Vedet korkealla maan eteläosassa

Loppuvuosi 2017 oli erittäin vetinen etenkin maan etelä- ja lounaisosassa. Sateisen ja lauhan syksyn korkealle nostamat vedenpinnat ja suuret virtaamat pysyivät etelässä joulukuussakin laajalti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Osassa Lounais-Suomen jokia virtaamahuiput olivat joulukuussa koko vuoden suurimpia, ja osassa suurempia järviä vedenpinta nousi sateiden myötä vuoden loppuun saakka.

Lapissa joulukuu oli talvinen ja vedenpinnat kääntyivät jo vuodenajalle tavanomaiseen tapaan laskuun. Järvien jäät olivat vuoden lopussa kestäviä vain maan pohjoisosassa. Pieniä vesistöjä on jäässä Etelä- ja Keski-Suomessakin, mutta jäät ovat vielä erittäin heikkoja. Suuret järvet ovat edelleen sulina maan etelä- ja keskiosassa.

– Jäänpaksuuden vaihtelut rantojen ja selkävesien välillä ovat vielä suuria, ja siksi jäälle ei ole vielä syytä mennä maan etelä- ja keskiosissa tai Kainuussa, varoittaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.

– Viime aikojen runsaat lumisateet ohuiden ensijäiden päälle ovat lisäksi muodostaneet heikompaa kohvajäätä ja heikentäneet siten jään laatua. Mahdollisten tulevien pakkasten osalta lumipeite toimii eristeenä, eivätkä lumipeitteisten vesistöjen jäät vahvene kovin nopeasti.

Lumisateiden myötä myös suurien hallien kattorakenteiden on syytä tarkkailla. Hallien omistajien on aktiivisesti seurattava lumikuormaa ja kantavien rakenteiden kuntoa, ja huolehdittava lumen poistosta tarpeen mukaan. Menneinä vuosina suurissa halleissa piileviä rakennevirheitä on alkanut ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa painon 80–100 kiloa neliömetrillä tuntumaan.

Sateisen ja leudon loppuvuoden jälkeen jokien virtaamat ovat Etelä-Suomessa suuria. Uusi vuosi alkaa lauhana ja Etelä-Suomen jokien virtaamat kasvavat vielä hitaasti vuoden ensimmäisen viikon aikana. Muualla maassa jokien virtaamat ovat laskussa ja lähestyvät ajankohdalle tavanomaisia virtaamia. Loppiaisen jälkeen sään ennustetaan kylmenevän myös Etelä-Suomessa ja jokien virtaamien kääntyvän laskuun.

Etelä-Suomen järvien pinnat ovat korkealla ja pysyvät vuoden ensimmäisen viikon nykyisellä tasollaan. Järvien pinnat ovat ajankohtaan nähden korkealla myös Kymijoen, Vuoksen ja Kokemäenjoen vesistöissä ja jatkavat vielä paikoin nousuaan. Saimaan vedenpinnan ennustetaan nousevan koko tammikuun ajan ja sen nousua hillitään lisäjuoksutuksilla. Järvien purkautuminen pitää jokien virtaamat suurina koko tammikuun ajan.

– Etelä- ja Keski-Suomen joet ovat suurien virtaamien vuoksi alttiita hyydetulville kovilla pakkasilla etenkin jos suojaavaa jääkantta ei ole vielä syntynyt, varoittaa hydrologi Jari Uusikivi Suomen ympäristökeskuksesta.

Vesitilanne oli vuonna 2017 monin paikoin kaksijakoinen. Alkuvuosi oli varsin kuiva, mutta loppuvuotta kohden sateet lisääntyivät niin, että sekä pinta- että pohjavesivarastot kasvoivat merkittävästi. Kevättulvat jäivät tavanomaisiksi tai sitä pienemmiksi, mutta syksyllä rannikon joissa ylitettiin jopa keväisiä tulvahuippuja. Lunta ja jäätä oli talvella maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista vähemmän edellistalven tapaan, Lapissa talvi oli sitä vastoin melko tavanomainen. Routaa oli koko maassa tavallista vähemmän. Vedet olivat koko kesän hyvin viileitä.

Vuoden sadanta oli koko maassa melko lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Kokonaissademäärä oli enimmäkseen 450–850 milliä eli 95–120 prosenttia keskiarvoon verrattuna. Eniten satoi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Kainuussa sekä paikoin Luoteis-Lapissa, vähiten taas paikoin Keski- ja Pohjois-Lapissa. Sadanta jakautui ajallisesti niin, että alkuvuosi oli huhtikuuta lukuun ottamatta yleisesti keskimääräistä kuivempi, kun taas loppuvuosi oli paikoin huomattavastikin keskimääräistä sateisempi. Esimerkiksi Vantaanjoen vesistöalueella syys-joulukuun sadesumma oli noin 1,5-kertainen keskiarvoon verrattuna.

Heinäkuussa satoi Pohjois-Suomessa paikoin kaksinkertaisesti ja lokakuussa Uudellamaalla paikoin noin 2,5-kertaisesti keskiarvoon verrattuna. Myös joulukuussa satoi koko maassa keskimääräistä enemmän. Sateisinta oli eteläisellä rannikkoalueella sekä Päijänteen ympäristössä, missä sademäärät olivat paikoin yli 120 milliä eli yli kaksinkertaiset ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Vähiten, noin 30–50 milliä, satoi Lapissa, mikä sekin oli 20–50 prosenttia keskimääräistä enemmän.

Lunta oli alkuvuodesta 2017 maan etelä- ja länsiosissa edellisvuosien tapaan vähän tai ei ollenkaan, ja myös Keski-Suomessa lumimäärät jäivät keskimääräistä talvea pienemmiksi. Itä- ja Pohjois-Suomessa lumitilanne oli sen sijaan kevääseen asti melko tavallinen. Kevät poikkesi kuitenkin tyypillisestä, koska säät pysyivät pitkään koleina ja talvisina. Itä- ja Pohjois-Suomessa oli vielä toukokuun alussa lähes yhtenäinen lumipeite, ja toukokuun puolivälissä noin puolet maasta oli edelleen lumen peitossa. Lunta oli lisäksi huomattavasti tavallista enemmän, ja Pohjois-Lapista ja Koillismaalta viimeiset lumet sulivat vasta kesäkuussa.

Syksyllä ensilumi saatiin pohjoisimmassa Tunturi-Lapissa jo elokuussa, ja etelä- ja länsirannikolla oli muutama poikkeuksellisen luminen päivä jo lokakuun puolella. Valtaosassa muutakin maata ensimmäiset lumet olivat sataneet maahan marraskuun puoliväliin mennessä. Pysyvästi lumi jäi marraskuussa maahan vain Pohjois-Suomessa, mutta joulukuun aikana lumipeite levisi kattamaan koko maan lounais- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta.

Erityisen paljon uutta lunta saatiin joulukuussa Kainuuseen sekä Itä- ja Keski-Suomeen. Näillä alueilla sekä Länsi-Lapissa lunta olikin vuoden vaihtuessa monin paikoin selvästi keskimääräistä enemmän. Lumen vesiarvo oli joulukuun lopussa Etelä- ja Länsi-Suomessa pääosin 0–50 milliä, Keski- ja Itä-Suomessa, Oulun seudulla sekä Itä-Lapissa 60–110 milliä ja Kainuussa, Koillismaalla sekä Länsi-Lapissa 90–140 milliä.

Vesivuosi 2017 oli varsinkin Lounais-Suomessa kaksijakoinen: vuoden alusta kesän loppuun vedenpinnat ja virtaamat olivat tavallista alempia. Syksyllä runsaat sateet nostivat vedet ajankohdan tyypillisten lukemien yläpuolelle ja tilanne jatkui samanlaisena vuoden loppuun. Osassa Lounais-Suomen jokia vedenpinnat nousivat joulukuussa koko vuoden huipputasolle.

Kevättulvat ajoittuivat Imatran ja Vaasan välisen linjan eteläpuolella monin paikoin jo maaliskuulle ja jäivät useasta lumen sulamisjaksosta johtuen tavanomaista pienemmiksi. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa kevättulvat ajoittuivat selvästi tavallista myöhemmiksi, ja paikoin kevään suurimmat huiput saavutettiin vasta kesäkuun puolella. Kooltaan tulvat jäivät melko tavanomaisiksi.

Syksyn runsaat sateet nostivat vedenkorkeudet ja virtaamat monin paikoin ajankohdan ennätyslukemiin. Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa vedet nousivat syyskuussa useilla paikoilla ajankohdan ennätyksiin. Uudellamaalla loka-marraskuun ennätykselliset vesisateet saivat useat järvet ja joet nousemaan lähelle ajankohdan korkeimpia lukemia ja paikoin jopa ylittämään ne. Sateisuus näkyi erityisen hyvin esimerkiksi Vantaanjoen keskivirtaamassa, joka oli loka–joulukuussa noin kolminkertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna.

Lapissa joulukuu oli talvinen ja vedenpinnat kääntyivät talvelle tavanomaiseen tapaan laskuun. Etelässä lauha syksy ja vesisateet pitivät syksyn aikana korkealle nousseet vedenpinnat ja virtaamat joulukuussakin laajasti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Osassa suurempia järviä vedenpinta nousi sateiden myötä kuun loppupuolelle saakka.

Pohjaveden pinnat olivat alkuvuodesta laskussa ja vaihtelivat suuresti keskiarvojen molemmin puolin lukuun ottamatta maan pohjoisosaa, jossa ne olivat 10–35 senttiä keskiarvoja ylempänä. Maaliskuussa pinnat nousivat maan etelä- ja keskiosissa lumien sulamisvesien myötä, mutta kääntyivät taas laskuun jo huhtikuussa eli noin kuukauden keskimääräistä aiemmin.

Etelässä ja maan keskiosissa pohjaveden pinnat olivat syys-lokakuuhun asti 5–50 senttiä ajankohdan keskiarvoja alempana. Sateinen loppuvuosi nosti kuitenkin jälleen pintoja ja vuoden vaihtuessa ne olivat 10–40 senttiä ajankohdan keskiarvojen yläpuolella.

Pohjoisessa pohjaveden pinnat olivat koko vuoden keskimääräistä korkeammalla, mutta laskivat joulukuun lopulla lähelle keskiarvoja tai paikoin jopa hieman niiden alapuolelle.

Routaa oli vuonna 2017 lähes koko maassa keskimääräistä vähemmän. Vain muutamin paikoin Lounais- ja Kaakkois-Suomessa routaa mitattiin 10–20 senttiä tavallista enemmän ohuesta lumipeitteestä johtuen.

Alkuvuonna routaa oli lumettomilla alueilla maan eteläosissa ja rannikoilla 0–15 senttiä ja maan keski-, itä- ja pohjoisosan lumisilla alueilla 0–5 senttiä. Maan pohjoisosissa vähälumisilla alueilla routaa oli 5–25 senttiä. Roudan sulaminen alkoi maaliskuun alussa etelästä ja huhtikuun lopulla routaa esiintyi enää paikoitellen maan keski- ja itäosissa. Pohjoisessa roudan sulaminen alkoi toukokuussa ja se oli sulanut pääosin kesäkuun lopulla. Joulukuun päättyessä routaa on maan etelä- ja keskiosissa muutamia senttejä, mutta pohjoisessa jo 5–30 senttiä.

Järvien pintavedet olivat suurimman osan kesää 2017 joko keskimääräistä viileämpiä tai enintään tavanomaisten lukemien tuntumassa. Touko- ja kesäkuussa lämpötilat eivät nousseet montaakaan kertaa ajankohdan keskiarvojen yläpuolelle, ja kesäkuun lopulla vedet olivat jopa harvinaisen viileitä. Heinäkuussa järvivedet olivat maan etelä- ja keskiosassa edelleen poikkeuksellisen kylmiä, mutta Lapissa vedet olivat heinäkuun lopulla helteiden myötä jopa pari astetta tavallista lämpimämpiä.

Kesän korkeimmat lukemat mitattiin pääosin heinäkuun aikana tai elokuun alussa, mutta ne jäivät selvästi tyypillisiä kesän maksimilämpötiloja alemmiksi. Monin paikoin maksimilämpötilat olivat koko 2000-luvun alhaisimpia. 20 asteen raja ylittyi kesällä 2017 vain muutamalla havaintopaikalla maan eteläosassa.

Pintavesien lämpötilat alkoivat laskea jo elokuun alussa, mutta jäähtyivät selvästi vasta elokuun lopulla sään viilettyä. Syys–lokakuussa vedet jäähtyivät normaaliin tapaan edelleen, mutta pysyttelivät silti monin paikoin ajankohdan keskiarvoja korkeammissa lukemissa.

Etelä- ja Keski-Suomen suurten järvien selkävedet jäätyivät vasta tammikuun 2017 alkupuolella. Jäiden vahvuudet olivat tammi–helmikuussa ajankohdalle tyypillisiä tai sitä pienempiä. Kohvajään ja teräsjään suhteessa oli suurta alueellista vaihtelua. Talven maksimipaksuudet olivat lähellä keskimääräisiä muualla paitsi lännessä, jossa ne olivat sitä ohuempia.

Maan etelä- ja länsiosassa jäät lähtivät huhtikuussa. Lapissa jäät olivat vielä huhti–toukokuussa paksuja ja jäiden lähtö eteni hitaasti. Viimeiset jäät lähtivät Lapista vasta kesäkuun alkupuolella eli noin viikon keskimääräistä myöhemmin.

Lapissa järvet jäätyivät jälleen loka-marraskuussa. Maan etelä- ja keskiosan pienet vesistöt ja suurempien järvien lahdet olivat joulukuun alkupuolella jo paikoin jäässä, mutta alueen suuret vesistöt olivat vielä sulina. Vuoden päättyessä jäät olivat Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosan järvillä jo paksuja, 30–45 senttiä. Kainuussa sekä Keski-Suomen pohjoisosassa jäätä mitattiin vuoden päättyessä 15–30 senttiä, mutta osa tästä oli kohvajäätä. Maan etelä- ja keskiosassa jäät ovat niin heikkoja, ettei mittauksia voida tehdä.

Maan etelä- ja keskiosassa sekä Kainuussa on syytä varoa heikkoja jäitä. Erot ranta-alueiden ja ulompien selkävesien jäänpaksuuksissa ovat alkutalvesta suuria, joten myös jäiden vahvistuttua on syytä varovaisuuteen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Uutiset

Rakennusliiton Suokas: Professori Koskisen selvitys lakoista puhdasta propagandaa

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas arvioi professori Seppo Koskisen lakkoja koskevan selvityksen ”puhtaaksi propagandaksi, jolla muokataan yhteiskunnan asenneilmapiiriä elinkeinoelämälle ja rahamiehille myönteiseksi”. Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen vaatii poliittisten lakkojen kieltämistä Elinkeinoelämän valtuuskunnalle EVA:lle tekemässään selvityksessä.
Uutiset

Valtaosa tutkimuslöydöksistä jää pöytälaatikkoon

Vain harvat yliopistolöydökset löytävät Suomessa tiensä markkinoille, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Noin puolet tutkijoista on tehnyt löydöksiä, joilla he uskovat olevan kaupallista potentiaalia. Valtaosa löydöksistä jää kuitenkin pöytälaatikkoon. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kansainvälisessä vertailussa Suomi kärsii tutkimustulosten kaupallistamisvajeesta. Yliopistojen panostukset kaupallistamiseen ovat riittämättömät.

Rakennusliiton Suokas: Professori Koskisen selvitys lakoista puhdasta propagandaa

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas arvioi professori Seppo Koskisen lakkoja koskevan selvityksen ”puhtaaksi propagandaksi, jolla muokataan yhteiskunnan asenneilmapiiriä elinkeinoelämälle ja rahamiehille myönteiseksi”. Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen vaatii poliittisten lakkojen kieltämistä Elinkeinoelämän valtuuskunnalle EVA:lle tekemässään selvityksessä.

Valtaosa tutkimuslöydöksistä jää pöytälaatikkoon

Vain harvat yliopistolöydökset löytävät Suomessa tiensä markkinoille, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Noin puolet tutkijoista on tehnyt löydöksiä, joilla he uskovat olevan kaupallista potentiaalia. Valtaosa löydöksistä jää kuitenkin pöytälaatikkoon. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kansainvälisessä vertailussa Suomi kärsii tutkimustulosten kaupallistamisvajeesta. Yliopistojen panostukset kaupallistamiseen ovat riittämättömät.

Ilotulitteista 11 silmävammaa, pienet lapset säästyivät

Ilotulitteet aiheuttivat vuodenvaihteen juhlinnassa yhteensä 11 sairaalahoitoa vaatinutta silmävammaa. Ensimmäistä kertaa 2000-luvulla yhdenkään alle 12-vuotiaan lapsen silmä ei vammautunut juhlinnassa, ja silmävammojen kokonaismäärä jäi samaksi kuin ennätysvuonna 2013–14.

Menoviikko: Sisällissotaa molemmin puolin

Vallankumous näkyi Turunkin kaduilla.

Vuoden 1918 tapahtumiin palataan muun muassa kirjassa Sisällissodan ääniä , jonka julkistamistilaisuus pidetään Pienessä Kirjapuodissa Suomen sisällissodan syttymisen satavuotispäivänä 27. tammikuuta kello 14–15. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Syöpä lähti, kipu jäi

Yhä suurempi osa rintasyöpää sairastavista paranee, mutta osalla hoitoihin liittyvä kipu saattaa pitkittyä ja heikentää elämänlaatua. Väitöstyössä kehitettiin menetelmä niiden potilaiden tunnistamiseksi, joilla on suuri riski kivun pitkittymiseen.

TFO ja Tomas Nuñez-Garcés kantaesittävät Aki Yli-Salomäen sellokonserton

Tomas Nuñez-Garcés.

Turun filharmoninen orkesteri sellosolistinaan Tomas Nuñez-Garcés kantaesittävät torstaina 25. tammikuuta kello 19 Konserttitalossa Aki Yli-Salomäen teoksen Oi autuus, konsertto sellolle ja orkesterille . Orkesteria johtaa Jukka Iisakkila . Konsertissa kuullaan myös Modest Musorgskin Hovanštšina -oopperan alkusoitto sekä Nikolai Rimski-Korsakovin Šeherazade .

Vahvasti päihtynyt mies ajoi ojaan Liedossa – odotteli poliisia autossaan

Poliisi sai tiedon Tiemestarintiellä Liedossa ojaan ajaneesta autoilijasta eilen sunnuntaina noin kello 20.15. Poliisipartio löysi ojassa olevasta henkilöautosta kuljettajan paikalta vuonna 1962 syntyneen miehen, joka oli silminnähden vahvasti päihtynyt. Poliisipartio puhallutti miehen ja tulos oli 0,89 mg/l.

Urheilu

Åboraakkeli: Kaunis sarjaohjelma

Mika Ääritalo (oik.) ja Toni Kallio ottavat yhteen kesäkuussa 2011.

Veikkausliigan ensi kauden otteluohjelma julkistettiin aiemmin tällä viikolla. Turkulaisittain otteluohjelma näyttää herkulliselta.

Aalto ja Konsteri EM-kisoihin

Peppi Konsteri.

TPS Keilaajien Lassi Aalto ja Peppi Konsteri lähtevät Puolassa 24.3.–2.4. Tanskan Aalborgissa käytäviin keilailun junioreiden EM-kisoihin. Konsterille EM-kisat ovat ensimmäiset. Aalto puolestaan oli Suomen joukkueessa jo viime keväänä ja oli voittamassa poikien joukkuekisassa EM-hopeaa.

Ari Lahti Palloliiton uusi puheenjohtaja

Suomen Palloliiton 89. liittokokous hyväksyi lauantaina Helsingissä Seurojen Palloliitto -hankkeen. Liittokokous valitsi lisäksi puheenjohtajiston seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Palloliiton uusi puheenjohtaja on Ari Lahti .

Puukkokatsomo: Läpimurron paikka

Tomas Hradecky

Ainakin vielä toistaiseksi Tomas Hradecký on Turussa ollut se ”kolmas Hradecký”. Ensi kaudella vuonna 1992 syntyneellä Tomasilla on paikka muuttaa Hradeckyjen keskinäistä hierarkiaa, kun hän palaa kasvattiseuransa TPS:n varjoon

Jälkipeli: Palloiluhallissa paljon hyvää, mutta haasteitakin löytyy

Kupittaan palloiluhallin ensimmäinen suuri urheilutapahtuma oli lentopallon Suomen cupin lopputurnaus. Hallin isot monipäiväiset tapahtumat aiheuttavat seuroille harjoitusvuorojen peruuntumisia. Kaikille lajeille ei löydy korvaavia tiloja.

Suomen paras palloiluhalli. Kupittaan uutta peliareenaa on tituleerattu ylistävin sanoin. Hieno se onkin, tosin vasta pidemmän käytön jälkeen tiedetään, miten halli onnistuu palvelemaan eri lajeja ja miten se soveltuu ottelutapahtumien järjestämiseen.

Täysosuma
Ei ole kesäeinehiä!
Ei ole kesäeinehiä!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Hän on varjoaankin nopeampi.
Hän on varjoaankin nopeampi.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.