolisilla yhdisteillä on kasveissa monenlaisia tehtäviä. Esimerkiksi flavonoidit suojaavat haitalliselta UV-säteilyltä ja toimivat väriä antavina pigmentteinä. Tanniinit toimivat kasvissa puolustusyhdisteinä hyönteissyöjiä vastaan.

– Kurjenpolven pääyhdisteellä geraniinilla ei ole tanniinimaista ihmissuuta kuivattavaa ominaisuutta. Luonnonlääketieteessä kurjenpolvikasvien uutteita käytetäänkin paljon esimerkiksi ripulin hoitoon ja antibakteerisena suuhuuhteena, Tuominen kertoo.

Teen ja marjojen sisältämien fenolisten yhdisteiden terveyttä edistävien vaikutusten katsotaan johtuvan niiden kyvystä toimia antioksidanttina, hapettumisenestoaineena.

– Toisaalta joissakin olosuhteissa tanniinit voivat toimia myös pro-oksidantteina, jolloin ne edesauttavat haitallisia hapettumisreaktioita. Tutkimuksessani havaitsin, että metsäkurjenpolven lehti-, emi- ja juuriuutteet osoittivat voimakasta antioksidantti- ja pro-oksidanttiaktiivisuutta. Bioaktiivisia yhdisteitä kertyi siis etenkin niihin kasvinosiin, jotka ovat alttiita kasvinsyöjien hyökkäyksille tai tärkeitä kasviyksilön selviytymisen kannalta, Tuominen kertoo.

Metsäkurjenpolven terälehdistä Tuominen löysi uuden hydrolysoituvien tanniinien ryhmän, jotka nimettiin kasvin tieteellisen nimen mukaan sylvatiineiksi. Niitä ei löytynyt muista kasvinosista.

– Sylvatiinien rakenteissa oli samankaltaisuutta terälehtien violetin värin antavan antosyaanipigmentin kanssa. Tästä minulle heräsi ajatus kehittää bioaktiivisuusmenetelmä, jolla voidaan tutkia sylvatiinien kykyä toimia terälehtien antosyaanien kopigmenttinä, Tuominen kertoo.

Kopigmentti on väritön yhdiste, joka vahvistaa pigmentin väriä ja pysyvyyttä. Mitatuista sylvatiineista kaksi vahvistivat voimakkaasti terälehtiuutteiden violettia sävyä.

– Tämä antaa viitteitä siitä, että hydrolysoituvilla tanniineilla voisi olla kasvissa pölyttäjiä houkutteleva tehtävä, Tuominen kiteyttää.

Kasvukausi ja kukkaosien kasvuvaihe vaikuttavat tanniinipitoisuuksien vaihteluun

Kurjenpolvikasvien tanniinipitoisuuksissa ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu huomattavia kasvukaudenaikaisia eroja. Tuomisen tutkimuksessa metsäkurjenpolven pääyhdisteen, geraniinin, pitoisuus pysyi lehdissä tasaisena koko kasvukauden ajan.

– Kun tutkin erikseen myös muut kasvin osat ja käytin erittäin tarkkoja massaspektrometrisiä menetelmiä, havaitsin muissa pienyhdisteissä kasvukauden aikaista vaihtelua. Nuorissa lehdissä keväällä oli esimerkiksi huomattavasti enemmän galloyyliglukooseja kuin isoissa vanhoissa lehdissä, kun taas joidenkin hydrolysoituvien tanniinien pitoisuus kasvoi syksyä kohden, Tuominen kertoo.

Kukkien emeissä gallotanniinipitoisuus moninkertaistui, kun emi alkoi pölytyksen jälkeen kehittyä hedelmäksi. Gallotanniinien korkea pitoisuus saattaa suojella emin sisällä kehittyviä siemeniä kasvinsyöjiltä.

– Fenolisten yhdisteiden kasvinsisäinen jakaantuminen, kasvukauden ja -vaiheen aikainen vaihtelu sekä biologinen aktiivisuus kuvastavat, kuinka erityyppisillä tanniineilla voi olla erilaisia tehtäviä kasvin ja esimerkiksi sen pölyttäjien, kasvinsyöjien ja kasvitautien aiheuttajien välisissä vuorovaikutuksissa, Tuominen kiteyttää.

FM Anu Tuominen esittää väitöskirjansa Tannins and other polyphenols in Geranium sylvaticum: Identification, intraplant distribution and biological activity julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5. ta,,ikuuta.

Vastaväittäjänä on professori Kristiina Wähälä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha-Pekka Salminen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Tuominen on syntynyt vuonna 1979 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Tammerkosken lukiossa Tampereella vuonna 1998. Tuominen suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2006. Väitöksen alana on luonnonyhdisteiden kemia. Tuominen työskentelee Bayer Oy:ssä tutkijana.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7050-6.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

ÅST:ssä lauluja mereltä ja saaristosta

ÅST:ssä lauletaan lauluja mereltä ja saaristossa lauantaina.

Saaristo on kaunis ja karu. Myös saaristosta kertovat laulut kulkevat usein käsi kädessä näiden piirteiden kanssa. Lauantaina 21. huhtikuuta kello 18 Åbo Svenska Teaterin päänäyttämöllä kuultava Saaristo – Lauluja mereltä -konsertti on suuri ylistyslaulu saaristolle ja sen erityisyydelle.

Turussa on jo työvoimapulaa

Maanrakennusalallekin on ennustettu kovaa työvoimapulaa.

Turun talouskasvu näkyy ammattitaitoisten tekijöiden puuttumisena ja toisaalta kouluttautumisen kehittämisenä. Turku panostaa vahvasti erityisesti valmistavan ja meriteollisuuden tarvitseman osaamisen varmistamiseen. Yksi Turun kaupungin tärkeimmistä panostuksista on Turun telakan naapuriin nouseva meri- ja valmistavan teollisuuden tulevaisuuden yrityspuisto Blue Industry Park.

Turun Murre opastaa koiran positiiviseen kasvatukseen

Katja Silander.

Vaikka Suomessa pääosin kohdellaankin lemmikkejä hyvin verrattuna moneen muuhun maahan, törmätään täälläkin vielä paljon koulutusmenetelmiin, jotka aiheuttavat eläimelle kipua tai pelkoa. Rankaisemalla tai pakottamalla koira voidaan saada toimimaan halutulla tavalla, mutta positiivisen vahvistamisen keinoin voidaan taata toimivan koulutuksen lisäksi henkisesti hyvinvoiva koira sekä ennen kaikkea hyvä luottamussuhde omistajaan.

Luento vie vuoden 1400 Turkuun

Ilari Aalto (vas.).

Millainen oli Turku vuonna 1400? Arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen –kirjan kirjoittaja FM Ilari Aalto vie 600 vuoden takaiseen kaupunkiin luennolla seurakuntien toimitalossa keskiviikkona 25. huhtikuuta. Luento tarjoaa maistiaisen kesän Keskiajan Turku -tapahtumasta.

Opintopolut sujuvammiksi, opintojen sisältöjä uudistetaan

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on myöntänyt yliopistoille ja ammattikorkeakouluille 19 miljoonan euron avustukset, joilla sujuvoitetaan korkeakoulujen opintopolkuja sekä kehitetään opintojen sisältöjä. Hankkeet ovat korkeakoulujen omia ehdotuksia. Nyt myönnetyt avustukset keskittyvät kahteen teemaan: opintopolkujen sujuvoittaminen digitaalista teknologiaa ja analyytiikkaa hyödyntäen sekä toisaalta opintojen sisällölliseen kehittämiseen.

Lidl kasvattaa myymälämääräänsä Varsinais-Suomessa

Lidl lisää kauppojensa määrää Varsinais-Suomessa.

Lidlin myymälämäärä kasvaa Varsinais-Suomessa vielä tämän vuoden puolella kahdella uudella myymälällä. Paimiossa ja Turun Lausteella rakennustyöt ovat jo käynnissä. Myös Turun Vähäheikkilässä on tonttikaupat jo tehty ja uuden myymälän on tarkoitus avata ovensa kevättalvella 2019. Maakunnassa on tällä hetkellä 15 Lidl-myymälää, jotka työllistävät 350 kaupan alan ammattilaista.

Kaupunki
Urheilu

Jälkipeli: Tom Rajalin kulkee esikuvansa Aulis Virtasen jalanjälkiä

Turkulaisille tutuksi tulleen kuuluttaja Tom Rajalinin esikuva ja oppi-isä oli Aulis Virtanen. Kupittaalla kuultu kuulutus on yhä nykyäänkin Auliksen oppien mukainen.

"Missä Aulis on?", ihmetteli moni huolissaan, kun tuttu ääni puuttui jäähallista. Kuuluttajauran loppuvaiheessa sairauden haitatessa kuulutushommia Aulis Virtanen joutui jättämään joitakin otteluita väliin. Silloin varamies Tom Rajalin kutsuttiin hätiin.

TPS lähtee haastajana derbyyn

Turussa nähdään pitkästä aikaa Historian saatossa Inter ja TPS ovat kohdanneet Veikkausliigassa 26 kertaa. Voittoja molemmilla on kahdeksan ja kymmenen kertaa pisteet on jaettu.

Kolme vuotta jouduttiin Turussa kärvistelemään ilman jalkapallon paikallispelejä Veikkausliigassa. Ensi lauantaina Inter ja TPS kohtaavat ensimmäisen kerran sitten syyskuun 2014 Veikkausliigaottelussa.

Naisten Suomen cup uudistuu

Naisten Suomen cupia uudistetaan.

Jalkapallon naisten Suomen cup uudistuu kaudeksi 2018–19. Naisten Suomen Cup käynnistyy elokuussa 2018 ja päättyy kesällä 2019. Naisten cup seuraa miesten cupin mallia, jossa pelataan syksy–kevät -rytmillä. Uudistettuun cupiin on ilmoittautunut yhteensä 33 joukkuetta.

Make Lentonen sävelsi FC Interille kannatuslaulun

Make Lentonen.

Vuosikymmeniä musiikkia työstänyt turkulainen Make Lentonen vastaanotti alkuvuodesta mielenkiintoisen haasteen. Vuoden 1994 Suomen euroviisusävelmän Bye Bye Babyn luoja suuntasi luomisvoimansa jalkapallomaailmaan. Yli neljännesvuosisadan Veikkausliigaa pelannut FC Inter tilasi mieheltä historiansa ensimmäisen virallisen kannatuslaulun.

Puukkokatsomo: Hienot finaalit

KeuPa vei mestiksen mestaruuden.

Tuto joutui taipumaan KeuPalle Mestiksen finaalisarjassa otteluvoitoin 4–2. KeuPa juhli historiansa ensimmäistä mestaruutta maanantaina Kupittaan jäällä, kun jatkoerässä kiekko löysi tiensä Julius Pohjanoksan vartioimaan maaliin.

Kommentti: Tuto kaatui pystyssä päin

Vaikka KeuPa oli Mestiksen finaaleissa parempi, voi Tuto olla tyytyväinen kauteensa.

Tuton kausi päättyi lopulta pettymykseen. Kuudennen Mestis-finaalin jatkoajalla Teemu Hutun tekemä maali käynnisti KeuPan juhlat Kupittaan jäällä ja pakotti Tuton nieleskelemään katkeraa kalkkia.

Täysosuma
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Jos ei oo varaa kauppakassiin, niin edes ostoskärryyn.
Jos ei oo varaa kauppakassiin, niin edes ostoskärryyn.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.