Turun Nappulaliiga on yksi niistä seuroista, jotka ovat olleet mukana Suomen Palloliiton vuonna 2019 käynnistämässä hankkeessa Kotouttamisen edistäminen seuratoiminnassa. Mukana olevat seurat ovat saaneet toteuttaa käytännössä hanketta melko vapaasti. Nappulaliiga lähti toteuttamaan hanketta seuratulkkitoiminnan avulla.

Nappulaliigassa toimiikin nykyään kolme ”super-joukkueenjohtajaa”, jotka pyrkivät auttamaan joukkueita eri tavoin alueilla, joilla on paljon maahanmuuttajia sekä saamaan lapsia jalkapallon pariin.

– Toimintaan kuuluu muun muassa yhteydenottoja eri alueiden valmentajiin ja kyselyjä siitä, missä arjen tasolla mennään. Koitamme tukea erilaisissa ongelmatilanteissa. Olemme myös olleet käynnistämässä joukkueita eri puolilla kaupunkia, kertoo Aunelan ja Pansion alueella lähinnä toiminut seuratulkki Tapio Peltomaa.

Esimerkiksi Varissuolla Nappulaliiga on saanut konkreettisia tuloksia nopeasti.

– Varissuo oli monta vuotta Nappulaliigalle musta aukko, josta puuttuivat joukkueet kokonaan. Nyt pelaajamäärä on saatu nostettua nollasta noin sataan, Peltomaa toteaa.

Ulkomailta tulleiden integraatiolle suomalaiseen yhteiskuntaan on kova tarve. Peltomaa näkee jalkapallon ja muun kolmannen sektorin hyvänä väylänä paitsi lasten myös kokonaisten perheiden kiinnittymiselle Suomeen.

– Se on fakta, että Suomen väkiluku kasvaa ainoastaan maahanmuuton kautta. Sama tilanne on suuressa osassa länsimaita. Olemme vahvasti riippuvaisia tänne tulevista ihmisistä. Näin ollen kotouttaminen on todella välttämätön juttu.

Päivätyönsä kaupunkitutkimuksen parissa tekevä Peltomaa on vuosikausia seurannut maahanmuuttajatilanteen kehitystä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hän pitää onnistunutta integraatiota senkin vuoksi tärkeänä, jottei Suomi seuraa Ruotsin jalanjäljissä.

– Jo 15 vuotta sitten Ruotsissa puhuttiin sosiaaliseen integraatioon liittyvistä ongelmista. Me olemme Ruotsiin verrattuna tulossa jälkijunassa. Mutta haluan nähdä tilanteen positiivisena. Meillä on vielä mahdollisuus ottaa onkeemme niistä virheistä, mitä esimerkiksi Ruotsissa on tehty, Peltomaa näkee.

Integraation onnistuminen on asia, johon ei ole tarjolla yksinkertaisia vastauksia. Seuratulkkina, ja laajemminkin pitkään jalkapallon parissa toiminut, Peltomaa on nähnyt monenlaisia haasteita, jotka koskettavat maahanmuuttajataustaisia, mutta myös kantasuomalaisia.

– Esimerkiksi taloudelliset kysymykset ovat sellaisia. Jalkapallon kustannukset ovat kasvamassa ja pelkään, että jalkapallosta on tulossa elitistinen laji. Jos taas ajatellaan maahanmuuttajien kannalta, on tilanteita, että joukkueessa ei löydy yhteistä kieltä.

On luontaista, että osa pelaajista putoaa pois jossain vaiheessa. Peltomaa toivoisi kaupungin seurojen välisen yhteistyön tiivistymistä, jotta pelaajia saataisiin pidettyä lajin parissa.

– On hirveän tärkeää, että saataisiin lasten ja nuorten harrastusmaailmaa ylläpidettyä yli seurarajojen.

Ilkka Lappi