Melkein joka toinen mielenterveysongelmia kokeva kokee joutuneensa leimatuksi mielenterveyden häiriönsä vuoksi

Melkein joka toinen (47%) mielenterveysongelmia kokenut ajattelee joutuneensa leimatuksi mielenterveyshäiriönsä vuoksi. Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys asiasta on synkempi, sillä 62 prosenttia uskoo, että mielenterveyden ongelmia kokevat joutuvat leimatuksi. Sairastuneiden omaisten näkemykset ovat saman tyyppisiä kuin sairastuneiden, 47 prosenttia uskoo oman sairastuneen lähiomaisen tulleen leimatuksi.

Tulokset käyvät ilmi Mielenterveyden keskusliiton Kantar TNS Oy:llä teettämästä Mielenterveysbarometrista. Tutkimusta varten haastateltiin mielenterveysongelmiin sairastuneita ja heidän omaisiaan. Lisäksi tutkittiin mielenterveysalan asiantuntijoiden ja suomalaisen suuren yleisön käsityksiä.

Joka kolmas (33%) mielenterveysongelmia kokenut kertoo hävenneensä hoitoon hakeutumistaan mielenterveysongelmiensa vuoksi. Yhtä moni (34%) kertoo tunteneensa häpeää kertoessaan mielenterveysongelmistaan muille ihmisille. Melkein yhtä moni mielenterveysongelmiin sairastuneista (30%) kokee toisten ihmisten välttelevän heidän seuraansa.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka on huolestunut hoitoon menon viivästymisestä:

– Tiedämme, että kaikissa mielenterveyden häiriöissä tehokkain apu on hoitoon pääsy mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän faktan kanssa järjestelmämme on ristiriidassa. Kun hoidon saatavuus on huonoa, se voimistaa mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa ja ihmisen kokemaa häpeää.

Mielenterveysongelmiin sairastuneet kokevat asemansa parantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta ovat silti vain puolinaisesti yhteiskunnassa kiinni

Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmiin sairastuneita ei pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Kymmenportaisella asteikolla, missä arvo 1 tarkoittaa, että kyseinen ryhmä on täysin yhteiskunnan ulkopuolella ja 10, että he ovat sen täysivaltaisia jäseniä, keskiarvot jäivät asteikon puolivälin tuntumaan. Mielenterveysongelmia itse kokeneet suhtautuivat asiaan myönteisemmin kuin muut ryhmät: heidän vastauksensa asettuivat keskimäärin 6,41:een. Luku suurempi kuin kertaakaan aiemmin.

Asiaa on tutkittu vuodesta 2006 lähtien. Viimeisessä kolmessa tutkimuksessa (vuosina 2015, 2017 ja 2019) mielenterveysongelmiin sairastuneiden antama asteikkoarvo on ollut suurempi kuin kuusi.

Myös mielenterveysalan ammattilaisten arvio oli nyt aiempaa parempi. Ensimmäistä kertaa heidän keskimääräinen arvionsa ylitti kuuden (6,06). Tätä ennen ammattilaiset ovat nähneet tilanteen negatiivisemmassa valossa. Vuonna 2006 heidän arvionsa jäi 5,18:aan.

Omaiset antoivat tilanteesta arvosanan 5,71. Suuren yleisön eli väestön näkemys oli vain aavistuksen verran positiivisempi (5,80).

Tutkimus on yhdestoista osa Mielenterveyden keskusliiton barometrihanketta.

Liitto selvittää säännöllisesti mielenterveysongelmia kokevien sekä eräiden muiden ryhmien suhtautumista erilaisiin mielenterveyden kysymyksiin.

Mielenterveysongelmiin sairastuneiden (aiemmissa tutkimuksissa ”kuntoutujien”) ja omaisten aineisto (300 haastattelua) kerättiin kesäkuussa. Tätä varten poimittiin satunnaisotos Mielenterveyden keskusliiton jäsenistä. Haastattelut toteutettiin puhelimitse.

Väestöhaastattelut (1 067) kerättiin Gallup Forumissa samanaikaisesti mielenterveysongelmiin sairastuneiden ja omaisten aineiston kanssa. Gallup Forum on 15–74-vuotiaita suomalaisia edustava kotitalouspaneeli (pois lukien Ahvenanmaan maakunta).

Vastaajat hyödyntävät vastatessaan omaa tietokonettaan ja internetyhteyttään.

Asiantuntija-aineisto (624) kerättiin samana ajankohtana internetkyselynä yhteistyössä Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykologiliiton kanssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Jenkkakahvoista tiimalasiksi, miten se onnistuu?

Maikki Marjaniemen uutuuskirja Jenkkakahvoista tiimalasiksi (Fitra) auttaa toimivaan elämäntapamuutokseen. Se opettaa muuttamaan ajattelu- ja elämäntapoja siten, että muutoksista tulee ennen pitkää uusi normaali, pysyvä osa arkea.

Oikea ajoitus säästää euroja teiden kunnossapidossa

Jos tielle syntynyt vaurio päästään korjaamaan nopeasti, pieni paikkaus voi riittää. Jos taas tietä ei päästä kunnostamaan vuosiin, voivat myös rakenteet vaurioitua. Rakenteiden korjaaminen on työlästä ja tulee kalliiksi. Kunnossapidon ajoituksella on väliä.

Pimeällä autoilu arveluttaa

Kaksi viidestä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta on kokenut pimeällä autoilun haastavaksi. Liikenneturva muistuttaa, että ajonopeuden alentaminen olosuhteiden mukaiseksi – eli oikea tilannenopeus – on tärkein keino lisätä tarvittavaa pelivaraa havaintojen tekoon ja siten parantaa turvallisuutta erityisesti taajamissa.

Syksyn sateet nostaneet järvien pintoja tavanomaiselle tasolle

Viikonlopun sateet nostavat virtaamia Etelä-Suomessa ja länsirannikolla. Voimakkainta virtaamien nousu on suurimpien sateiden alueella Etelä- Suomessa, missä vesi nousee alavimmille pelloille. Taivalkoskella Kostonjoella on hyyde nostanut veden kalankasvatuslaitoksen lattialle. Ongelmaa torjutaan yläpuolisen Kostonjärven juoksutusta pienentämällä.

NOFX kesällä Turkuun

NOFX esiintyy ensi kesänä Turussa.

Skeittipunklegenda NOFX saapuu Turkuun 4. kesäkuuta 2020. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun NOFX esiintyy Suomessa. NOFX on pääesiintyjä yksipäiväisellä skeittipunkiin keskittyneellä Punk in Drublic -festivaalilla.

Vesi tulvi Hämeentielle Kaarinassa

Vesi tulvi Hämeentielle Kaarinassa lauantaina illalla. Syynä tulvaan oli runsas sade. Hätäkeskus arvioi, että tierumpu saattoi olla tukossa.

Paahda kastanjaa kotona

Parhaat kastanjat ovat painavia, kiinteitä ja kiiltäviä. Pilaantuneet kastanjat tuntuvat kevyiltä. Kastanjassa on runsaasti tärkkelystä, joka hajoaa kypsennyksessä sokeriksi ja maku muuttuu makeahkoksi ja pähkinämäiseksi. Paahdettujen kastanjoiden tuoksu on huumaava ja niitä voi paahtaa kotona.

Loton potti kohoaa viiteen miljoonaan euroon

Loton kierroksen 49/2019 arvonnassa ei löytynyt täysosumia, joten ensi viikolla potissa on viisi miljoonaa euroa.

Miten saisin seksihaluni entiselleen?

Kaalimato.com selvitti kyselyssään, minkä kysymyksen suomalaiset haluaisivat esittää seksuaaliterapeutille. Suomalaisia askarruttaneissa kysymyksissä korostuivat etenkin seksuaaliseen haluttomuuteen ja muihin seksiongelmiin liittyvät teemat sekä kommunikointi oman kumppanin kanssa. Kaalimato.comin seksuaaliterapeutti Annukka Lavikainen vastaa eniten toistuneisiin kysymyksiin.

Pilkettä ja pohdintaa parisuhteesta

Kari Kanalan ja Milla Mäkitalon Suhteellista – Pilkettä ja pohdintaa parisuhteesta (Kirjapaja) ammentaa huomioita niin pariskunnan omasta suhteesta kuin kummankin ammatillisesta kokemuksesta. Kirja tuo esiin parisuhteen iloja ja karikkoja. Onko parisuhteessa tärkeämpää olla oikeassa vai onnellinen?

Kaarinan Tokmannissa törkeä ryöstö

Kaarinassa Jännekadulla Tokmannin tavaratalossa tapahtui noin kello 12.50 törkeä ryöstö. Turkulaisen miehen epäiltiin varastaneen ilma-aseen liikkeestä. Miestä pysäytettäessä hän osoitti paikalle tullutta vartijaa ilma-aseella.

Olemmeko toriparkin vankeja?

Kauppatori näytti marraskuun lopulla tällaiselta.

Puolueet , kokoomus ja demarit etunenässä, jotka olivat toriparkkipäätöksen takana, ovat nyt talutusnuorassa ja heitä kiristetään. Jopa ihan eri päätöksien tekemisessä, mistä alun perin valtuuston päätöksellä sovittiin.

Ulkomaiset kasvikset voivat levittää uusia kasvien virustauteja kasvihuoneviljelmille

Ruokavirasto kartoitti kasvien viruksia yhteensä 26 ulkomaisesta, heinäkuussa myynnissä olleesta kasviserästä. Selvityksen mukaan ulkomaisten kasvisten mukana voisi levitä uusia virustauteja suomalaisille vihannesviljelmille. Koska virukset voivat helposti levitä vaikkapa käsissä, ei ulkomaisia kasviksia kannata tuoda vihannesviljelmälle edes eväänä. Kasveille tauteja aiheuttavat virukset eivät voi sairastuttaa ihmisiä, joten kasviksia voi aivan huoletta syödä.

Kasvikset, hedelmät ja marjat maistuvat hyvin lapsille

Itse kasvatetut ja kokatut kasvikset, hedelmät ja marjat maistuvat hyvin lapsille. Päiväkodit voivat pienentää ruokahävikkiä pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja suunnittelulla. Lasten kosketusta luontoon voidaan lisätä pitkillä luontoretkillä, istuttamalla ja hoitamalla kasveja sekä antamalla lasten leikkiä luonnonmateriaaleilla, mullalla ja luonnonvedellä.

Vuokraisitko porakoneen tarvittaessa?

Nettivuokraus.comin 2019 teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisilla on yli 2,6 miljoonaa porakonetta, joista 546 000 käytetään vain kerran vuodessa tai harvemmin. Noin 245 000 porakoneen käyttäjää olisi valmis vuokraamaan koneen tarvittaessa. Porakone on esimerkki tavarasta, jota tarvitaan kotona hyvin harvoin ja joka haluttaisiin vuokrata.

Suomi alkaa valmistella kertakäyttömuovidirektiivin kansallista toimeenpanoa

Ympäristöministeriö asettaa hankkeen valmistelemaan niin sanotun kertakäyttömuovidirektiivin kansallista toimeenpanoa. Direktiivi edellyttää tuoteryhmästä riippuen eri toimia: tuotekieltoja, kulutuksen vähentämistä, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia, laajennettua tuottajavastuuta, merkintävaatimuksia, erilliskeräysvelvoitteita sekä valistusta. Näihin liittyvien kansallisten säädösten täytyy olla voimassa 3.7.2021.

Raision kirjastossa tanssitaan Smurffien tahtiin

Lasten teemalauantait jatkuvat Raision kaupunginkirjastossa lauantaina 14. joulukuuta kello 10–13, kun vuorossa on Smurffidisko. Martinsalissa laitetaan jalalla koreasti kaikille tuttujen Smurffihittien tahtiin. Joraamisen ohessa voi nauttia poppareita ja mehua, niin jaksaa taas bailata.

Kunnat ottivat kantaa palvelutuotannon malleihin

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen johtoryhmä käsitteli 2. joulukuuta muun muassa alustavia tuloksia kuntien kommenteista kuntien palvelutuotantoa koskevaan kyselyyn. Asialistalla oli myös sote-veromalli, maakunnan yleinen toimiala ja maakunnan rahoituksen malli sekä Uudenmaan sote-erillisselvitys.

Urheilu

Jälkipeli: Liikuntahallien parketeilla pelit käyvät vähiin

Kupittaan palloiluhallissa TPS Salibandyn pelatessa otteluaan parketin päälle asennettaan erillinen liigamatto. Sitä ennen pitää poistaa parketin päälle asennettu harjoitusmatto.

Tuskin moni edes aavisti vuosia sitten, että nykyään suurin osa Veikkausliigan peleistä pelataan keinonurmella. Enää hyvin harvoin Suomessa perustetaan luonnonnurmella katettuja jalkapallokenttiä.

Jokainen piste Huuhkajille on kova suoritus EM-kisojen B-lohkosta

Suomen maajoukkue voi lähteä paineetta ensi kesänä EM-kisojen B-lohkoon.

Historiallinen jalkapallon EM-kisojen lohkoarvonta toi Huuhkajien vastustajiksi ensi kesänä Venäjän, Tanskan ja Belgian. Millaiset maat vastaan oikeastaan tulevat?

Kymmenen sakki karkaamassa TPS:ltä

Marko Virtasen aikana TPS:n pelillinen puoli on parantunut, mutta se ei ole näkynyt sarjataulukossa.

Liigakausi vasta lähestyy puoltaväliä, mutta jo nyt aletaan olla tilanteessa, jossa voi kysyä, onko kausi TPS:n osalta ohi.

Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat ry juhlii 40-vuotista toimintaansa

Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat ry (VSVetU) perustettiin vuonna 1979 ja on yksi vanhimpia aikuisurheiluseuroja Suomessa. Seura perustettiin, koska 1970-luvulla aikuisille ei järjestetty yleisurheilukilpailuja. Samanhenkisesti ajattelevat aktiiviset aikuiset perustivat seuran saadakseen nauttia kilpailemisesta ja onnistumisen elämyksistä.

Jälkipeli: Ura Basketin Marius Van Andringan tarina ei ole ihan tavanomainen

Ura Basketin Marius Van Andringa (10) omistaa kahden maan passit. Mariuksen isä on ranskalainen ja äiti suomalainen.

Kuten nimestäkin jo olettaa saattaa, kyseessä ei ole ihan tavallisen suomalaisen koripalloilijan tarina. Kaarinan Ura Basketin Marius Van Andringa on pelaaja, jonka suonissa virtaa vahvasti gallialaista verta. Mariuksen isä on ranskalainen ja äiti suomalainen.

Jonni Peräaho jatkaa TPS:ssä, maalivahti Santeri Aaltonen siirtyy Turkuun Hakasta

Jonni Peräaho.

Veikkausliigakauteen valmistautuva TPS on solminut kauden 2020 kattavat sopimukset keskikenttäpelaaja Jonni Peräahon sekä maalivahti Santeri Aaltosen kanssa.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.