Työolobarometri: Ikääntyneiden työkyky kehittynyt parempaan suuntaan

Vanhimpien työntekijöiden työkyky suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin on kohentunut 2000-luvun taitteesta. Kokemukset työn fyysisestä kuormittavuudesta ovat 55–64-vuotiailla aiempaa harvemmassa. Heistä 37 prosenttia kokee työnsä fyysisesti raskaaksi, kun vastaava osuus oli 43 prosenttia vuonna 2002. Kokemus työn henkisestä kuormittavuudesta on samassa ajassa kasvanut etenkin nuorimmissa ikäryhmissä.

– Ikääntyneiden kohdalla suunta on oikea, mutta tehtävää on vielä paljon. On tärkeää huolehtia, että ihmiset voivat tehdä mielekästä työtä työuransa loppuun saakka, työministeri Timo Harakka (sd.) korostaa.

Enemmistö palkansaajista kokee, että työ on ainakin jossain määrin henkisesti raskasta. Fyysisesti raskasta työ on runsaalle kolmasosalle. Muutokset työn rasittavuudessa ovat läpi 2000-luvun koko palkansaajakunnassa pieniä. Yhdeksän kymmenestä palkansaajasta pitää omaa työkykyään hyvänä suhteessa työn henkisiin tai fyysisiin vaatimuksiin, selviää työolobarometrin 2018 loppuraportista.

– Vaikka työelämä muuttuu kiivaasti, kokemukset työstä ovat pysyneet yllättävänkin samana. Työhyvinvoinnissa työyhteisöillä itsellään on suurin vastuu, josta suurimman kantavat johtajat. Hyvällä johtamisella työt voidaan järjestää siten, että henkinen ja fyysinen kuormitus pysyvät kohtuullisina, Harakka kommentoi tuloksia.

Erot työn kuormittavuudessa ovat isoja sosioekonomisten ryhmien välillä ja eri sektoreilla työskentelevillä palkansaajilla. Työ kuormittaa fyysisesti etenkin työntekijöitä ja teollisuudessa työskenteleviä sekä henkisesti toimihenkilöitä. Kunta-alalla keskimääräistä useampi kokee työn sekä fyysisesti että henkisesti raskaaksi.

18–34-vuotiaiden kokemus työn kuormittavuudesta on yleistynyt 2000-luvun alkuun verrattuna: heistä peräti 63 prosenttia kokee nyt työnsä henkisesti raskaaksi (49 % vuonna 2002) ja 43 prosenttia fyysisesti raskaaksi (36 % vuonna 2002).

– Muutokset nuorimpien ikäryhmien kokemuksissa huolettavat. Nuorten kokemukset työelämän raskaudesta vaativat tarkempaa analyysia ja toimenpiteitä, Harakka toteaa.

Syksyllä tehtävässä työolobarometrissa on kysytty tarkemmin työuupumuksesta sekä työhön liittyvästä innostuksesta ja ilosta. Näitä tietoja saadaan ensi vuonna, työministeri lupaa.

Samalla ministeri nostaa esille, että nuorimpien ikäryhmien odotukset työelämän laadun kehittymisestä ovat muita optimistisempia.

– Työpaikoilla pitäisi miettiä ratkaisuja, miten eri-ikäisten palkansaajien odotuksiin vastataan, ja saadaan heidät mukaan kehittämään työtä ja työpaikan toimintaa, Harakka muistuttaa.

Nuorimmilla ikäryhmillä korostuvat etenkin työhön perehdyttäminen ja ohjaus sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Työnantajia voidaan tukea eri tavoin: voidaan esimerkiksi kertoa, miten muilla työpaikoilla on asioita ratkaistu ja tukea niiden omaa kehittämistoimintaa.

Työn epätasainen jakautuminen on merkittävä stressitekijä. Jopa 37 % palkansaajista koki vuonna 2018, että omalla työpaikalla työn määrä ei jakaudu tasaisesti työntekijöiden kesken. Yksityisissä palveluissa työskentelevät olivat tyytyväisimpiä (66 %) työmäärän jakautumiseen, valtiolla tyytyväisiä oli vähiten (46 %).

Työmäärän koetaan olevan liian suuri useammin julkisella kuin yksityisellä sektorilla: jopa neljännes valtion ja kuntien palkansaajista kokee näin. Työskentely tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopealla tahdilla on yleistä – 36 % kaikista palkansaajista kertoi tekevänsä näin päivittäin ja kolmannes viikoittain.

Sektoreista erottuu erityisesti kunta-ala, jossa jopa 42 % palkansaajista vastasi työskentelevänsä päivittäin nopealla työtahdilla. Työtahti on ripeä myös yksityisellä palvelualalla (37 %).

Osallistuminen ja osaamisen kehittäminen sekä turvallinen työympäristö ovat suomalaisen työelämän vahvuuksia. Työolobarometri kertoo, että näissä asioissa on edistytty pitkällä aikavälillä.

Loppuraportin uusien tietojen mukaan 44 prosenttia palkansaajista koki, että työpaikalla on turvallisuusasioihin pyritty vaikuttamaan paljon. Toiset 44 prosenttia sanoi, että turvallisuusasiat on huomioitu jossain määrin. Vain kaksi palkansaajaa sadasta arvioi, että turvallisuuteen ei ole lainkaan kiinnitetty huomiota.

Kun tavoitellaan korkeaa työllisyyttä, työtä tekevien joukko moninaistuu.

Työpaikoilla on löydettävä joustavia keinoja ottaa mukaan elämäntilanteeltaan, kulttuuritaustaltaan, iältään ja työkyvyltään erilaisia ihmisiä.

– Moninaisuus on rikkaus, jota tulisi osata hyödyntää, työministeri muistuttaa.

Tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla

– Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisessä on vielä paljon tehtävää. Kun työ on murroksessa ja teknologinen kehitys muuttaa työtä, täytyy varmistaa, että kaikki pysyvät muutoksissa mukana. Olennaista on, että työpaikoilla saadaan kaikkien työntekijöiden taidot ja ideat yhteiseen käyttöön, Harakka painottaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Tutkimus: Keisarileikkausten vaikutukset lasten terveyteen luultua vähäisempiä

Todennäköisyys joutua suunnittelemattomaan keisarileikkaukseen on suurimmillaan vapaapäivää edeltävän työpäivän aikana, todetaan VATT:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Turun yliopiston ja Pombeu Fabran yliopiston tutkijoiden tuoreessa tutkimuksessa.

Suomen Vuoden optikko -palkinto Turkuun

Optinäön Jarkko Vilén valittiin Suomen Vuoden optikoksi 2019. Erityisesti häntä kiitettiin halusta löytää jokaiselle asiakkaalle sopiva ratkaisu uusien teknologioiden avulla.

Optinäkö-liikkeen Jarkko Vilén valittiin pohjoismaisessa Optical Awards -tapahtumassa Suomen vuoden 2019 optikoksi. Tärkein valintaperuste oli uusien teknologioiden käyttö asiakaskohtaisten ratkaisujen löytämiseksi.

Kaksi TPS:n Liiga-ottelua vapaassa katselussa viikonloppuna

TPS:n perjantain ja lauantain Liiga-pelit ovat vapaassa katselussa.

Telia tarjoaa kaikki viikonlopun Liiga-pelit Televisioviikon kunniaksi ilmaiseksi. Tarjolla on muun muassa TPS ottelu Vaasassa Sportia vastaan perjantaina 18. lokakuuta kello 18.15 alkaen sekä lauantain kotiottelu Pelicansia vastaan alkaen kello 18.15.

Telakalla aloitetaan rokotukset ja tehostetaan käsihygieniaa sekä hengityssuojainten käyttöä

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on hoidettu vakavan pneumokokkitaudin vuoksi loppukesän ja alkusyksyn aikana työikäisiä aikuisia, joita yhdistää työskentely Turussa telakalla rakenteilla olevassa laivassa. Näitä potilaita on ollut yhteensä noin 20.

Yrityssaneerausten määrä väheni 14,4 prosenttia alkuvuonna

Vireille pannut yrityssaneeraukset tammi–syyskuussa 2010–2019.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–syyskuussa pantiin vireille 261 yrityssaneerausta, mikä on 44 yrityssaneerausta (14,4 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä yrityssaneeraukseen haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 2 204, mikä on 896 henkilöä (28,9 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Turkulaisille esitellään tulevaisuuden kansantanssi

Turussa järjestetään syyslomaviikolla kaksi kansainvälisen tason suurtapahtumaa, kun New Performance Turku Festival sekä tanssin ammattilaistapahtuma Stretch esitysohjelmistoineen valtaavat kaupungin monipuolisella ohjelmistollaan.

Uudet taivaalliset teesit

Maanantai oli kova päivä turkulaisessa päätöksenteossa. Valtuusto päätti äänin 50–15, että Turkua johtaa jatkossa pormestari. Seminaarissa esiteltiin kaupunginjohtajan talousarvioesitys sekä lähes 60 miljoonan euron säästöpaketti, joka kestää vuoteen 2023.

Sinkkutalouksista siirrytään jakamistalouteen

Yksin eläviä on suomalaisista jo varsin vaikuttava määrä, noin puolet väestöstä. Yksin elävät asuvat yksinään yksiöissään, mutta pinnalle on tulossa oman vapauden ohelle eräänlainen jakamistalous, yhteisöllisyys. Tämä voi olla konkreettista, kuten taloyhtiö -yhteisöllisyyttä.

Ulkomailla opiskeleva, muista lähettää todistukset

Jos suoritat opintosi kokonaan ulkomailla, sinun täytyy toimittaa Kelaan oppilaitoksen antama läsnäolotodistus ja todistus edellisen vuoden opintosuorituksista.

Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 2,4 prosenttia

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2019/3, vuosimuutosprosentti.

Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan heinä–syyskuussa 2,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 1,4 prosenttia edellisen vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.

Painehaavat lisäävät potilaskuolleisuutta

Suomessa arvioidaan esiintyvän vuosittain 55 000–80 000 painehaavaa. Suurimmat riskiryhmät ovat pitkään vuoteessa hoidettavana olevat potilaat, kuten pitkäaikaishoidon potilaat sekä akuutisti sairastuneet vuodeosastojen potilaat. Heistä noin joka kymmenes saa yhden tai useamman painehaavan.

Mikrobilääkkeiden kulutus tuotantoeläimille Suomessa vähäistä

Euroopan lääkevirasto EMA on julkaissut yhdeksännen raportin tuotantoeläinten mikrobilääkkeiden kulutuksesta Euroopassa ( ESVAC-raportti ). Raportissa on mukana 31 maan tiedot. Tulokset ilmoitetaan mikrobilääkkeen myyntinä tuotantoeläinten määrään suhteutettuna.

Palveluiden liikevaihto ja tuotanto kasvoivat elokuussa

Palveluiden työpäiväkorjatun liikevaihdon ja volyymin vuosimuutos, %.

Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi elokuussa 4,5 prosenttia vuoden 2018 elokuusta. Palvelutuotanto eli volyymi, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, kasvoi samaan aikaan 3,1 prosenttia. Kuluvan vuoden heinäkuussa liikevaihto oli 5,9 prosentin kasvussa volyymin asettuessa tuolloin 4,6 prosentin nousuun vuodentakaisesta. Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja.

Eläketukea haki yli 3 000 henkilöä

Ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu eläketuki laajeni lokakuun alussa koskemaan ennen 1.9.1958 syntyneitä. Kela lähetti elokuussa hakemuslomakkeen ja eläketuesta kertovan kirjeen niille henkilöille, joille Kelan tietojen mukaan tulisi oikeus eläketukeen 1. lokakuuta alkaen. Kirje lähetettiin noin 3 350 henkilölle. Eläketukea on hakenut 3 073 henkilöä. Uusien edellytysten mukaiset ensimmäiset eläketuet maksettiin 4. lokakuuta.

Muikku ja kuha sisävesien arvokkaimmat saalislajit

Muikku on edelleen sisävesien tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan.

Kaupalliset kalastajat saivat viime vuonna saaliiksi sisävesiltä 5,2 miljoonaa kiloa kalaa. Vuonna 2017 saalis oli 6,5 miljoonaa kiloa. Saaliin pieneneminen johtui pääosin nuotalla pyydetyn muikun määrän vähenemisestä. Rapusaalis oli jonkin verran alle 600 000 rapua, mistä lähes kaikki oli täplärapua. Saaliin arvo oli 14,7 miljoonaa euroa, mikä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna.

Sisäministeriö haluaa vahvistaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä yhteistyön keinoin

Sisäministeriö haluaa vahvistaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä yhteistyön keinoin. Tavoitetta tukemaan on asetettu sopimuspalokuntatoiminnan kansallinen yhteistoimintaryhmä. Ryhmän tehtävänä on yhtenäistää lainsäädännön ja valtakunnallisten sopimusten tulkintoja sekä valmistella toimintaohjelma sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi.

Yrittäjägallup: Ongelma yritysten välisistä ylipitkistä maksuajoista laajenee

Suuret yritykset maksavat laskunsa pienille yrityksille entistä hitaammin. Ongelma näyttää laajenevan entistä pienempiin yrityksiin. Myös se yleistyy, että pitkästä maksuajasta ei sovita, vaikka laki niin määrää. Tiedot käyvät ilmi Yrittäjägallupista.

Kunnille ja kuntayhtymille tarjolla 70 miljoonaa euroa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämiseen

Rinteen hallitus ilmoittaa sote-uudistuksen tavoitteiksi perustason palvelujen vahvistamisen. Painopistettä siirretään ehkäisevään työhön. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

Urheilu

Kaksi TPS:n Liiga-ottelua vapaassa katselussa viikonloppuna

TPS:n perjantain ja lauantain Liiga-pelit ovat vapaassa katselussa.

Telia tarjoaa kaikki viikonlopun Liiga-pelit Televisioviikon kunniaksi ilmaiseksi. Tarjolla on muun muassa TPS ottelu Vaasassa Sportia vastaan perjantaina 18. lokakuuta kello 18.15 alkaen sekä lauantain kotiottelu Pelicansia vastaan alkaen kello 18.15.

Jälkipeli: Suomen jalkapallomaajoukkueen kannattajat ovat yhtä isoa perhettä

Kotijoukkueen voitto kruunaan kannattajienkin illan.

Tiistai-iltaisen Armenia-ottelun alkuun oli vielä useampi tunti, mutta turkulaisen Bar Innon sisätilat täyttyivät jo innokkaista Huuhkajien kannattajista. Suomen Maajoukkueen Kannattajat (SMJK) on yhdistys, joka on ollut jo vuosien ajan kotimaisen kannatuskulttuurin soihdunkantaja. Suomi ei ehkä olekaan enää maailman hiljaisin urheilukansa.

Otteluanalyysi: Komealla voitolla kohti EM-lopputurnausta

Suomi juhli Fredrik Jensenin avausosumaa, joka jäi voittomaaliksi.

Jo niin lähellä, mutta vielä niin kaukana. Näin voisi kuvailla Suomen jalkapallomaajoukkueen mahdollisuuksia saavuttaa historiallinen paikka EM-lopputurnauksessa. Olympialaisissa Suomi on pelannut pari kertaa, mutta ei EM- tai MM-turnauksessa. Lähellä ollaan, sillä vakuuttava voitto 3-0 (1-0) Armeniasta jätti vierailijat jo viiden pisteen päähän Suomesta.

Vili-Jesper Koivula Tuton vahvuuteen

Vili-Jesper Koivula.

Jääkiekon Mestiksen Tuto Hockey on vahvistanut hyökkäystään Vili-Jesper Koivulalla . Koivula tulee Tutoon KooVeesta, jossa hän teki viime kaudella 24 Mestis-maalia.

Veikkausliigan huipennus näkyy Turussa pitkin viikkoa

Interin ja KuPS:n välinen mestaruuskamppailu ensi lauantaina Kupittaalla on lähes loppuunmyyty.

Inter taistelee Veikkausliigan mestaruudesta lauantaina 19. lokakuuta. Joukkue kohtaa kotikentällään Veritas-stadionilla Kupittaalla KuPS:n. Turussa mestaruutta on saatu odottaa, sillä viimeksi kultamitalit laitettiin turkulaisten kaulaan vuonna 2008 Interin voittaessa Veikkausliigan.

Lukas Hradecky ei hätkähdä ennakkosuosikin viittaa

Lukas Hradecky ja muu Suomen joukkue olivat luottavaisia ja hyväntuulisia Armenia-ottelun aattona.

Ennen tiistain EM-karsintaottelua Suomi on kohdannut Armenian viisi kertaa. Saldona on neljä voittoa ja yksi tasapeli. Maaliero Suomelle on maukas 8–1. Historiankin valossa on selvää, että kotiottelusta Huuhkajille on budjetoitu kolme pistettä.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.