Suomalaisen metsän kätköistä löytyi uusi maaperämuodostuma

Murtoo on vaikeasti keksittävissä oleva pitkänomainen kumpare. Murtoo on vaikeasti keksittävissä oleva pitkänomainen kumpare. Kuva: Kari Kajuutti

Suomalaiset maaperämuodostumat on tunnettu hyvin jo vuosikymmenien ajan. Turun yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kuitenkin löytämään uuden, aiemmin tieteelle tuntemattoman maaperämuodostuman lasertekniikan avulla. Merkittävä geomorfologinen löydös on huomattu jo kansainvälisesti ja muodostumia on löydetty myös Ruotsista.

Kun Turun yliopiston maantieteen osaston tutkijat Joni Mäkinen ja Kari Kajuutti kartoittivat Suomen jääkaudella syntyneitä maaperämuodostumia uusista lasertekniikalla saaduista aineistoista, heidän huomionsa kiinnittyi kummallisiin säännöllisen kolmion muotoisiin kumpareisiin.

– Pidimme niitä aluksi lasertekniikan virheinä, mutta kun niitä löytyi lisää ja ne muodostivat järkeviä kokonaisuuksia, alkoi näyttää selvältä, että tekniikan avulla oli löydetty aiemmin tunnistamattomia muodostumia, Kajuutti kertoo.

Uuden merkittävän geologisen löydön takana on laserteknologia. Kun lentämällä saaduista laserkeilausaineistoista opittiin poistamaan puusto, maanpinnasta pystyttiin saamaan erittäin yksityiskohtaisia maastomalleja.

– Siitä huolimatta on hämmentävää, ettei muodostumia ollut keksitty aiemmin. Kun ensimmäisen kerran lähdimme kentälle etsimään kolmioita, emme oikein tienneet, mitä odottaa, Mäkinen sanoo.

Tutkijoiden kenttähavainnot auttoivat ymmärtämään, miksi muodostumien löytäminen oli vaikeaa.

– Kumpareet ovat enimmäkseen matalia ja laaja-alaisia. Niiden korkeus on kahdesta viiteen metriä, pituus 100–200 metriä. Koska ne ovat metsän peitossa ja sijaitsevat lähes aina hyvin syrjäisillä seuduilla, vaatisi aikamoisen sattuman, että niihin törmäisi vahingossa ja hahmottaisi niiden kolmiomaisuuden, Kajuutti avaa.

Kun tutkijoille selvisi, ettei vastaavia muodostumia ole aiemmin löydetty, piti niille keksiä nimi. Se osoittautuikin yllättävän vaikeaksi. Pohdinnan jälkeen päädyttiin nimeen murtoo. Nimen takana on yksi ensimmäisistä muodostumien löytöpaikoista. Murtoo sijaitsee lähellä Nokian ja Vesilahden kuntien rajaa noin 30 kilometriä Tampereelta lounaaseen.

– Murtoo on sikäli oiva nimi, että sanahan viittaa murtuneeseen, ja maa kolmioitten esiintymisalueilla on todellakin ”murtunutta”, kivikkoista ja täynnä suuria lohkareita, Kajuutti sanoo.

Maanmittauslaitos ja geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat panostaneet Suomen kartoittamiseen laserkeilauksella, jonka tuloksia jokainen voi tarkastella GTK:n verkkopalvelussa (http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/).

Lasermallia tarkastellessaan tutkijat löysivät kolmiot, joiden esiintymistä ja syntyprosessia he ovat selvittäneet. He ovat aloittaneet yhteistyön myös ruotsalaisten tutkijoiden kanssa, jotka ovat onnistuneet löytämään samanlaisia muotoja Ruotsista.

– Totta kai murtoita täytyi löytyä Ruotsista. Samainen jääkausi siellä oli kuin meilläkin. Uusia löytöjä tullaan varmasti vähitellen tekemään kaikkialla, missä on ollut sulava mannerjäätikkö. Ilmaston lämmetessä jäätikkö sulaa ja syntyy valtavia määriä vettä. Vesi hakeutuu jään alle, jolloin jäätikön kuljettama maa-aines sopivissa olosuhteissa kasautuu murtoiksi, Mäkinen kertoo.

Muodostumista julkaistiin ensimmäinen tieteellinen artikkeli Quaternary Science Reviews -lehdessä keväällä 2017 yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen tutkijoiden kanssa. Tammikuun toisella viikolla muodostumat esitellään Kööpenhaminassa pidettävässä geologian kongressissa, jossa tiedeyhteisölle myös paljastetaan muodostuman nimi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Työryhmä ehdottaa merkittäviä helpotuksia keräysten järjestämiseen

Rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä esittää uuden rahankeräyslain säätämistä. Uusi laki korvaisi nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat jatkuvasti voimassa olevilla luvilla ja mahdollistaisi ilman viranomaislupaa järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset.

Pelastustoimen laitelakia uudistetaan tänä vuonna

Sisäministeriö tarkistaa pelastustoimen laitteista annetun lain eli niin kutsutun laitelain uudistustarpeet ja valmistelee lakiin tarvittavat muutokset. Laitelaki koskee erilaisia paloturvallisuuslaitteita kuten palovaroittimia ja käsisammuttimia sekä rakennusten poistumisreittien merkitsemisessä käytettäviä opasteita.

Kelkkajääkiekon harrastetoiminta saa vauhtia uusista pelivälineistä

Kelkkajääkiekon harrasteryhmä pääsee lauantaina aloittamaan harjoittelunsa pitkään toivomillaan uusilla kelkoilla. Kymmenen kelkan hankinta on yhteisponnistus, sillä yhden vammaisurheiluun soveltuvan kelkan hinta on noin 1 500 euroa. Kelkkojen hankintaan osallistuivat Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus, Kaarinan kaupungin liikunta- ja viherpalvelut, Tukilinja, TPS Juniorijääkiekko, Turun Palloseura ry ja TPS Seniorit ja Måses Pop-Up -ravintola. Kun 15 000 euroa oli saatu kokoon, hoiti TPS Juniorijääkiekko hankinnan.

Museovirasto: Juslenian tilalle "arkkitehtonisesti yliopistokokonaisuuteen hyväksyttävä ratkaisu"

Museoviraston lausunnon mukaan Juslenian purkua ei tulisi sallia ennen kuin paikalle on suunniteltu arkkitehtonisesti yliopistokokonaisuuteen hyväksyttävä ratkaisu.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on pannut vireille Turun yliopistonmäen suojelun. Suojelu koskee entisiä Kuurojenkoulun koulutaloa ja asuntoa, kokonaisuuteen liittyvää piha-aluetta, Kuurojenkouluun johtavaa Kaivokadun portaikkoa, osoitteissa Horttokuja 2b ja Henrikinkatu 4a sijaitsevaa neljää entistä asuinrakennusta, yliopiston päärakennusta, Luonnontieteiden talo I:stä, Luonnontieteiden talo II:sta, yliopiston kirjastoa, yhdyssilta-kahvilaa, Quantumia, Jusleniaa, yliopiston kampuksen keskusaukiota ja Koskenniemenaukiota ja -katua portaikkoineen, Villa Hortusta, Vesilinnaa, Ylioppilastaloja A, B ja C sekä niihin liittyvää uimahalli- ja ravintolaosaa sekä Asunto Oy Kaivokolmion funktionalistista asuinrakennusta.

Uimakielto jatkuu edelleen Ispoisten uimarannalla

Ispoisten avantouintipaikalta tiistaina 16. tammikuuta otettujen uimavesinäytteiden mikrobiologiset tulokset ylittävät edelleen uimavedelle asetetut toimenpiderajat ja laatuvaatimukset. Avantouintipaikalle asetettua uintikieltoa on päätetty jatkaa toistaiseksi korkeiden bakteeripitoisuuksien vuoksi. Uintikielto on voimassa kunnes uimavedelle asetetut laatuvaatimukset täyttyvät. Päätöksen asiasta on tehnyt ympäristöterveyspäällikkö.

Tupakansavu alkanut hälvetä ammatillisten oppilaitosten ympäriltä

Tupakansavu on alkanut hälvetä ammatillisten oppilaitosten ympäriltä. Kun vuosikymmenen alussa ammattiin opiskelevista tupakoi päivittäin 40 prosenttia, oli osuus laskenut 23 prosenttiin vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä. Tupakoivien lukiolaisten osuus pieneni samassa ajassa 11 prosentista kolmeen prosenttiin.

Kaupunki
Urheilu

Rasmus Tirronen jatkaa Tepsissä

Rasmus Tirronen.

TPS käyttää optionsa maalivahti Rasmus Tirrosen kanssa. 27-vuotias espoolaisvahti nähdään myös ensi kaudella mustavalkoisessa paidassa.

Mäkinen tähyää taas ratakuormureiden EM-sarjaan

Mika Mäkinen ajoi edellisen kerran ratakuorma-autojen EM-sarjaa vuonna 2013. Tuolloin hän sijoittui yhteispisteissä kahdeksanneksi.

Auralainen Mika Mäkinen tähtää kaudeksi 2018 ratakuorma-autojen kuninkuusluokkaan eli ratakuorma-autojen EM-sarjaan. Mäkinen nähdään kuluvan vuoden aikana varmuudella osassa EM-sarjan osakilpailuja, mutta koko sarjan kiertäminen on vielä auki.

Jälkipeli: Juuso Wahlsten antoi hyvät elämäneväät pojilleen

Wahlstenin kiekkomiehet on saatu samaan kuvaan. Sami (vas.) ja Jali saapuivat Suomeen ulkomailta juhlistamaan isä-Juuson 80-vuotissynttäreitä. Turun Palloseura järjesti Juhani Wahlstenille ikimuistoiset syntymäpäiväjuhlat Turkuhallissa.

Visionääri, ajattelija, uudistaja, kouluttaja, opettaja, jääkiekkoleijona…lista on pitkä. Viime lauantaina 80 vuotta täyttänyttä kiekkolegenda Juhani Wahlstenia on tituleerattu lukemattomin ilmaisuin. Yksi lause tiivistää turkulaisen kiekkolegendan elämän: Jos jääkiekkoa ei olisi keksitty, " Juuso " olisi sen keksinyt.

Tomas Hradecky tekee paluun kasvattajaseuransa TPS:n riveihin

Tomas Hradecky

TPS saa alkavalle Veikkausliigakaudelle tutun vahvistuksen, kun keskikenttäpelaaja Tomas Hradecky palaa takaisin kasvattajaseuransa riveihin. 25-vuotias Hradecky on solminut TPS:n kanssa kauden 2018 kattavan sopimuksen.

TPS Salibandy Suomen seitsemänneksi suurin, FBC Turku sijalla 17

Salibandyn suosio jatkuu rekisteröityjien pelaajien ja harrastajien määrällä mitattuna. Vuoden 2017 viimeisen päivän (31.12.) lukema on 59 791 henkilöä. Tästä määrästä Salibandyliiton lisenssinhaltijoita on 57 330.

Jälkipeli: Salibandy veti Kupittaan palloiluhallin täyteen

FBC Turun kotiottelu keräsi reilusti yli tuhat katsojaa. Määrä on seurahistorian suurin ja eräs Suomen suurimmista Divarin yleisömääristä.

Turkulainen salibandy todisti yhden päivänä aikana, miksi laji on uuden Kupittaan palloiluhallin suurin käyttäjä. Yhteensä noin 4 000 katsojaa kahteen peliin on saavutus, josta moni olisi kateellinen. Viisaasti koko halli katsomotiloineen oli varattu päivän salibandyotteluille.

Täysosuma
Ei ole kesäeinehiä!
Ei ole kesäeinehiä!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Hän on varjoaankin nopeampi.
Hän on varjoaankin nopeampi.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.