Työolobarometri: Ikääntyneiden työkyky kehittynyt parempaan suuntaan

Vanhimpien työntekijöiden työkyky suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin on kohentunut 2000-luvun taitteesta. Kokemukset työn fyysisestä kuormittavuudesta ovat 55–64-vuotiailla aiempaa harvemmassa. Heistä 37 prosenttia kokee työnsä fyysisesti raskaaksi, kun vastaava osuus oli 43 prosenttia vuonna 2002. Kokemus työn henkisestä kuormittavuudesta on samassa ajassa kasvanut etenkin nuorimmissa ikäryhmissä.

– Ikääntyneiden kohdalla suunta on oikea, mutta tehtävää on vielä paljon. On tärkeää huolehtia, että ihmiset voivat tehdä mielekästä työtä työuransa loppuun saakka, työministeri Timo Harakka (sd.) korostaa.

Enemmistö palkansaajista kokee, että työ on ainakin jossain määrin henkisesti raskasta. Fyysisesti raskasta työ on runsaalle kolmasosalle. Muutokset työn rasittavuudessa ovat läpi 2000-luvun koko palkansaajakunnassa pieniä. Yhdeksän kymmenestä palkansaajasta pitää omaa työkykyään hyvänä suhteessa työn henkisiin tai fyysisiin vaatimuksiin, selviää työolobarometrin 2018 loppuraportista.

– Vaikka työelämä muuttuu kiivaasti, kokemukset työstä ovat pysyneet yllättävänkin samana. Työhyvinvoinnissa työyhteisöillä itsellään on suurin vastuu, josta suurimman kantavat johtajat. Hyvällä johtamisella työt voidaan järjestää siten, että henkinen ja fyysinen kuormitus pysyvät kohtuullisina, Harakka kommentoi tuloksia.

Erot työn kuormittavuudessa ovat isoja sosioekonomisten ryhmien välillä ja eri sektoreilla työskentelevillä palkansaajilla. Työ kuormittaa fyysisesti etenkin työntekijöitä ja teollisuudessa työskenteleviä sekä henkisesti toimihenkilöitä. Kunta-alalla keskimääräistä useampi kokee työn sekä fyysisesti että henkisesti raskaaksi.

18–34-vuotiaiden kokemus työn kuormittavuudesta on yleistynyt 2000-luvun alkuun verrattuna: heistä peräti 63 prosenttia kokee nyt työnsä henkisesti raskaaksi (49 % vuonna 2002) ja 43 prosenttia fyysisesti raskaaksi (36 % vuonna 2002).

– Muutokset nuorimpien ikäryhmien kokemuksissa huolettavat. Nuorten kokemukset työelämän raskaudesta vaativat tarkempaa analyysia ja toimenpiteitä, Harakka toteaa.

Syksyllä tehtävässä työolobarometrissa on kysytty tarkemmin työuupumuksesta sekä työhön liittyvästä innostuksesta ja ilosta. Näitä tietoja saadaan ensi vuonna, työministeri lupaa.

Samalla ministeri nostaa esille, että nuorimpien ikäryhmien odotukset työelämän laadun kehittymisestä ovat muita optimistisempia.

– Työpaikoilla pitäisi miettiä ratkaisuja, miten eri-ikäisten palkansaajien odotuksiin vastataan, ja saadaan heidät mukaan kehittämään työtä ja työpaikan toimintaa, Harakka muistuttaa.

Nuorimmilla ikäryhmillä korostuvat etenkin työhön perehdyttäminen ja ohjaus sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Työnantajia voidaan tukea eri tavoin: voidaan esimerkiksi kertoa, miten muilla työpaikoilla on asioita ratkaistu ja tukea niiden omaa kehittämistoimintaa.

Työn epätasainen jakautuminen on merkittävä stressitekijä. Jopa 37 % palkansaajista koki vuonna 2018, että omalla työpaikalla työn määrä ei jakaudu tasaisesti työntekijöiden kesken. Yksityisissä palveluissa työskentelevät olivat tyytyväisimpiä (66 %) työmäärän jakautumiseen, valtiolla tyytyväisiä oli vähiten (46 %).

Työmäärän koetaan olevan liian suuri useammin julkisella kuin yksityisellä sektorilla: jopa neljännes valtion ja kuntien palkansaajista kokee näin. Työskentely tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopealla tahdilla on yleistä – 36 % kaikista palkansaajista kertoi tekevänsä näin päivittäin ja kolmannes viikoittain.

Sektoreista erottuu erityisesti kunta-ala, jossa jopa 42 % palkansaajista vastasi työskentelevänsä päivittäin nopealla työtahdilla. Työtahti on ripeä myös yksityisellä palvelualalla (37 %).

Osallistuminen ja osaamisen kehittäminen sekä turvallinen työympäristö ovat suomalaisen työelämän vahvuuksia. Työolobarometri kertoo, että näissä asioissa on edistytty pitkällä aikavälillä.

Loppuraportin uusien tietojen mukaan 44 prosenttia palkansaajista koki, että työpaikalla on turvallisuusasioihin pyritty vaikuttamaan paljon. Toiset 44 prosenttia sanoi, että turvallisuusasiat on huomioitu jossain määrin. Vain kaksi palkansaajaa sadasta arvioi, että turvallisuuteen ei ole lainkaan kiinnitetty huomiota.

Kun tavoitellaan korkeaa työllisyyttä, työtä tekevien joukko moninaistuu.

Työpaikoilla on löydettävä joustavia keinoja ottaa mukaan elämäntilanteeltaan, kulttuuritaustaltaan, iältään ja työkyvyltään erilaisia ihmisiä.

– Moninaisuus on rikkaus, jota tulisi osata hyödyntää, työministeri muistuttaa.

Tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla

– Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisessä on vielä paljon tehtävää. Kun työ on murroksessa ja teknologinen kehitys muuttaa työtä, täytyy varmistaa, että kaikki pysyvät muutoksissa mukana. Olennaista on, että työpaikoilla saadaan kaikkien työntekijöiden taidot ja ideat yhteiseen käyttöön, Harakka painottaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Turun yliopiston vuoden alumni

Sauli Niinistö.

Turun yliopiston vuoden alumnin tunnustus myönnettiin tasavallan presidentti Sauli Niinistölle Turun yliopiston 100. vuosijuhlassa 28. helmikuuta. Vuoden alumnina presidentti Niinistö kannustaa tieteentekijöitä rohkeaan työhön paremman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Koirien kiinnipitoaika alkaa sunnuntaina

Koira pitää pitää kiinni ulkoillessa 1. maaliskuuta jälkeen aina elokuun 19. päivään asti.

Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika alkaa koko maassa sunnuntaina 1. maaliskuuta. Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta aina elokuun 19. päivään asti. Näin taataan rauha luonnoneläimille pesiä ja kasvattaa poikasia.

Suomigrammi visualisoi tilastoja Suomen maastosta

Maanmittauslaitos on kehittänyt uuden palvelun, joka visualisoi maastotietokannasta laskettuja tilastoja. Suomigrammi-palvelu kertoo esimerkiksi sen, montako kilometriä Suomessa on autoteitä, missä kunnassa on eniten peltopinta-alaa tai mistäpäin maata löytyvät suurimmat loma-asuntokeskittymät.

Suomen lentokenttien kautta lensi kaksi miljoonaa matkustajaa tammikuussa

Reitti- ja tilauslentojen matkustajat Helsinki-Vantaalla ja muilla kotimaan lentoasemilla.

Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 2,0 miljoonaa matkustajaa tammikuussa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia kertyi 1,6 miljoonaa ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteensä 0,4 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 80 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamääristä.

Digi- ja väestötietoviraston palveluissa ruuhkaa, todistusten käsittelyaika pitkittynyt

Osassa Digi- ja väestötietoviraston palveluja on ruuhkaa, mikä pidentää tällä hetkellä muun muassa väestötietojärjestelmästä saatavien todistusten käsittelyaikaa. Sähköisen palvelun kautta asiakas voi saada todistuksen jopa välittömästi.

Tunnetko sinäkin kotihäpeää?

Moni tuntee kotihäpeää..

Lapsuudessa kaikilla oli vain tapana pimpottaa kaverin ovikelloa ja mennä kylään. Kodin siisteydestä tai designhuonekaluista ei välitetty, kunhan oli seuraa. Nykyään vierailu pitää tietysti sopia etukäteen, mutta siihen liittyy usein vielä järkyttävä määrä puunaamista ja laittamista. Jotta kukaan ei vahingossakaan luule, että täällä asutaan tiskivuorien ja villakoirien keskellä. Kunnollisen ihmisen koti pitäisi olla kuin tanskalaisen sisustuslehden aukeamalta.

Teollisuuden tuottajahinnat laskivat 1,6 prosenttia

Tuottajahintaindeksi (THI) 2015=100, 1/2015–01/2020.

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden tuottajahinnat laskivat keskimäärin 1,6 prosenttia vuoden 2019 tammikuusta vuoden 2020 tammikuuhun. Kotimaahan myytyjen teollisuustavaroiden tuottajahinnat laskivat 1,8 prosenttia, kun taas vientitavaroiden tuottajahinnat laskivat 1,2 prosenttia.

Karkauspäivänä maistraateissa vihitään 81 paria

Karkauspäivä on vakiintunut suosituksi vihkipäiväksi. Kolme viimeisintä karkauspäivää näyttäytyvät erityisen suosittuina, eikä tämä vuosi jää huonommaksi: tänä vuonna maistraateissa vihitään 81 paria. Kaikkiaan hääpäiväänsä juhlii 1 192 paria, jotka on vihitty päivämäärällä 29.2. (luku ei sisällä eronneita pareja ja leskeksi jääneitä puolisoita).

Viinamäen päiväkoti avautuu ensi viikolla

Viinamäen päiväkoti.

Nummenmäelle rakennettu Viinamäen uusi päiväkoti otetaan käyttöön maanantaina 2. maaliskuuta. Uusi päiväkoti on rakennettu samalle tontille, jossa sijaitsi aikaisempi ja rakentamisen yhteydessä purettu päiväkotirakennus. Päiväkoti on toiminut väistötiloissa hajautettuna kolmeen eri toimipisteeseen 1. elokuuta 2019 lähtien.

Yhteisvastuu-konsertti johdattelee luontokuvien maailmaan

Yhteisvastuukonsertti järjestetään seurakuntien toiimitalolla Eerikinkatu 3:ssa.

Lapin erämaat ja Etelä-Suomen luontomaisema maalautuvat mielikuviin perjantaina 28. helmikuuta kello 19 seurakuntien toimitalolla järjestettävässä konsertissa. Säveltäjä ja sanoittaja Ari Törmä esittää omia kappaleitaan sekä ottamiaan luontokuvia Yhteisvastuun hyväksi.

Topinojan kiertotalouspuiston kaavamuutosehdotus lautakuntaan

Kaupunkiympäristölautakunta saa ensi tiistaina käsiteltäväkseen asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksen, joka koskee Topinojan kiertotalouspuistoa.

Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet tunnistettu

Monimuotoista merenpohjaa, jossa kivien lomassa esimerkiksi rakkohaurua (ruskolevä kuvan oikeassa alalaidassa), hauraa (heleänvihreän niityn muodostava putkilokasvi) ja punahelmilevää (viininpunaiset tupsut kivien päällä). Vastaavanlaisia monipuolisia elinympäristöjä, jotka tarjoavat suojaa, ravintoa ja lisääntymispaikkoja selkärangattomille, kaloille ja myös linnuille löytyy useilta eteläisen Suomen ulkosaariston EMMA-alueilta.

Vedenalaisen meriluonnon arvokohteet täytyy tunnistaa, jotta niiden tehokas suojelu ja kestävä käyttö on mahdollista. Tieto Suomen rannikon 87 ekologisesti tärkeästä alueesta on ensimmäistä kertaa koottu yhteen.

IS: Vasemmistoliiton Misha Dellingerin vihatilistä alkaa rikostutkinta

Lounais-Suomen poliisi käynnistää esitutkinnan Vasemmistoliiton läntisen alueen entisen toiminnanjohtajan Misha Dellingerin Twitteriin perustamasta vihatilistä, kertoo Ilta-Sanomat .

Turun lukioiden kuvataiteen diplominäyttely Brinkkalan galleriassa

Iida Lahnalahti Luostarivuoren lyseosta tutki "Valot ja varjot" -aihetta valokuvauksen keinoin viime vuoden näyttelyssä.

Brinkkalan galleriassa perjantaina 28. helmikuuta avautuvassa Turun lukioiden kuvataiteen diplominäyttelyssä on esillä viiden lukion kuvataiteen diplomitöitä.

Jalkakäytävillä käytettävien betonilaattojen ulkoasua aiotaan uudistaa ydinkeskustassa

Kauppatorin uudistamisen yhteydessä kohennetaan jalankulun houkuttelevuutta koko ydinkeskustassa. Yksi osa tätä on jalkakäytävillä käytettävien betonilaattojen ulkoasun uudistaminen.

Valtaosa vuoden 2020 viljelijätuista maksetaan hakuvuoden aikana

Ruokavirasto on julkaissut syksyn viljelijätukien tavoitteellisen maksuaikataulun. Vuonna 2020 haettavia viljelijätukia on tavoitteena maksaa hakuvuoden aikana yhteensä noin 1,4 miljardia euroa, joka on yli 80 prosenttia tukien kokonaismäärästä.

Bruttokansantuote supistui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä

Bruttokansantuote, vuosineljänneksittäin viitevuoden 2010 hintoihin (mrd. euroa).

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni loka-joulukuussa 0,7 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2018 viimeiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia.

H.G. Porthan -mitali 100-vuotiaalle Turun yliopistolle

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt hopeisen H.G. Porthan mitalin tänä vuonna sata vuotta täyttävälle Turun yliopistolle. Mitali luovutettiin yliopiston rehtori Jukka Kolalle ja hallituksen puheenjohtaja Ritva Viljaselle 28. helmikuuta Akatemiatalossa pidetyssä yliopiston 100-vuotisjuhlan tervehdysten vastaanottotilaisuudessa.

Urheilu

Jälkipeli: Kiekkoselostaja Markku Silvennoinen ei laske työtunteja

Markku Silvennoisen ääni on tullut jo monelle tutuksi TPS:n kiekko-otteluiden selostuksista. Auran Aallot aloitti vuosikymmeniä sitten ottelutunnelmien välittämisen, mutta nyt Silvennoisen nykyinen työnantaja on Radio City.

Taivaalta putoaa jalkarätin kokoisia märkiä lumihiutaleita. Sohjoinen loska lentää tuulilasiin tienpinnasta. Puolenyön aikaa tulee nautittua kahvikupponen huoltoasemalla. Onneksi kotiin on matkaa enää alle 300 kilometriä. Aamuyöstä ollaan jo Turussa.

Taika Koilahti, Titta Keinänen ja Susanna Tapani Turun ensimmäiset urheilijalähettiläät

Taika Koilahti.

Turkulaiset nuoret urheilijat menestyivät viime vuonna. Nuorten menestystä juhlistetaan mitalikahvitilaisuudessa torstaina illalla Turun linnassa. Urheiluakatemiaohjelman johtaja Antti Paananen Olympiakomiteasta, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sekä liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari pitivät nuorille onnittelupuheet. Nuoret saivat diplomit ja ruusut.

Turkulainen Vilho Aatola kansainvälisessä Rotax Winter Cup -kartingkisassa Micro Max -luokan paras suomalainen

Vilho Aatola.

Paimion South West Kartingia edustava turkulainen Vilho Aatola , 11, on sijoittunut parhaana suomalaisena seitsemänneksi RMC Euro Trophy Winter Cupissa, Micro Max -luokassa, Espanjan Campilloksessa. Winter Cup -osakilpailu on Aatolan ensimmäinen kansainvälinen kilpailu, johon hän on ulkomailla osallistunut.

TPS lainaa laitahyökkääjän Italian Parmasta

Tehe Olawale.

Veikkausliigakauteen valmistautuva TPS on hankkinut kaksi uutta vahvistusta riveihinsä. Molemmat TPS:n uudet pelaajat ovat italialaisen jalkapallokoulun kasvatteja.

Vapaaottelija Jerry Kvarnström syttyy vaikeissa olosuhteissa

Jerry Kvarnström puolustaa mestaruusvyötään Puolassa maaliskuun alussa.

Urheilun hienous on yllätyksellisyydessä. Daavid ja Goljat -asetelma on yksi urheilun suurimpia yleisömagneetteja. Kun paremmuudesta kilpaillaan, mitä tahansa voi tapahtua.

Italian Serie A:ssa pelannut Masahudu Alhassan TPS-paitaan

Masahiudu Alhassan.

Veikkausliigakauteen valmistautuva TPS on hankkinut vahvistuksen puolustuspäähänsä. Laitapuolustaja Masahudu Alhassanin sopimus kattaa kauden 2020. 27-vuotias ghanalaispelaaja on alun perin italialaisen jalkapallokoulun kasvatteja.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.