Seksuaalirikokset ovat pyörineet otsikoissa toistuvasti. Viime päivien otsikoissa on tullut rajusti ilmi se, miten seksuaalirikoksia ovat tehneet myös sellaiset ihmiset, joihin pitäisi voida luottaa – seksuaalirikoksia tutkiva poliisi, tallinpitäjät, koulukodin ohjaaja, ranskalaiset papit, hoitajat ja niin edelleen. Sairaita ihmisiä siis riittää, ja varmasti joidenkin mielessä herää kysymys: keneen sitä voi enää luottaa?

Sokea luottamuksen aika auktoriteetteihin on siis murenemassa entisestään, ja pitää pysyä tarkkana mihin sitä itsensä tunkee. Mutta sitä ei voi odottaa dementoituneelta vanhukselta, lapselta eikä muuten puolustuskyvyttömältä ihmiseltä. Uhreja ei tule ikinä syyttää muutenkaan, koska et voi koskaan tietää sitä, miksi he ovat ajautuneet siihen tilanteeseen. Usein tilanne vain tulee puskista. Jokainen meistä voi joskus olla heikossa tilanteessa, ja täten harhaanjohdettavissa. Kun ihminen haluaa uskoa toisesta ensisijaisesti vain hyvää, niin silloin sitä uskoo helposti niistäkin, joista ei pitäisi uskoa. Ei sillä, että toisesta ihmisestä pitää ajatella heti pahimmat uhkakuvat, mutta luottamusta ei voi rakentaa ensisilmäykselläkään.

Lapsena aina varoiteltiin namusedistä, jotka rantautuvat puistoihin karkkipussiensa kanssa houkuttelemaan uhreja. Nyt namusedät ovat laajentuneet Internetiin asti, jolloin heitä on entistä vaikeampi vahtia.

Ilmoituksia tehdään ehkä rohkeammin kuin aikaisemmin, ja varmasti osa ilmoituksista voi olla myös aiheettomia. Aiheettomat ilmoitukset ovat oma ongelmansa, sillä tietenkin ne vastavuoroisesti tekevät syyttömästä uhrin ja tuhoavat tämän elämän. Mutta nyt mietinkin niitä oikeita uhreja, jotka näkyvät luvuissamme. Pahalta tuntuu lukea myös siitä, miten osa näistä rikoksista on jätetty kunnolla tutkimatta loppuun asti.

Saavatko uhrit tarpeeksi apua? Saavatko esimerkiksi täysikäiset uhrit puolestaan kuulla vieläkin sitä mantraa, että etkö nyt itse tajunnut mitään? Mitä voi esimerkiksi ilmetä todella usein esimerkiksi väkivaltaa suhteissa kokeneiden tarinoissa.

Marianne Rovio