"Ketä siält tule?" – Turkulaisnuorten nykymurre on haalea muisto vanhasta murteesta

Esa Laukkanen on vetänyt Turkuseurassa Turun murteen peruskursseja. Esa Laukkanen on vetänyt Turkuseurassa Turun murteen peruskursseja. Kuva: Riitta Salmi

Kieli muuttuu aikojen saatossa, erityisesti kielen eri murteet. Turun murrekin on käynyt vuosikymmenten saatossa lävitse erilaisia prosesseja, joista kielitieteilijät ja murreasiantuntijat keskustelevat. Turkuseuran murrejaoston asiantuntija ja opettaja Esa Laukkanen kertoo, että nuoriso on vanhoista Turun murteen sanoista ehkä parhaiten säilyttänyt kysymyssanan ketä.

– Ketä se oli? Ketä siält tule? Nuoret eivät käytä kysymyssanaa kuka, vaan ketä. He tuntevat myös aika hyvin Turun murteen superlatiivit. He eivät siis sano paras, pisin ja kallein, vaan kaikkest parempi, kaikkest pitempi ja kaikkest kallempi, määrittelee Laukkanen.

1800-luvulta – tai edes 1950-luvulta – peräisin olevia sanontoja ei sen sijaan Laukkasen mukaan nuorten suusta juurikaan kuule.

– Vanhin kerrostuma on häipynyt pois, mutta nuorten käyttämässä puheessa on Turun murteelle ominainen aksentti ja sanojen painotus on säilynyt. Nuorenkin turkulaisen tunnistaa turkulaiseksi juuri hänen puheensa sävelkulusta, jota muualta Suomesta kotoisin olevilla ei ole. Totta kuitenkin on, että useimmat sanat ovat hävinneet. Joko näitä sanoja ei ole käytetty pitkään aikaan tai on sellaisia sanoja joita esineinä on ollut, on lakattu käyttämästä.

Laukkanen viittaa vanhoihin käyttöesineisiin, joita on käytetty kotitalouksissa tai töiden yhteydessä. Niitä esineitä ei ole enää olemassa, joten sitä kautta sanojen käyttö on kuollut.

Laukkanen kertoo, että ominaista nykynuorten puhumille murteille on muuttoliikkeen aiheuttama tasoittuminen.

– 1960-luvulla alkoi muuttoliike maalta kaupunkeihin. Muun muassa tästä johtuu, että turkulaisista alle puolet on syntynyt Turussa. Yli puolet on niin sanotusti junan tuomia ja he ovat tuoneet paikkakunnalle omaa murrettaan ja se on omiaan tasoittamaan muidenkin puhetta. En osaa sanoa tähän tutkittua tietoa, mutta varmasti siinä on tapahtunut muuttoliikkeen ollessa voimakkaimmillaan se, että jos turkulainen on puhunut oikein vanhaa Turun murretta ja käyttänyt vanhoja sanoja, niin nämä muuttajat eivät ole ymmärtäneet tätä puhetta. Toisin sanoen torilla tai kauppahallissa myyjä ei ole yrittänyt myydä muuruutti ja repetta, vaan porkkanaa ja punajuurta.

Laukkanen nostaa esiin ruotsinkielen voimakkaan vaikutuksen Turun murteen kehityksessä. Muiden kielten vaikutus on ollut varsin vähäinen. Saksalaisten hansakauppiaiden merkitys Turun murteen kehityksessä on ollut lähinnä vain yksittäisiä sanoja.

– Ruotsinkielestä on tullut huomattavan paljon sanoja. Saksassa on sellainen verbi kuin besorgen, joka tarkoittaa hankkia, niin vanhat turkulaiset tietää, että besorkata tarkoittaa hankkia jotakin. Muuten Turun murteen sanat ovat useimmiten ruotsalaisia lainasanoja. Merimiehet ovat kyllä tuoneet tullessaan paljon sanoja, ja merkittävä osa näistä on jäänyt pois, joista meillä ei ole tietoa.

Kurt Hedborg

Suuri määrä yrityksiä tulossa myyntiin Varsinais-Suomessa

Jutta Wirén.

Joka kolmas yritys on vaihtamassa omistajaa Varsinais-Suomessa seuraavan viiden vuoden kuluessa, käy ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista. Varsinais-Suomen omistajanvaihdostyö on arvioitu maan parhaaksi.

Kunnilla näytön paikka

Kunnat ottavat nyt vastuuta työttömistä.

Työllisyyden kiistelty kuntakokeilu käynnistyy maaliskuun alussa ja kestää reilut kaksi vuotta. Kiistelty se on siksi, että kaikki eivät usko tuloksia saatavan.

Yksittäisten opettajien valintojen merkitys keskeinen opettajien digitaalisten teknologioiden käytössä

Erot suomalaisopettajien digitaalisen teknologian opetuskäytössä paikantuvat pääosin opettajien välisiin eroihin ja vain pieni osa paikantuu koulujen välisiin eroavaisuuksiin. Kunta- tai aluehallintovirastoaluetason tekijät sen sijaan eivät Suomessa selitä opettajien teknologian käytön eroja. Yksilötason selittäjien hallitsevuudella on merkittävä vaikutus opetusalan digitalisaation johtamiseen.

Tekoäly ennustaa jo päiviä ennen, aiheuttaako talvimyrsky sähkökatkoja

Esimerkkitapaukset mallin vahinkoennusteista Tapani- (a), Rauli- (b) ja Pauliina-myrskyissä (c). Värjätyt alueet kuvaavat mallin ennustamia myrskyolioita eli myrskykeskuksen mukana liikkuvia, tietyn tuulennopeuden ylittäviä alueita ja niiden vaarallisuutta (punainen = suuret tuhot, keltainen = pienet tuhot, vihreä = ei tuhoja). Numerot puolestaan kuvaavat toteutunutta vaarallisuusluokkaa. Sähköverkko-operaattorien toiminta-alueet on kuvattu sinisellä.

Suomessa myrskyää kaikkina vuodenaikoina. Myrskyjen katkomat puut saattavat kaataa mennessään voimalinjoja ja vaurioittaa muuntajia, minkä seurauksena sadat tuhannet taloudet kärsivät vuosittain sähkökatkoista.

Kotitalouksien varallisuus kasvanut yli 4 000 euroa vuodessa

Suomalaiskotitalouksien varallisuus kasvoi sijoitustuottojen ansiosta hyvin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. LähiTapiola Varainhoidon laskeman kotitalouksien varallisuusindeksin mukaan kotitalouksien varallisuus kasvoi 1,8 prosenttia viime vuoden lopulla koko maassa.

Varaudu kevätaurinkoon, pidä huolta tuulilasista

Tuulilasin putsaaminen säännöllisesti myös sisäpuolelta on pieni mutta varsin merkittävä liikenneturvallisuusteko.

Matalalta paistava kirkas kevätaurinko voi häikäistä kuljettajaa etenkin, jos tuulilasi on likainen tai naarmuinen. Liikenneturva kannustaakin autoilijoita huolehtimaan lasipintojen kunnosta ja puhtaudesta. Tuulilasi kannattaa putsata säännöllisesti myös sisäpuolelta.

Empower Wednesday -tapahtumasarja alkaa jälleen helmikuussa

Englanninkielinen tapahtumasarja on suunnattu Turun seudulla asuville kansainvälisille osaajille. Tavoitteena on tukea heidän integraatioprosessiaan ja antaa tietoa ja tukea Suomessa työskentelemiseen ja verkostoitumiseen. Maksuton ohjelma koostuu viikottaisista virtuaalisista työpajoista.

Tropiikin matkailijat altistuvat selvästi suuremmalle määrälle superbakteereja kuin tähän mennessä on uskottu

Tropiikista kotiin palatessaan matkailijoista 20–70 prosenttia kantaa kaikille antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-suolistobakteereja.

Helsingin yliopiston ja HUSin kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti 20 Kaakkois-Aasiaan lähteneen matkailijan altistumista superbakteereille: heistä jokainen sai superbakteeritartunnan reissun ensimmäisellä viikolla. Myöhemmän sekvensointianalyysin avulla selvisi, että ryhmä kantoi yhteensä yli 80 erilaista bakteerikantaa.

Lieto satsaa uuteen kouluun

Liedon kunnanvaltuusto päätti maanantaina yksimielisesti, että Lietoon rakennetaan uusi Keskuskoulu. Uuden yläkoulun kattohinnaksi asetettiin 16 miljoonaa euroa ja koko hankkeen katoksi 19 miljoonaa euroa.

Keskusta nappasi Juhani "Tami" Tammisen kuntavaaliehdokkaakseen

Juhani Tamminen.

– Keskustavaikuttaja Lauri Palmusen tyyli vakuutti. Ollaan kohteliaita ja mennään suoraan asiaan, luonnehtii Tami kun häneltä kysytään, miksi juuri keskusta.

Hirvivahinkokorvausten määrä kasvoi Varsinais-Suomessa

Selvästi eniten metsävahinkoja aiheuttivat hirvet.

Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna Satakunnassa 49 000 eurolla ja Varsinais-Suomessa 40 000 eurolla. Korvaussumma on kummassakin maakunnassa edellisvuotta suurempi. Koko maassa korvauksia maksetaan 1,3 miljoonaa euroa. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille helmikuun aikana.

Kela lähettänyt maksumuistutuksen maksamattomasta terveydenhoitomaksusta noin 43 000 opiskelijalle

Korkeakouluopiskelija saa maksumuistutuksen, jos hän on ilmoittautunut läsnä olevaksi viimeistään 31. tammikuuta, mutta ei ole maksanut terveydenhoitomaksua eräpäivään mennessä.

Uusien rakennusten paikoituspaikoille tehtävä sähköajoneuvon latausvalmius

Latauspisteitä pysäköintihallissa.

Eduskunta hyväksyi viime vuoden lopulla lain, jonka mukaan tietyn kokoisiin uusiin rakennuksiin tulee tehdä sähköajoneuvon latausvalmius.

Iltavirkut kokevat työkykynsä aamuvirkkuja heikommaksi

Iltavirkut keski-ikäiset kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa useammin aamuvirkkuihin ikätovereihinsa verrattuna, osoittaa Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 pohjautuva Oulun yliopiston tutkimus. Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että iltavirkuilla miehillä riski ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen voi olla kohonnut. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen väestöpohjainen tutkimus, jossa on selvitetty yksilöllisen kronotyypin yhteyttä työkykyyn ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Kuvataiteilija Antti Jussila Henry Lönnforsin ateljeestipendiaatiksi

Turun taidemuseota hallinnoiva Turun Taideyhdistyksen hallitus on valinnut seuraavaksi Henry Lönnforsin ateljeestipendiaatiksi kuvataiteilija Antti Jussilan . Jussila saa korvauksetta käyttöönsä Puolalanpuistossa sijaitsevan ullakkoateljeen vuosiksi 2021–23.

Ulkomainen kausityöntekijä saa entistä sujuvammin oikeuden sairaanhoitoon

EU:n ulkopuolelta Suomeen alle 90 päiväksi töihin tuleva kausityöntekijä saa nyt oikeuden sairaanhoitoon aiempaa sujuvammin. Hoito-oikeutta voi hakea Kelasta heti, kun työsopimuksen tehneellä työntekijällä on Maahanmuuttoviraston myöntämä kausityötodistus tai Suomen edustuston myöntämä kausityöviisumi.

Laivaristeilyjen koronaturvallisuutta yritetään parantaa tutkimuksen avulla

Åbo Akademin solubiologian ja teollisuustalouden tutkimusryhmä on kehittänyt malleja laivaristeilyjen matkustajaturvallisuuden parantamiseksi. Koronapandemia pysäytti risteilyliikenteen käytännössä lähes kokonaan. Tallink Silja ja Viking Line menettivät 70–80 prosenttia matkustajistaan ja tekivät kymmenien miljoonien tappiot. Isot kansainväliset risteilyvarustamot, kuten Royal Caribbean Group ja Carnival Corporation, keskeyttivät risteilytoimintansa suurelta osin vuonna 2020, minkä seurauksena liikevaihto putosi lähes nollaan ja tappiot olivat miljardiluokkaa.

Sofia Virta: Lasten oikeuksien toteutumisessa ei ole tinkimisvaraa

Suomi sai historiansa ensimmäisen lapsistrategian. Kaarinalainen kansanedustaja Sofia Virta (vihr.) on toiminut vihreän eduskuntaryhmän edustajana parlamentaarisessa lapsistrategiakomiteassa, joka työsti julkaistua strategiaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa viime vuonna.

Urheilu

Jasper Jalonen Hoffenheimin testiin

Jasper Jalonen.

TPS:n hyökkäävä keskikenttäpelaaja Jasper Jalonen on viikon saksalaisen Bundesliigassa pelaavana TSG 1899 Hoffenheimin testissä. Jalosen on määrä palata takaisin Turkuun ja TPS:n vahvuuteen ensi viikolla.

Mäkihyppääjä Niko Kytösaho MM-hiihtoihin

Niko Kytösaho.

Paimiolaislähtöinen kolmannen polven mäkihyppääjä Niko Kytösaho valittiin odotetusti Suomen mäkimaajoukkueeseen 23. helmikuuta Oberstdorfissa käynnistyviin hiihdon MM-kisoihin. Suomen runsaan 30 hengen kisajoukkueeseen valittiin myös varsinaissuomalaiset hiihtäjät Johanna Matintalo ja Lauri Vuorinen . Matintalo edustaa seuratasolla Pöytyän Urheilijoita ja Vuorinen raisiolaista SkiTeam 105:ttä.

Puukkokatsomo: Oliko pakko?

Jälkiviisaus on viisauksista helpoin ja halvin, mutta silti toisinaan on pakko jälkikäteen miettiä siltäkin kantilta asioita.

HC TPS katsoo kevääseen Karri Rämön hankinnan myötä

Andrei Karejev saa Karri Rämöstä jo kauden kolmannen maalivahtiparinsa.

TPS tiedotti helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina tehneensä loppukauden sopimuksen kokeneen Karri Rämön kanssa. 34-vuotias Rämö on meritoitunut. On NHL-kokemusta, KHL-kokemusta, AHL:n tähdistöpeliä, MM-pronssia…

TVS-Tennis pelaa pronssista

Turkulainen TVS-Tennis pelaa kotimaisen Tennisliigan pronssista. Pronssiottelu pelataan 13. helmikuuta Meilahden Liikuntakeskuksessa kello 14 alkaen. Pronssipeleissä TVS kohtaa Tennisliigan runkosarjan voittaneen Helsinki Lawn-Tenniksen. Semifinaaleissa TVS taipui otteluin 3-1 viime vuoden Tennisliigan hopeajoukkueelle Helsingin Smashille. Smash niin ikään 13. helmikuuta pelattavassa finaalissa Tampereen Tennisseuran.

Tuto Hockey palaa tositoimiin 76 päivän tauon jälkeen

Tuto Hockey palaa kaukaloon pitkän tauon jälkeen.

Tuto Hockey palaa reilun kahden kuukauden pituiselta pelitauolta tositoimiin perjantaina, kun se isännöi K-Espoota. Tuto on vahvistunut tauon aikana Tino Sirenin ja Joel Lammin liityttyä joukkueeseen.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.