Yli puoli miljoonaa tutkintoa ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakouluissa on suoritettu 509 000 korkeakoulututkintoa vajaan 30 vuoden aikana. Pääpaino on ollut työelämään valmistavissa AMK-tutkinnoissa, joita on suorittu 489 000. Vuodesta 2005 lähtien koulutustarjontaan on kuulunut myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK), joita on suoritettu yhteensä 29 000. Turun ammattikorkeakoulu on tuottanut koulutettua työvoimaa alueelleen vuodesta 1992.

Ammattikorkeakoulut tuottavat laajan koulutustarjonnan, jossa yleisimmin suoritettuja tutkintoja ovat insinööri (AMK), tradenomi (AMK), sairaanhoitaja (AMK) ja restonomi (AMK). Koulutusaloista suurin on sosiaali- ja terveysala, jossa eri ammateilla on omat tutkintonsa. Sote-alan AMK- ja YAMK-tutkintoja on suoritettu 163 000. Toiseksi eniten valmistuneita on tekniikasta ja ICT-alalta (143 000). Kolmannen suuren ryhmän muodostaa liiketalous (111 000). Suurten alojen lisäksi ammattikorkeakoulut ovat merkittäviä kulttuuri-, luonnonvara- ja kasvatusalan kouluttajia.

Vuonna 2020 suoritettiin 24 370 AMK-tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen määrä oli kolmatta vuotta samalla tasolla. Sen sijaan YAMK-tutkinnoissa oli kasvua, kun niitä valmistui vajaa 3 900. Kasvua edellisestä vuodesta oli 16 prosenttia.

Suomen tavoitteena on lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta 25–34-vuotiaista, joten tutkintomäärien odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Ammattikorkeakouluissa opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 8 000 hakijalla eli runsaalla 16 prosentilla. Kasvu tapahtui sekä AMK-tutkintoon että YAMK-tutkintoon johtavissa koulutuksissa.

Suomen jokaisessa maakunnassa toimii vähintään yksi ammattikorkeakoulu varmistamassa osaavan työvoiman tarjontaa alueiden tarpeisiin.

Turun ammattikorkeakoulussa (Turun teknillinen va. ammattikorkeakoulu vuodesta 1992) ensimmäiset valmistuneet saivat tutkintotodistuksensa vuonna 1996. Heitä oli 111. Turun ammattikorkeakoulusta on valmistunut kaikkiaan 34 981 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulututkintoja on 32 934 ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja on 2 047.

Vuosina 1990–2021 Turun ammattikorkeakoulu on tuottanut viidenneksi eniten tutkintoja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) mukaan luettuna 24 ammattikorkeakoulusta. YAMK-tutkintojen osalta tutkintoja on tehty neljänneksi eniten ja niiden osalta Turun ammattikorkeakoulun toiminta on tehostunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2020 Turun ammattikorkeakoulussa suoritettiin 1 766 AMK-tutkintoa ja 309 YAK-tutkintoa. Poikkeusvuosi etäopiskeluineen ei vaikuttanut tutkintojen kokonaismäärään; AMK-tutkintojen määrä laski hiukan vuodesta 2019, mutta YAMK-tutkintoja suoritettiin enemmän (1 796/242).

Turun ammattikorkeakoululla oli toiseksi eniten valmistuneita vuoden 2020 valmistuneiden yhteismäärässä Metropolia Ammattikorkeakoulun jälkeen (3 165). Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistui 2 025 opiskelijaa.

– Turun ammattikorkeakoulun merkitys on kasvanut tasaisesti, iloitsee rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila.

Taatilan mukaan Turun ammattikorkeakoulun tutkintomäärän kasvu on heijastanut hyvin alueen työelämän jatkuvasti kasvavaa tarvetta. Nopeasti kehittyvä maakunta tarvitsee tulevaisuutensa tekijät.

Suurin osa ammattikorkeakoulusta valmistuneista jää alueelle. Joka toinen hakija tulee Varsinais-Suomen ulkopuolelta, mutta kolme neljästä valmistuneesta työllistyy maakuntaan heti valmistumisen jälkeen.

Osaajat myös pysyvät, sillä 68 prosenttia alumneista työskentelee yhä alueella viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Varsinais-Suomen ammattikorkeakoulutuksen saaneesta työvoimasta 66 prosenttista on valmistunut Turun ammattikorkeakoulusta.

– Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneet osaajat ovat näkyvässä roolissa juuri oman maakuntansa edistäjinä, mikä meidän tehtävämme onkin. Ammattikorkeakoulu on etenkin oman alueensa aktiivinen kehittäjä, Taatila korostaa.

Koulutuksen merkitystä alueille kuvaa vasta valmistuneiden hyvä työllistyminen. Viime vuosina AMK-tutkinnon suorittaneista lähes 90 prosenttia ja YAMK:n suorittaneista 95 prosenttia oli työssä vuosi valmistumisen jälkeen.

Ammattikorkeakoulujen lyhyen historian takia valmistuneita on enemmän nuoremmissa ikäluokissa: joka viides 30–40-vuotias on valmistunut ammattikorkeakoulusta.

Vakinainen ammattikorkeakoulutus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa 1991–92 väliaikaisina. Ensimmäiset vakinaiset toimiluvat myönnettiin 1996 ja vuoteen 2000 mennessä kaikki ammattikorkeakoulut olivat vakinaistuneet.

Nykyisin Suomessa on 24 ammattikorkeakoulua, joissa on noin 150 000 opiskelijaa. Yli puolet alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista on ammattikorkeakouluissa. Lisäksi ammattikorkeakoulut vuodesta 1996 kouluttaneet ammatillisten opettajien pedagogisen pätevyyden. Heitä on valmistunut yli 30 000.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kunnilla näytön paikka

Kunnat ottavat nyt vastuuta työttömistä.

Työllisyyden kiistelty kuntakokeilu käynnistyy maaliskuun alussa ja kestää reilut kaksi vuotta. Kiistelty se on siksi, että kaikki eivät usko tuloksia saatavan.

Yksittäisten opettajien valintojen merkitys keskeinen opettajien digitaalisten teknologioiden käytössä

Erot suomalaisopettajien digitaalisen teknologian opetuskäytössä paikantuvat pääosin opettajien välisiin eroihin ja vain pieni osa paikantuu koulujen välisiin eroavaisuuksiin. Kunta- tai aluehallintovirastoaluetason tekijät sen sijaan eivät Suomessa selitä opettajien teknologian käytön eroja. Yksilötason selittäjien hallitsevuudella on merkittävä vaikutus opetusalan digitalisaation johtamiseen.

Tekoäly ennustaa jo päiviä ennen, aiheuttaako talvimyrsky sähkökatkoja

Esimerkkitapaukset mallin vahinkoennusteista Tapani- (a), Rauli- (b) ja Pauliina-myrskyissä (c). Värjätyt alueet kuvaavat mallin ennustamia myrskyolioita eli myrskykeskuksen mukana liikkuvia, tietyn tuulennopeuden ylittäviä alueita ja niiden vaarallisuutta (punainen = suuret tuhot, keltainen = pienet tuhot, vihreä = ei tuhoja). Numerot puolestaan kuvaavat toteutunutta vaarallisuusluokkaa. Sähköverkko-operaattorien toiminta-alueet on kuvattu sinisellä.

Suomessa myrskyää kaikkina vuodenaikoina. Myrskyjen katkomat puut saattavat kaataa mennessään voimalinjoja ja vaurioittaa muuntajia, minkä seurauksena sadat tuhannet taloudet kärsivät vuosittain sähkökatkoista.

Kotitalouksien varallisuus kasvanut yli 4 000 euroa vuodessa

Suomalaiskotitalouksien varallisuus kasvoi sijoitustuottojen ansiosta hyvin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. LähiTapiola Varainhoidon laskeman kotitalouksien varallisuusindeksin mukaan kotitalouksien varallisuus kasvoi 1,8 prosenttia viime vuoden lopulla koko maassa.

Varaudu kevätaurinkoon, pidä huolta tuulilasista

Tuulilasin putsaaminen säännöllisesti myös sisäpuolelta on pieni mutta varsin merkittävä liikenneturvallisuusteko.

Matalalta paistava kirkas kevätaurinko voi häikäistä kuljettajaa etenkin, jos tuulilasi on likainen tai naarmuinen. Liikenneturva kannustaakin autoilijoita huolehtimaan lasipintojen kunnosta ja puhtaudesta. Tuulilasi kannattaa putsata säännöllisesti myös sisäpuolelta.

Empower Wednesday -tapahtumasarja alkaa jälleen helmikuussa

Englanninkielinen tapahtumasarja on suunnattu Turun seudulla asuville kansainvälisille osaajille. Tavoitteena on tukea heidän integraatioprosessiaan ja antaa tietoa ja tukea Suomessa työskentelemiseen ja verkostoitumiseen. Maksuton ohjelma koostuu viikottaisista virtuaalisista työpajoista.

Tropiikin matkailijat altistuvat selvästi suuremmalle määrälle superbakteereja kuin tähän mennessä on uskottu

Tropiikista kotiin palatessaan matkailijoista 20–70 prosenttia kantaa kaikille antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-suolistobakteereja.

Helsingin yliopiston ja HUSin kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti 20 Kaakkois-Aasiaan lähteneen matkailijan altistumista superbakteereille: heistä jokainen sai superbakteeritartunnan reissun ensimmäisellä viikolla. Myöhemmän sekvensointianalyysin avulla selvisi, että ryhmä kantoi yhteensä yli 80 erilaista bakteerikantaa.

Lieto satsaa uuteen kouluun

Liedon kunnanvaltuusto päätti maanantaina yksimielisesti, että Lietoon rakennetaan uusi Keskuskoulu. Uuden yläkoulun kattohinnaksi asetettiin 16 miljoonaa euroa ja koko hankkeen katoksi 19 miljoonaa euroa.

Keskusta nappasi Juhani "Tami" Tammisen kuntavaaliehdokkaakseen

Juhani Tamminen.

– Keskustavaikuttaja Lauri Palmusen tyyli vakuutti. Ollaan kohteliaita ja mennään suoraan asiaan, luonnehtii Tami kun häneltä kysytään, miksi juuri keskusta.

Hirvivahinkokorvausten määrä kasvoi Varsinais-Suomessa

Selvästi eniten metsävahinkoja aiheuttivat hirvet.

Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna Satakunnassa 49 000 eurolla ja Varsinais-Suomessa 40 000 eurolla. Korvaussumma on kummassakin maakunnassa edellisvuotta suurempi. Koko maassa korvauksia maksetaan 1,3 miljoonaa euroa. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille helmikuun aikana.

Kela lähettänyt maksumuistutuksen maksamattomasta terveydenhoitomaksusta noin 43 000 opiskelijalle

Korkeakouluopiskelija saa maksumuistutuksen, jos hän on ilmoittautunut läsnä olevaksi viimeistään 31. tammikuuta, mutta ei ole maksanut terveydenhoitomaksua eräpäivään mennessä.

Uusien rakennusten paikoituspaikoille tehtävä sähköajoneuvon latausvalmius

Latauspisteitä pysäköintihallissa.

Eduskunta hyväksyi viime vuoden lopulla lain, jonka mukaan tietyn kokoisiin uusiin rakennuksiin tulee tehdä sähköajoneuvon latausvalmius.

Iltavirkut kokevat työkykynsä aamuvirkkuja heikommaksi

Iltavirkut keski-ikäiset kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa useammin aamuvirkkuihin ikätovereihinsa verrattuna, osoittaa Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 pohjautuva Oulun yliopiston tutkimus. Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että iltavirkuilla miehillä riski ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen voi olla kohonnut. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen väestöpohjainen tutkimus, jossa on selvitetty yksilöllisen kronotyypin yhteyttä työkykyyn ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Kuvataiteilija Antti Jussila Henry Lönnforsin ateljeestipendiaatiksi

Turun taidemuseota hallinnoiva Turun Taideyhdistyksen hallitus on valinnut seuraavaksi Henry Lönnforsin ateljeestipendiaatiksi kuvataiteilija Antti Jussilan . Jussila saa korvauksetta käyttöönsä Puolalanpuistossa sijaitsevan ullakkoateljeen vuosiksi 2021–23.

Ulkomainen kausityöntekijä saa entistä sujuvammin oikeuden sairaanhoitoon

EU:n ulkopuolelta Suomeen alle 90 päiväksi töihin tuleva kausityöntekijä saa nyt oikeuden sairaanhoitoon aiempaa sujuvammin. Hoito-oikeutta voi hakea Kelasta heti, kun työsopimuksen tehneellä työntekijällä on Maahanmuuttoviraston myöntämä kausityötodistus tai Suomen edustuston myöntämä kausityöviisumi.

Laivaristeilyjen koronaturvallisuutta yritetään parantaa tutkimuksen avulla

Åbo Akademin solubiologian ja teollisuustalouden tutkimusryhmä on kehittänyt malleja laivaristeilyjen matkustajaturvallisuuden parantamiseksi. Koronapandemia pysäytti risteilyliikenteen käytännössä lähes kokonaan. Tallink Silja ja Viking Line menettivät 70–80 prosenttia matkustajistaan ja tekivät kymmenien miljoonien tappiot. Isot kansainväliset risteilyvarustamot, kuten Royal Caribbean Group ja Carnival Corporation, keskeyttivät risteilytoimintansa suurelta osin vuonna 2020, minkä seurauksena liikevaihto putosi lähes nollaan ja tappiot olivat miljardiluokkaa.

Sofia Virta: Lasten oikeuksien toteutumisessa ei ole tinkimisvaraa

Suomi sai historiansa ensimmäisen lapsistrategian. Kaarinalainen kansanedustaja Sofia Virta (vihr.) on toiminut vihreän eduskuntaryhmän edustajana parlamentaarisessa lapsistrategiakomiteassa, joka työsti julkaistua strategiaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa viime vuonna.

Jasper Jalonen Hoffenheimin testiin

Jasper Jalonen.

TPS:n hyökkäävä keskikenttäpelaaja Jasper Jalonen on viikon saksalaisen Bundesliigassa pelaavana TSG 1899 Hoffenheimin testissä. Jalosen on määrä palata takaisin Turkuun ja TPS:n vahvuuteen ensi viikolla.

Urheilu

Jasper Jalonen Hoffenheimin testiin

Jasper Jalonen.

TPS:n hyökkäävä keskikenttäpelaaja Jasper Jalonen on viikon saksalaisen Bundesliigassa pelaavana TSG 1899 Hoffenheimin testissä. Jalosen on määrä palata takaisin Turkuun ja TPS:n vahvuuteen ensi viikolla.

Mäkihyppääjä Niko Kytösaho MM-hiihtoihin

Niko Kytösaho.

Paimiolaislähtöinen kolmannen polven mäkihyppääjä Niko Kytösaho valittiin odotetusti Suomen mäkimaajoukkueeseen 23. helmikuuta Oberstdorfissa käynnistyviin hiihdon MM-kisoihin. Suomen runsaan 30 hengen kisajoukkueeseen valittiin myös varsinaissuomalaiset hiihtäjät Johanna Matintalo ja Lauri Vuorinen . Matintalo edustaa seuratasolla Pöytyän Urheilijoita ja Vuorinen raisiolaista SkiTeam 105:ttä.

Puukkokatsomo: Oliko pakko?

Jälkiviisaus on viisauksista helpoin ja halvin, mutta silti toisinaan on pakko jälkikäteen miettiä siltäkin kantilta asioita.

HC TPS katsoo kevääseen Karri Rämön hankinnan myötä

Andrei Karejev saa Karri Rämöstä jo kauden kolmannen maalivahtiparinsa.

TPS tiedotti helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina tehneensä loppukauden sopimuksen kokeneen Karri Rämön kanssa. 34-vuotias Rämö on meritoitunut. On NHL-kokemusta, KHL-kokemusta, AHL:n tähdistöpeliä, MM-pronssia…

TVS-Tennis pelaa pronssista

Turkulainen TVS-Tennis pelaa kotimaisen Tennisliigan pronssista. Pronssiottelu pelataan 13. helmikuuta Meilahden Liikuntakeskuksessa kello 14 alkaen. Pronssipeleissä TVS kohtaa Tennisliigan runkosarjan voittaneen Helsinki Lawn-Tenniksen. Semifinaaleissa TVS taipui otteluin 3-1 viime vuoden Tennisliigan hopeajoukkueelle Helsingin Smashille. Smash niin ikään 13. helmikuuta pelattavassa finaalissa Tampereen Tennisseuran.

Tuto Hockey palaa tositoimiin 76 päivän tauon jälkeen

Tuto Hockey palaa kaukaloon pitkän tauon jälkeen.

Tuto Hockey palaa reilun kahden kuukauden pituiselta pelitauolta tositoimiin perjantaina, kun se isännöi K-Espoota. Tuto on vahvistunut tauon aikana Tino Sirenin ja Joel Lammin liityttyä joukkueeseen.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.