Turun taidemuseossa vieraili vuonna 2020 yhteensä 34 638 kävijää, joista 80 prosenttia oli maksaneita ja 20 prosenttia ilmaiskävijöitä. Kävijämäärä väheni noin 40 prosenttia vilkkaaseen edellisvuoteen 2019 verrattuna, jolloin museovieraita tilastoitiin 56 863. Museokortin suosio sen sijaan jatkoi kasvamistaan ja kortin käyttäjät tekivät jo yli puolet (17 612) Turun taidemuseon kaikista käynneistä.

Museonjohtaja Kari Immonen on tyytyväinen haastavan vuoden lukuihin.

– Vaikka museo oli suljettuna koronaepidemian vuoksi kahteen otteeseen yhteensä lähes viiden kuukauden ajan ja ulkomaiset matkailijat puuttuivat lähes kokonaan, näyttelymme houkuttelivat hienosti muina aikoina kotimaisia taiteen ystäviä. Yleisömme otti hyvin koronaohjeistukset vastaan ja museokäynneistä tehtiin yhdessä mahdollisimman turvallisia. Poikkeusajat selvästi myös lisäsivät taiteen kaipuuta ja näyttelyistämme ja digisisällöistämme saatiin paljon kiittävää palautetta, kertoo Immonen.

Immosta ilahduttaa myös se, että keväällä museota hallinnoivan Turun Taideyhdistyksen oli mahdollista jakaa poikkeuksellisen suuri määrä taiteilija-apurahoja helpottamaan taiteilijoiden taloudellista tilannetta.

Epidemiatilanne aiheutti useita muutoksia museon näyttelyaikatauluihin ja useita näyttelyitä jouduttiin siirtämään tuleville vuosille.

Alkuvuosi omistettiin museolle lahjoitetun Lars Göran Johnssonin kokoelman esittelylle ja loppuvuosi keraamikko Birger Kaipiaisen tuotannolle. Tuoretta kotimaista ja ulkomaista nykytaidetta nähtiin lopulta kuudessa Studio- ja Pimiö-näyttelyssä. Vuoteen mahtui myös uuden kokoelmanäyttelyn Pari sanaa keräämisestä avaaminen.

Eniten yleisöä, 17 870 vierailijaa, keräsi elokuun loppuun asti esillä ollut Löytöretkiä – Lars Göran Johnssonin kokoelma. Vuoden loppupuoliskon aikana Birger Kaipiaisen näyttelyssä ehti vierailla 14 347 kävijää ja Emil Nolden näyttelyn viimeiset päivät toivat museoon vuoden 2020 alussa myös 2 421 taiteenystävää.

Poikkeusolojen aikana taidemuseo esitteli näyttelyitään ja arkkitehtuuriaan sosiaalisessa mediassa erilaisten virtuaaliopastusten muodossa. Digiloikkaa jatkettiin loppuvuonna, kun suurin osa taidemuseon opastuksista ja yleisötapahtumista jouduttiin perumaan. Muun muassa etätapahtumina järjestetty Valtasarja onnistui keräämään ruutujen äärelle satoja osallistujia ympäri maan kuuntelemaan ja keskustelemaan ympäristöön ja talouteen liittyvistä aiheista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)