Vedet korkealla maan eteläosassa

Loppuvuosi 2017 oli erittäin vetinen etenkin maan etelä- ja lounaisosassa. Sateisen ja lauhan syksyn korkealle nostamat vedenpinnat ja suuret virtaamat pysyivät etelässä joulukuussakin laajalti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Osassa Lounais-Suomen jokia virtaamahuiput olivat joulukuussa koko vuoden suurimpia, ja osassa suurempia järviä vedenpinta nousi sateiden myötä vuoden loppuun saakka.

Lapissa joulukuu oli talvinen ja vedenpinnat kääntyivät jo vuodenajalle tavanomaiseen tapaan laskuun. Järvien jäät olivat vuoden lopussa kestäviä vain maan pohjoisosassa. Pieniä vesistöjä on jäässä Etelä- ja Keski-Suomessakin, mutta jäät ovat vielä erittäin heikkoja. Suuret järvet ovat edelleen sulina maan etelä- ja keskiosassa.

– Jäänpaksuuden vaihtelut rantojen ja selkävesien välillä ovat vielä suuria, ja siksi jäälle ei ole vielä syytä mennä maan etelä- ja keskiosissa tai Kainuussa, varoittaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.

– Viime aikojen runsaat lumisateet ohuiden ensijäiden päälle ovat lisäksi muodostaneet heikompaa kohvajäätä ja heikentäneet siten jään laatua. Mahdollisten tulevien pakkasten osalta lumipeite toimii eristeenä, eivätkä lumipeitteisten vesistöjen jäät vahvene kovin nopeasti.

Lumisateiden myötä myös suurien hallien kattorakenteiden on syytä tarkkailla. Hallien omistajien on aktiivisesti seurattava lumikuormaa ja kantavien rakenteiden kuntoa, ja huolehdittava lumen poistosta tarpeen mukaan. Menneinä vuosina suurissa halleissa piileviä rakennevirheitä on alkanut ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa painon 80–100 kiloa neliömetrillä tuntumaan.

Sateisen ja leudon loppuvuoden jälkeen jokien virtaamat ovat Etelä-Suomessa suuria. Uusi vuosi alkaa lauhana ja Etelä-Suomen jokien virtaamat kasvavat vielä hitaasti vuoden ensimmäisen viikon aikana. Muualla maassa jokien virtaamat ovat laskussa ja lähestyvät ajankohdalle tavanomaisia virtaamia. Loppiaisen jälkeen sään ennustetaan kylmenevän myös Etelä-Suomessa ja jokien virtaamien kääntyvän laskuun.

Etelä-Suomen järvien pinnat ovat korkealla ja pysyvät vuoden ensimmäisen viikon nykyisellä tasollaan. Järvien pinnat ovat ajankohtaan nähden korkealla myös Kymijoen, Vuoksen ja Kokemäenjoen vesistöissä ja jatkavat vielä paikoin nousuaan. Saimaan vedenpinnan ennustetaan nousevan koko tammikuun ajan ja sen nousua hillitään lisäjuoksutuksilla. Järvien purkautuminen pitää jokien virtaamat suurina koko tammikuun ajan.

– Etelä- ja Keski-Suomen joet ovat suurien virtaamien vuoksi alttiita hyydetulville kovilla pakkasilla etenkin jos suojaavaa jääkantta ei ole vielä syntynyt, varoittaa hydrologi Jari Uusikivi Suomen ympäristökeskuksesta.

Vesitilanne oli vuonna 2017 monin paikoin kaksijakoinen. Alkuvuosi oli varsin kuiva, mutta loppuvuotta kohden sateet lisääntyivät niin, että sekä pinta- että pohjavesivarastot kasvoivat merkittävästi. Kevättulvat jäivät tavanomaisiksi tai sitä pienemmiksi, mutta syksyllä rannikon joissa ylitettiin jopa keväisiä tulvahuippuja. Lunta ja jäätä oli talvella maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista vähemmän edellistalven tapaan, Lapissa talvi oli sitä vastoin melko tavanomainen. Routaa oli koko maassa tavallista vähemmän. Vedet olivat koko kesän hyvin viileitä.

Vuoden sadanta oli koko maassa melko lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Kokonaissademäärä oli enimmäkseen 450–850 milliä eli 95–120 prosenttia keskiarvoon verrattuna. Eniten satoi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Kainuussa sekä paikoin Luoteis-Lapissa, vähiten taas paikoin Keski- ja Pohjois-Lapissa. Sadanta jakautui ajallisesti niin, että alkuvuosi oli huhtikuuta lukuun ottamatta yleisesti keskimääräistä kuivempi, kun taas loppuvuosi oli paikoin huomattavastikin keskimääräistä sateisempi. Esimerkiksi Vantaanjoen vesistöalueella syys-joulukuun sadesumma oli noin 1,5-kertainen keskiarvoon verrattuna.

Heinäkuussa satoi Pohjois-Suomessa paikoin kaksinkertaisesti ja lokakuussa Uudellamaalla paikoin noin 2,5-kertaisesti keskiarvoon verrattuna. Myös joulukuussa satoi koko maassa keskimääräistä enemmän. Sateisinta oli eteläisellä rannikkoalueella sekä Päijänteen ympäristössä, missä sademäärät olivat paikoin yli 120 milliä eli yli kaksinkertaiset ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Vähiten, noin 30–50 milliä, satoi Lapissa, mikä sekin oli 20–50 prosenttia keskimääräistä enemmän.

Lunta oli alkuvuodesta 2017 maan etelä- ja länsiosissa edellisvuosien tapaan vähän tai ei ollenkaan, ja myös Keski-Suomessa lumimäärät jäivät keskimääräistä talvea pienemmiksi. Itä- ja Pohjois-Suomessa lumitilanne oli sen sijaan kevääseen asti melko tavallinen. Kevät poikkesi kuitenkin tyypillisestä, koska säät pysyivät pitkään koleina ja talvisina. Itä- ja Pohjois-Suomessa oli vielä toukokuun alussa lähes yhtenäinen lumipeite, ja toukokuun puolivälissä noin puolet maasta oli edelleen lumen peitossa. Lunta oli lisäksi huomattavasti tavallista enemmän, ja Pohjois-Lapista ja Koillismaalta viimeiset lumet sulivat vasta kesäkuussa.

Syksyllä ensilumi saatiin pohjoisimmassa Tunturi-Lapissa jo elokuussa, ja etelä- ja länsirannikolla oli muutama poikkeuksellisen luminen päivä jo lokakuun puolella. Valtaosassa muutakin maata ensimmäiset lumet olivat sataneet maahan marraskuun puoliväliin mennessä. Pysyvästi lumi jäi marraskuussa maahan vain Pohjois-Suomessa, mutta joulukuun aikana lumipeite levisi kattamaan koko maan lounais- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta.

Erityisen paljon uutta lunta saatiin joulukuussa Kainuuseen sekä Itä- ja Keski-Suomeen. Näillä alueilla sekä Länsi-Lapissa lunta olikin vuoden vaihtuessa monin paikoin selvästi keskimääräistä enemmän. Lumen vesiarvo oli joulukuun lopussa Etelä- ja Länsi-Suomessa pääosin 0–50 milliä, Keski- ja Itä-Suomessa, Oulun seudulla sekä Itä-Lapissa 60–110 milliä ja Kainuussa, Koillismaalla sekä Länsi-Lapissa 90–140 milliä.

Vesivuosi 2017 oli varsinkin Lounais-Suomessa kaksijakoinen: vuoden alusta kesän loppuun vedenpinnat ja virtaamat olivat tavallista alempia. Syksyllä runsaat sateet nostivat vedet ajankohdan tyypillisten lukemien yläpuolelle ja tilanne jatkui samanlaisena vuoden loppuun. Osassa Lounais-Suomen jokia vedenpinnat nousivat joulukuussa koko vuoden huipputasolle.

Kevättulvat ajoittuivat Imatran ja Vaasan välisen linjan eteläpuolella monin paikoin jo maaliskuulle ja jäivät useasta lumen sulamisjaksosta johtuen tavanomaista pienemmiksi. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa kevättulvat ajoittuivat selvästi tavallista myöhemmiksi, ja paikoin kevään suurimmat huiput saavutettiin vasta kesäkuun puolella. Kooltaan tulvat jäivät melko tavanomaisiksi.

Syksyn runsaat sateet nostivat vedenkorkeudet ja virtaamat monin paikoin ajankohdan ennätyslukemiin. Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa vedet nousivat syyskuussa useilla paikoilla ajankohdan ennätyksiin. Uudellamaalla loka-marraskuun ennätykselliset vesisateet saivat useat järvet ja joet nousemaan lähelle ajankohdan korkeimpia lukemia ja paikoin jopa ylittämään ne. Sateisuus näkyi erityisen hyvin esimerkiksi Vantaanjoen keskivirtaamassa, joka oli loka–joulukuussa noin kolminkertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna.

Lapissa joulukuu oli talvinen ja vedenpinnat kääntyivät talvelle tavanomaiseen tapaan laskuun. Etelässä lauha syksy ja vesisateet pitivät syksyn aikana korkealle nousseet vedenpinnat ja virtaamat joulukuussakin laajasti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Osassa suurempia järviä vedenpinta nousi sateiden myötä kuun loppupuolelle saakka.

Pohjaveden pinnat olivat alkuvuodesta laskussa ja vaihtelivat suuresti keskiarvojen molemmin puolin lukuun ottamatta maan pohjoisosaa, jossa ne olivat 10–35 senttiä keskiarvoja ylempänä. Maaliskuussa pinnat nousivat maan etelä- ja keskiosissa lumien sulamisvesien myötä, mutta kääntyivät taas laskuun jo huhtikuussa eli noin kuukauden keskimääräistä aiemmin.

Etelässä ja maan keskiosissa pohjaveden pinnat olivat syys-lokakuuhun asti 5–50 senttiä ajankohdan keskiarvoja alempana. Sateinen loppuvuosi nosti kuitenkin jälleen pintoja ja vuoden vaihtuessa ne olivat 10–40 senttiä ajankohdan keskiarvojen yläpuolella.

Pohjoisessa pohjaveden pinnat olivat koko vuoden keskimääräistä korkeammalla, mutta laskivat joulukuun lopulla lähelle keskiarvoja tai paikoin jopa hieman niiden alapuolelle.

Routaa oli vuonna 2017 lähes koko maassa keskimääräistä vähemmän. Vain muutamin paikoin Lounais- ja Kaakkois-Suomessa routaa mitattiin 10–20 senttiä tavallista enemmän ohuesta lumipeitteestä johtuen.

Alkuvuonna routaa oli lumettomilla alueilla maan eteläosissa ja rannikoilla 0–15 senttiä ja maan keski-, itä- ja pohjoisosan lumisilla alueilla 0–5 senttiä. Maan pohjoisosissa vähälumisilla alueilla routaa oli 5–25 senttiä. Roudan sulaminen alkoi maaliskuun alussa etelästä ja huhtikuun lopulla routaa esiintyi enää paikoitellen maan keski- ja itäosissa. Pohjoisessa roudan sulaminen alkoi toukokuussa ja se oli sulanut pääosin kesäkuun lopulla. Joulukuun päättyessä routaa on maan etelä- ja keskiosissa muutamia senttejä, mutta pohjoisessa jo 5–30 senttiä.

Järvien pintavedet olivat suurimman osan kesää 2017 joko keskimääräistä viileämpiä tai enintään tavanomaisten lukemien tuntumassa. Touko- ja kesäkuussa lämpötilat eivät nousseet montaakaan kertaa ajankohdan keskiarvojen yläpuolelle, ja kesäkuun lopulla vedet olivat jopa harvinaisen viileitä. Heinäkuussa järvivedet olivat maan etelä- ja keskiosassa edelleen poikkeuksellisen kylmiä, mutta Lapissa vedet olivat heinäkuun lopulla helteiden myötä jopa pari astetta tavallista lämpimämpiä.

Kesän korkeimmat lukemat mitattiin pääosin heinäkuun aikana tai elokuun alussa, mutta ne jäivät selvästi tyypillisiä kesän maksimilämpötiloja alemmiksi. Monin paikoin maksimilämpötilat olivat koko 2000-luvun alhaisimpia. 20 asteen raja ylittyi kesällä 2017 vain muutamalla havaintopaikalla maan eteläosassa.

Pintavesien lämpötilat alkoivat laskea jo elokuun alussa, mutta jäähtyivät selvästi vasta elokuun lopulla sään viilettyä. Syys–lokakuussa vedet jäähtyivät normaaliin tapaan edelleen, mutta pysyttelivät silti monin paikoin ajankohdan keskiarvoja korkeammissa lukemissa.

Etelä- ja Keski-Suomen suurten järvien selkävedet jäätyivät vasta tammikuun 2017 alkupuolella. Jäiden vahvuudet olivat tammi–helmikuussa ajankohdalle tyypillisiä tai sitä pienempiä. Kohvajään ja teräsjään suhteessa oli suurta alueellista vaihtelua. Talven maksimipaksuudet olivat lähellä keskimääräisiä muualla paitsi lännessä, jossa ne olivat sitä ohuempia.

Maan etelä- ja länsiosassa jäät lähtivät huhtikuussa. Lapissa jäät olivat vielä huhti–toukokuussa paksuja ja jäiden lähtö eteni hitaasti. Viimeiset jäät lähtivät Lapista vasta kesäkuun alkupuolella eli noin viikon keskimääräistä myöhemmin.

Lapissa järvet jäätyivät jälleen loka-marraskuussa. Maan etelä- ja keskiosan pienet vesistöt ja suurempien järvien lahdet olivat joulukuun alkupuolella jo paikoin jäässä, mutta alueen suuret vesistöt olivat vielä sulina. Vuoden päättyessä jäät olivat Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosan järvillä jo paksuja, 30–45 senttiä. Kainuussa sekä Keski-Suomen pohjoisosassa jäätä mitattiin vuoden päättyessä 15–30 senttiä, mutta osa tästä oli kohvajäätä. Maan etelä- ja keskiosassa jäät ovat niin heikkoja, ettei mittauksia voida tehdä.

Maan etelä- ja keskiosassa sekä Kainuussa on syytä varoa heikkoja jäitä. Erot ranta-alueiden ja ulompien selkävesien jäänpaksuuksissa ovat alkutalvesta suuria, joten myös jäiden vahvistuttua on syytä varovaisuuteen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Poliisi: Varo huijaavia kotimyyntikauppiaita

Varma merkki keväästä ovat kiertävät kotimyyntikauppiaat. Palveluita ja tavaraa tarjotaan usein epärehellisin keinoin ja aggressiivisen tarjonnan kohteena ovat erityisesti ikäihmiset.

Markku Luolajan-Mikkolan Pyhiinvaellus Turun tuomiokirkkoon

Markku Luolajan-Mikkola.

Barokkisellisti Markku Luolajan-Mikkolan Peregrīnā†iō “Pyhiinvaellus” -konserttikiertue Suomen keskiaikaisissa kirkoissa päättyy Turun tuomiokirkkoon lauantaina 21. huhtikuuta. Luolajan-Mikkola soittaa barokkisellolla J.S.Bachin 2. sarjan d-molli ja 2. partitan g-molli .

Lepolan Puutarha täyttää 90 vuotta

Lepolan Puutarha on 90-vuotias.

Vuonna 1928 Suomeen perustettiin tuhatkunta puutarha-alan yritystä. Näistä ainoastaan muutama on nykyään sekä entisellä paikallaan että alkuperäisen omistajasuvun hallussa. Yksi näistä on Lepolan Puutarha Oy.

Vaatteiden oma vallankumous

Vaatevallankumous, tai Fashion Revolution, on kansainvälinen liike, joka haluaa tehdä muoti- ja vaateteollisuudesta vastuullisempaa. Kampanja järjestetään tänä vuonna yhtä aikaa yli sadassa maassa. Kampanja sai alkunsa viisi vuotta sitten ja sen vuosipäivä vietetään bangladeshilaisen vaatetehtaan Rana Plazan romahtamisen muistoksi 24. huhtikuuta.

Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinnon saaja, akateemikko Eva-Mari Aro: Fotosynteesi voi tulevaisuudessa olla merkittävä energialähde

Akateemikko, akatemiaprofessori Eva-Mari Aro.

Yhteyttäessään kasvit ja syanobakteerit muuttavat auringonvaloenergiaa kemialliseksi energiaksi. Tämän seurauksena syntyy biomassaa. Vuosimiljoonien aikana tämä biomassa on puristunut fossiilisiksi polttoaineiksi, jotka ovat ihmisen tärkeimpiä energian lähteitä. Nyt etsitään kuumeisesti keinoja, joilla kyettäisiin matkimaan fotosynteesiä ja saamaan sen tuottama puhdas energia talteen.

ÅST:ssä lauluja mereltä ja saaristosta

ÅST:ssä lauletaan lauluja mereltä ja saaristossa lauantaina.

Saaristo on kaunis ja karu. Myös saaristosta kertovat laulut kulkevat usein käsi kädessä näiden piirteiden kanssa. Lauantaina 21. huhtikuuta kello 18 Åbo Svenska Teaterin päänäyttämöllä kuultava Saaristo – Lauluja mereltä -konsertti on suuri ylistyslaulu saaristolle ja sen erityisyydelle.

Kaupunki
Urheilu

Jälkipeli: Tom Rajalin kulkee esikuvansa Aulis Virtasen jalanjälkiä

Turkulaisille tutuksi tulleen kuuluttaja Tom Rajalinin esikuva ja oppi-isä oli Aulis Virtanen. Kupittaalla kuultu kuulutus on yhä nykyäänkin Auliksen oppien mukainen.

"Missä Aulis on?", ihmetteli moni huolissaan, kun tuttu ääni puuttui jäähallista. Kuuluttajauran loppuvaiheessa sairauden haitatessa kuulutushommia Aulis Virtanen joutui jättämään joitakin otteluita väliin. Silloin varamies Tom Rajalin kutsuttiin hätiin.

TPS lähtee haastajana derbyyn

Turussa nähdään pitkästä aikaa Historian saatossa Inter ja TPS ovat kohdanneet Veikkausliigassa 26 kertaa. Voittoja molemmilla on kahdeksan ja kymmenen kertaa pisteet on jaettu.

Kolme vuotta jouduttiin Turussa kärvistelemään ilman jalkapallon paikallispelejä Veikkausliigassa. Ensi lauantaina Inter ja TPS kohtaavat ensimmäisen kerran sitten syyskuun 2014 Veikkausliigaottelussa.

Naisten Suomen cup uudistuu

Naisten Suomen cupia uudistetaan.

Jalkapallon naisten Suomen cup uudistuu kaudeksi 2018–19. Naisten Suomen Cup käynnistyy elokuussa 2018 ja päättyy kesällä 2019. Naisten cup seuraa miesten cupin mallia, jossa pelataan syksy–kevät -rytmillä. Uudistettuun cupiin on ilmoittautunut yhteensä 33 joukkuetta.

Make Lentonen sävelsi FC Interille kannatuslaulun

Make Lentonen.

Vuosikymmeniä musiikkia työstänyt turkulainen Make Lentonen vastaanotti alkuvuodesta mielenkiintoisen haasteen. Vuoden 1994 Suomen euroviisusävelmän Bye Bye Babyn luoja suuntasi luomisvoimansa jalkapallomaailmaan. Yli neljännesvuosisadan Veikkausliigaa pelannut FC Inter tilasi mieheltä historiansa ensimmäisen virallisen kannatuslaulun.

Puukkokatsomo: Hienot finaalit

KeuPa vei mestiksen mestaruuden.

Tuto joutui taipumaan KeuPalle Mestiksen finaalisarjassa otteluvoitoin 4–2. KeuPa juhli historiansa ensimmäistä mestaruutta maanantaina Kupittaan jäällä, kun jatkoerässä kiekko löysi tiensä Julius Pohjanoksan vartioimaan maaliin.

Kommentti: Tuto kaatui pystyssä päin

Vaikka KeuPa oli Mestiksen finaaleissa parempi, voi Tuto olla tyytyväinen kauteensa.

Tuton kausi päättyi lopulta pettymykseen. Kuudennen Mestis-finaalin jatkoajalla Teemu Hutun tekemä maali käynnisti KeuPan juhlat Kupittaan jäällä ja pakotti Tuton nieleskelemään katkeraa kalkkia.

Täysosuma
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Jos ei oo varaa kauppakassiin, niin edes ostoskärryyn.
Jos ei oo varaa kauppakassiin, niin edes ostoskärryyn.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.