Kuka muistaa vielä äänen, joka syntyi kun modeemin yhdisti internettiin? Se ääni on melkeinpä kärsivällisyyden ja maltin perikuva. Sen jälkeen kärsivällisyys ja maltti ovat tuntuneet rapisevan vuosi vuodelta lähes olemattomaan muotoon.

Kirjan lukeminen on monelle tuskallisen hidasta puuhaa, ja pidempi artikkelikin tuntuu kyllästyttävän kesken kaiken. Luettavan täytyy olla niin mielenkiintoista, että se imaisee lukijan mukaansa heti, tai peli on menetetty ennen kuin se edes ehtii alkaa. Käsi alkaa hamuamaan puhelinta, etenkin kun edessä on tiukkaa keskittymistä vaativaa tekemistä. Älylaite vetää puoleensa riippuvuuden tavoin. Mistä tämä johtuu?

Aivotutkija Katri Saarikivi kertoi Anna.fi-artikkelissa (25.2.), että ilmiötä selittää muun muassa ärsyketulva, jonka keskellä elämme. Saarikiven mukaan älylaitteiden lähettämät signaalit, jotka herättävät huomiomme, ovat niin koukuttavia ja nopeasti miellyttäviä, ettemme enää treenaa sitä, että pitäisimme keskittymistä yllä. Emme treenaa myöskään sitä, että saisimme mielihyvää hieman hitaammin tapahtuvista ilmiöistä.

Olemme tottuneet nopeasti mielihyvää tuottaviin ärsykkeisiin, ja toleranssimme ärsykkeille kasvaa samalla kun kirjoitan tätäkin. Kirjan lukeminen tai meditointi ovat liian haastavia, sillä niiden tuoma hyvä olo on saavutettavissa liian hitaasti.

”Jos lukee jotain juttua esimerkiksi netistä, voi tulla tunne, ettei sitä jaksa tehdä pitkään ja pitää vaihtaa heti seuraavaan asiaan. Tai jos pelaa esimerkiksi videopeliä, se ei yksinään riitä, vaan taustalle pitää laittaa podcast soimaan. Se voi johtaa tilanteeseen, jossa tuntuu, ettei mikään riitä ja tarvitsee koko ajan lisää stimulaatiota”, Saarikivi lisää.

Moni kuuntelee kävellessään esimerkiksi äänikirjaa, sillä se on viihdyttävää. Tylsistyminen näkyy myös hiihtoladuilla, sitäkin piristetään podcastilla tai vaikkapa äänikirjalla. Samoin odottelu, mikä tahansa odottelu. Kahvin, bussin, junan. Tylsää. Pelastus löytyy älypuhelimesta. Olemmeko tosiaan koukuttuneita loputtomien ärsykkeiden tulvaan? Artikkelin mukaan keskittymisen sietokykyä voi treenata. Jos olet vielä lukemassa tätä, olet tehnyt ensimmäisen keskittymisharjoituksen loppuun.

Henriikka Fingerborg