Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on käsitellyt elo-syyskuussa rotujärjestöjen esitykset mopsien, ranskanbulldoggien ja englanninbulldoggien terveysohjelmiksi eli niin sanotuiksi PEVISA-ohjelmiksi. Hallituksen vahvistamat englanninbulldoggin ja mopsin terveysohjelmat viedään vielä tiedoksi Kennelliiton valtuustolle marraskuussa.

Lyhytkuonoisista roduista tiibetinspanieleilla ja bostoninterriereillä on ollut pakollinen terveysohjelma jo useita vuosia, ja mopseilla tämän vuoden alusta alkaen. Nämä ohjelmat eivät kuitenkaan pureudu lyhytkuonoisten rotujen tyypillisiin ongelmiin, vaan muihin rotukohtaisiin sairauksiin. Muilla lyhytkuonoisilla roduilla ei ole ollut pakollisia rotukohtaisia terveysohjelmia.

Tilanne muuttui vuonna 2019, kun englanninbulldoggeille hyväksyttiin rotujärjestön esityksestä kävelytesti koirien jalostuskäytön pakolliseksi ehdoksi vuodesta 2019 alkaen. Kävelytesti, jolla arvioidaan koiran hyvää hengityskykyä ja lämmönsäätelyä, on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2017 alkaen.

Ensi vuoden alusta englanninbulldoggien terveysohjelma laajenee merkittävästi. Pakolliseksi tulevat kävelytestin lisäksi lonkkatutkimus, polvilumpioiden sijoiltaanmenon varalta tehtävä tutkimus ja silmätutkimus. Ranskanbulldoggeille aloitetaan myös pakolliset terveystutkimukset vuonna 2021. Pakolliseksi tulevat selän laaja röntgentutkimus, polvilumpioiden sijoiltaanmenon varalta tehtävä tutkimus, silmätutkimus ja sydänkuuntelu. Myös mopseille on alkamassa terveysohjelma vuoden 2021 alusta. Terveysohjelmaan kuuluvat silmätutkimus, polvilumpioiden sijoiltaanmenon varalta tehtävä tutkimus ja pakollinen kävelytesti joko suunnitellun pentueen isälle tai emälle.

Ensi vuodesta alkaen Kennelliiton jalostustietokantaan tallennetaan kävelytestituloksen lisäksi eläinlääkärin kävelytestin yhteydessä tekemä, ylähengitysteiden ahtautta kuvaavan BOAS-asteikon mukaisen luokituksen tulos. Jatkossa on tarkoitus vielä laajentaa lyhytkuonoisten rotujen ylähengitystieoireyhtymään (BOAS) vaikuttavien tietojen tallennusta.

Ensimmäisenä Pohjoismaana Suomi ottaa nyt käyttöön näin laajat jalostussäännökset kolmelle lyhytkuonoiselle rodulle. Kennelliitto kannustaa myös lyhytkuonoisten rotujen rotujärjestöjä avoimeen keskusteluun pitkäjänteisistä, harkituista roturisteytyksistä.

Jalostusrajoitusten tiukentuessa on myös tärkeää ylläpitää mahdollisimman laajaa jalostuspohjaa ja välttää ääripiirteiden korostamista.

- Rotujärjestöillä, lyhytkuonoisten rotujen harrastajilla ja Kennelliitolla on edessään suuria haasteita näiden rotujen terveyden edistämiseksi. Voimme päästä hyviin tuloksiin yhteistyöllä. Kennelliiton tehtävänä on edistää ja kannustaa lyhytkuonoisten rotujen terveystutkimuksia ja saada kaikki rodut mukaan näihin ”terveystalkoisiin, sanoo Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)