Tallink-konserni on julkaissut vuoden toisen vuosineljänneksen taloudellisen tuloksensa, johon globaali Covid-19-pandemia on vaikuttanut merkittävästi. Jo toisen kvartaalin matkustaja- ja rahtitilastot osoittivat matkustajamäärän vähentyneen 85 prosenttia ja kuljetettujen rahtiyksiköiden määrän vähentyneen 13 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna johtuen useiden reittien keskeyttämisestä suurimmaksi osaksi neljänneksestä.

Huhti- ja toukokuussa puolet yhtiön laivoista eivät liikennöineet, matkustusrajoitukset olivat voimassa suurimman osan neljänneksestä ja vasta kesäkuussa alkoi näkyä jonkin verran paluuta normaaliin. Matkustajamäärä laski ennennäkemättömän 99 prosenttia yhtiön Latvia–Ruotsi-reitillä, 97 prosenttia Viro–Ruotsi-reiteillä, 93 prosenttia Suomi–Ruotsi-reiteillä ja 77 prosenttia Suomi–Viro-reiteillä.

Puolet konsernin liikenteessä olevista laivoista jatkoi pääosin vain rahtikuljetuksia lähes koko vuosineljänneksen. Suurimmat rahtiyksikkövähennykset olivat Latvia–Ruotsi-reitillä, jolla kuljetettiin 89 prosenttia vähemmän rahtia vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna, ja Viro–Ruotsi-reiteillä, joilla rahtia kuljetti normaalin kolmen laivan sijaan yksi laiva, ja yksikkömäärät laskivat 25 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Vuoden toisen vuosineljänneksen kokonaistuotot ovat odotettua paremmat kokonaistuottojen noustessa 65 miljoonaan euroon (256 miljoonaa euroa), mikä tarkoittaa 75 prosentin laskua verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2019. Suurimmat vaikutukset operatiivisten segmenttien kokonaisliikevaihdon laskuun olivat 82 prosentin lasku vuosineljänneksen aikana kauppojen ja ravintoloiden myynnissä (mukaan lukien laivojen kaupat, maissa olevat kaupat sekä ravintolat), jota seurasi lippujen myyntitulojen lasku 81 prosentilla, rahtimyynnin lasku 29 prosentilla ja hotellien myynnin lasku 96 prosentilla.

Konsernin tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja ennen vuoden toista vuosineljännestä oli 2,4 miljoonaa euroa (51 miljoonaa euroa vuoden 2019 toisella neljänneksellä) ja vuosineljänneksen tappio ennen veroja oli 27,4 miljoonaa euroa (voittoa veroja 23 miljoonaa euroa vuoden 2019 toisella neljänneksellä).

Vaikka yhtiön liikevaihto laski yhteensä 75 prosenttia, tiukka kustannusten hallinta, nopea toiminta operatiivisten kustannusten vähentämiseksi ja kotimarkkinoiden valtiontuki takasivat, että myös konsernin myyntikustannukset laskivat vuosineljänneksellä 56 prosenttia, mikä auttoi vähentämään vuosineljänneksen kokonaistappiota.

Vuosineljänneksellä vähennettiin henkilöstön kokonaiskustannuksia 30 miljoonalla eurolla, joista suurin osa koski merihenkilöstön työaikaa ja siten myös vastaavasti palkkaa, ja virolaisten työntekijöiden palkkatukea Viron hallituksen palkkakorvausjärjestelmän kautta. Henkilöstökulujen alenemista tukivat myös Ruotsin ja Latvian hallitusten erilaiset palkkatukijärjestelmät. Tulokseen sisältyy myös 1,9 miljoonaa euroa kertaluonteisia irtisanomiskorvauksia. Irtisanomisten positiiviset vaikutukset konsernin talousarvioon heijastuvat todennäköisesti viimeisellä neljänneksellä.

Vaikka kvartaalin investoinnit olivat pienemmät ja rajoitetut, investoinnit olivat 14 miljoonaa euroa, mukaan lukien investoinnit uuden rahtilaiva Sailorin hankintaan, Silja Serenaden aikaistettuun telakointiin ja teknisiin töihin sekä neljän ensimmäisen Burger King -ravintolan käyttöönottoon Virossa.

– Toisen vuosineljänneksen tuloksemme ovat ehkä jopa hiukan positiivisemmat, kuin odotimme, mutta toki nämä eivät ole tuloksia, jotka oletimme raportoivamme, kun teimme suunnitelmia ja talousarvioita vuodelle 2020. Vuoden toinen kvartaali oli täysin ennennäkemätön ajanjakso paitsi yrityksemme historiassa, myös koko maailmanhistoriassa, johtuen Covid-19-pandemiasta. Kuten olemme koko kriisin ajan sanoneet, pandemia iski ensimmäisenä ja kovimmin maailmanlaajuisesti matkailualaan, joten tänään ilmoittamamme tulokset tämän haastavan ajanjakson ajalta eivät yllätä ketään, kommentoi Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene.

– Kesäkuun kaksi viimeistä viikkoa toivat vihdoin helpotuksia, ensimmäisiä positiivia merkkejä ja kehitystä sen jälkeen, kun matkustusrajoituksia lievennettiin. Otimme toisella kvartaalilla nopealla aikataululla valikoimaamme joukon uusia reittejä erittäin haastavissa olosuhteissa, jotka asiakkaamme ovat vastaanottaneet erittäin hyvin. Nopeus, joustavuus ja päättäväisyys kaikilla markkinoillamme ovat antaneet meille vahvan kilpailuedun kolmannelle vuosineljännekselle. Tällä hetkellä keskitymme tekemään kesäkauden kaksi viimeistä kuukautta niin menestyksekkäiksi kuin mahdollista ja valmistelemme syksyn ja talven kuukausien eri skenaarioita. Vaikka tilanteessa on edelleen paljon epävarmuutta, olemme valmiita reagoimaan nopeasti ja joustavasti pandemiatilanteen muuttuessa ja kansallisten sääntöjen ja määräysten salliessa.

Tallink kuljetti heinäkuussa yhteensä 617 206 matkustajaa, mikä on 50,2 prosenttia vähemmän kuin heinäkuussa 2019, mutta yli kaksinkertainen määrä tämän vuoden kesäkuuhun verrattuna. Kesäkuussa matkustajia oli 280 000.

Yhtiön kaikilla aluksilla kuljetettujen rahtiyksikköjen määrä laski heinäkuussa 2,9 prosenttia, mikä tarkoittaa 29 108 rahtiyksikköä vähemmän verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2019. Eniten rahdinkuljetus on vähentynyt reiteillä Latvia–Ruotsi ja Viro–Ruotsi, joilla liikennöinti on tällä hetkellä edelleen merkittävästi vähäisempää kuin aiempina vuosina. Suomi–Viro-reitillä rahdinkuljetus kasvoi heinäkuussa 2,4 prosenttia ja Suomi–Ruotsi-reitillä 7,1 prosenttia verrattuna viime vuoden heinäkuuhun.

Myös henkilöautojen kokonaismäärä laski vuoden takaiseen verrattuna: heinäkuussa 2019 kuljetettiin 155 297 ajoneuvoa ja vastaavasti tämän vuoden heinäkuussa 118 167 ajoneuvoa.

Kaikki luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska osalla reiteistä ei edelleenkään liikennöidä. Normaali reittiliikenne tänä vuonna on jatkunut vain reiteillä Helsinki–Tallinna, Vuosaari–Muuga, Paldiski–Kapellskär ja Turku–Tukholma. Sen sijaan reiteillä Tallinna–Tukholma ja Helsinki–Tukholma liikennöinti on keskeytetty. Riika–Tukholma-reitillä tehtiin heinäkuussa neljä erikoismatkaa, joilla matkustajakapasiteettia oli rajoitettu.

Heinäkuussa yhtiö teki erikoisristeilyjä ja liikennöi uusilla väliaikaisilla reiteillä, mikä jonkin verran auttoi matkustajamäärien palauttamisessa. Uudet reitit, kuten Helsinki–Riika, Turku–Tallinna, Tukholma–Visby, Tallinna–Helsinki–Ahvenanmaa ja Helsinki–Saarenmaa ovat olleet suosittuja ja mahdollistaneet tänä kesänä lähimatkailun uusiin kohteisiin Itämeren ympärillä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)