Kauppakamari: Pörssiyhtiöiden hallitukset päättävät jatkossakin toimitusjohtajan palkitsemisesta

Valtiovarainministeriön osakkeenomistajien oikeudet -työryhmä antoi mietintönsä, joka sisältää muutoksia esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien avoimuuteen ja toimitusjohtajan palkitsemiseen. Työryhmän ehdottamilla muutoksilla ei Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan olisi merkittäviä vaikutuksia suomalaisiin pörssiyhtiöihin.

Osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin uudistus tuo joitakin lisätietovaatimuksia pörssiyhtiöiden raportointiin, mutta muutokset eivät Linnainmaan mukaan ole erityisen merkittäviä. Jo nykyisin pörssiyhtiön on julkaistava toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet sekä palkitsemisraportti edellisen tilikauden aikana maksetuista palkkioista, ja osassa yhtiötä palkitseminen on myös esitelty yhtiökokouksessa.

Pörssiyhtiön hallitus päättää jatkossakin toimitusjohtajan palkitsemisesta. Uutta tulee olemaan se, että päätöksen on tapahduttava yhtiökokoukselle esitetyn palkitsemispolitiikan raameissa ja että yhtiökokouksella on oikeus äänestää palkitsemispolitiikasta ja palkitsemisen toteutumisesta kertovasta palkitsemisraportista. Palkitsemispolitiikkaa koskeva sääntely tulee voimaan yhtiökokouskaudelle 2020.

– Suomi on elinkeinoelämän itsesääntelyllä ollut edelläkävijämaita pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkitsemisen avoimuudessa. Jo vuoden 2003 hallinnointikoodissa pörssiyhtiöt velvoitettiin kertomaan kaikki toimitusjohtajan taloudelliset etuudet, ja koodiuudistuksissa avoimuutta on jatkuvasti täsmennetty, toteaa Linnainmaa, joka on toiminut lakiehdotusta valmistelleen työryhmän jäsenenä.

Palkitsemista koskevista äänestyksistä on kokemusta ulkomailta, ja asiasta on julkaistu useita tutkimuksia. Ne osoittavat Linnainmaan mukaan, että palkitsemisen yhtiökokouskäsittely ei laske toimitusjohtajien palkkiotasoa. Äänestyksellä ei juurikaan ole vaikutusta palkitsemistasoon tai -käytäntöhin. Yksittäisiä ylilyöntejä se on maailmalla suitsinut.

– Suomessa palkitseminen on kuitenkin kansainvälisessä vertailussa maltillista, joten palkkiotasoon ei ole odotettavissa muutoksia. Tutkimustuloksista löytyy sekin havainto, että pienemmissä pörssiyhtiöissä toimitusjohtajan palkkiotaso on noussut siirryttäessä yhtiökokouskäsittelyyn, sanoo Linnainmaa.

Kansainvälisenä havaintona on myös osakkeenomistaja-aktivismin kasvu. Aktivistien toimet eivät kuitenkaan niinkään ole kohdistuneet yhtiöihin, joilla on ongelmia palkitsemisessa tai tuloksessa vaan joihinkin suuriin yhtiöihin. Yleisesti ottaen yhtiökokoukset ovat antaneet vahvan tuen niille esitetyille palkitsemispoliitikoille ja -raporteille, yleensä yli 90 prosentin äänimäärillä. Kielteiset äänestystulokset ovat olleet harvinaisuuksia.

Suomessa pitkään vallinneen avoimuuden, kansainvälisessä vertailussa maltillisen palkkiotason ja kansainvälisissä tutkimuksissa saatujen havaintojen perusteella ei suomalaisissa pörssiyhtiöissä ole juurikaan odotettavissa muutoksia palkitsemiseen.

Direktiivimuutoksen taustalla on finanssikriisin jälkeinen poliittinen tarve antaa lisäsääntelyä.

Direktiivin ongelma on Linnainmaan mukaan ylettömän yksityiskohtainen sääntely. Yritysten toimintaa ei pitäisi säännellä teoreettisilla malleilla, jotka eivät aina toimi muuttuvassa ympäristössä.

– Direktiivi voi jopa lisätä pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmiä johdon osakeomistuksen painotuksen kustannuksella. Direktiivissä pidetään selviönä, että pörssiyhtiöissä on hyvin monista elementeistä koostuvaa palkitsemista. Se ei kuitenkaan pidä paikkansa. Joissakin yhtiöissä toimitusjohtajan ansiot voivat pääosin tai kokonaan muodostua kiinteästä vuosipalkasta ja toimitusjohtajalla on ehkä merkittäväkin osakeomistus. Suomalaisista pörssiyhtiöistä puolet on pieniä, ja niissä palkitseminen painottuu usein kiinteään vuosipalkkaan, toteaa Linnainmaa.

Direktiivi ei Linnainmaan mukaan tunnista suomalaista yhtiömallia, jossa hallituksen palkkioista päättää aina yhtiökokous. Direktiivi itse asiassa rajoittaa osakkeenomistajien päätösvaltaa hallituspalkkioista sikäli, että niiden on perustuttava yhtiön palkitsemispolitiikkaan. Yhtiökokouksessa ei voida tehdä palkitsemispoliikasta poikkeavaa päätöstä hallituspalkkioista, vaikka sille olisi vahva osakkeenomistajien kannatus.

– Tämä esimerkki kuvaa, miten ongelmallista on säätää yksityiskohtaisesti asioista, joissa pohjarakenteet, kuten yhtiön hallintomallit, poikkeavat toisistaan eri EU-maissa, sanoo Linnainmaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Tilausten määrän kasvu jatkuu vammaisten tulkkauspalvelussa

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun alkuvuosi lähti vilkkaasti käyntiin. Tilauksia tehtiin tammi–maaliskuussa 42 000 ja tilausten määrän kasvu jatkui. Tulkki löytyi 38 000 tilaukseen eli 95 prosenttiin kaikista tilauksista.

Videomapping herättää esineitä eloon

Videomapping on menetelmä, jossa rakennuksiin ja muihin kolmiulotteisiin objekteihin heijastetaan animaatiota. Taideakatemian Köysiratagalleriassa nähdään, mitä menetelmällä muovautui eri alojen opiskelijoiden käsissä.

Väitös: Pitkäkään lasten kotihoito ei välttämättä heikennä äidin uranäkymiä

Sirpa Weckström.

VTM, KTM Sirpa Weckström on tutkinut Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa lasten kotihoitoa sekä äitiyden ja palkkatyön yhdistämistä äitien subjektiivisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka suomalaiset äidit olivat hoitaneet lapsiaan verrattain pitkään kotona, arvioivat he kotona vietetyn ajan heikentäneen uraansa harvemmin kuin äidit 11 muussa Länsi-Euroopan maassa. Saatujen tulosten perusteella valinnanvapautta tukeva lastenhoitopolitiikka saattaa vähentää subjektiivisesti koettuja uravaikutuksia.

Aloittaneiden yritysten lukumäärä lisääntyi kuudella prosentilla

Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 6 429 viime vuoden neljännellä neljänneksellä. Toimialakohtaisesti eniten yrityksiä aloitti ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla ja maakuntakohtaisesti eniten Uudellamaalla.

Väitös: Työstressi lyhentää työuria merkittävästi

Anne Juvani.

Työstressiä kokevilla kuntatyöntekijöillä on jopa kaksinkertainen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna työntekijöihin, jotka eivät koe työstressiä. Tulos käy ilmi Turun yliopistossa väittelevän LL Anne Juvanin väitöskirjasta.

Hirvensalon kirjasto sulkee ovensa toukokuussa

Hirvensalon kirjasto muuttaa Syvälahden monitoimitaloon.

Hirvensalon lähikirjasto sulkee ovensa 14. toukokuuta. Kirjasto jatkaa taas toimintaansa uudessa Syvälahden monitoimitalon tiloissa 1. elokuuta. Muutto aiheuttaa muutoksia kirjastopalveluissa.

Kasvihuoneet ostavat lämpöenergiaa

Maa- ja puutarhatalouden energian kulutus vuonna 2016 oli 11 381 gigawattituntia (GWh). Sähkön kulutus lisääntyi edelliseen kyselyvuoteen 2013 verrattuna 1 351 gigawattitunnilla, lisäystä oli 13 prosenttia. Puu- ja peltopohjaisen energian osuus oli 44 ja turvepohjaisten energialähteiden osuus viisi prosenttia kokonaiskulutuksesta. Öljynkulutuksesta valtaosa oli moottoripolttoöljyä. Maa- ja puutarhatalouden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli kolme prosenttia.

Urheilu

Kehitysvammaiset kokoontuvat yleisurheilukisoihin Paavo Nurmen stadionille

Kehitysvammaisten yleisurheilukisat pidetään tänä vuonna Turussa maanantaina 14. toukokuuta kello 9–14 Paavo Nurmen stadionilla. Kisoihin odotetaan saapuvan noin 350 osallistujaa Turun ja ympäristökuntien, Uudenkaupungin, Salon ja Pöytyän toimintakeskuksista ja kouluista.

Jerry Kvarnström ottelee Ruotsissa

Jerry Kvarnström.

Turkulainen pitkän linjan kamppailija Jerry Kvarnström matkustaa 19. toukokuuta Tukholmaan Superior 17 -vapaaottelutapahtumaan, jossa hän kohtaa ruotsalaisen Simon Sköldin . Sköld otteli vuonna 2013 Suomessa kaksi kertaa tappiollisesti Cage -promootion illoissa.

Otteluanalyysi: Inter sai sen, mitä halusi

Henrik Moisander.

Inter puolusti HJK:ta vastaan alusta asti niin syvältä ja vältti kaikkia riskejä, että 0-0 näytti maksimitulokselta. Sen Inter kuitenkin sai.

Jani Hyytiäinen palaa FBC Turkuun

Jani Hyytiäinen.

FBC Turun kasvatti Jani Hyytiäinen palaa keltapaitoihin viiden vuoden liigakierroksen jälkeen. Kierrokseen kuului neljä kautta Turun Palloseurassa ja yksi Viikingeissä. Kahtena viime kautena Tepsin parhaana pistemiehenä Tupla-tunnusta paidan selkämyksessään kantanut Hyytiäinen on mieluisa vahvistus Beeceelle.

TPS Salibandyn liigajoukkueen runko kasassa

Olli Laine (kesk.).

Salibandyliigakausi 2017-18 päättyi viime viikonloppuna Classicin kultajuhliin. TPS:n miesten joukkueen osalta kausi päättyi puolivälierävaiheeseen, jossa Jyväskylän Happee oli kolmatta vuotta putkeen turkulaisia etevämpi marssien aina finaaliin asti.

Ura haluaa houkutella nuoria lupauksia Kaarinaan

Kaarinan Ura nousi ensi kaudeksi Korisliigaan voittamalla 1. divisioona A:n. Ensi kaudella joukkue on haastaja, mutta päävalmentaja Kristian Palotie sanoo, ettei Kaarinassa lähdetä Korisliigaan rämpimään.

Kun Kristian Palotie keväällä 2017 allekirjoitti Ura Basketin kanssa päävalmentajasopimuksen puhuttiin Korisliigaan noususta maltillisella aikataululla. Nousu oli tavoitteena muutaman vuoden päästä. Kävi kuitenkin niin, että Kaarinassa juhlittiin nousua jo tänä keväänä. kun miesten 1. divisioona A:n loppuotteluissa HBA Märsky kaatui otteluvoitoin 3–1.

Täysosuma
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Jos ei oo varaa kauppakassiin, niin edes ostoskärryyn.
Jos ei oo varaa kauppakassiin, niin edes ostoskärryyn.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.