Hyvinvointialueiden valtuustot valitaan ensi sunnuntaina. Valtuustot aloittavat toimintansa maaliskuun alussa. Ne alkavat suunnitella sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämistä alueillaan ja päättää hallinnosta. Valtuustot ottavat vastuun palveluista ensi vuoden alusta.

Sote-uudistukseen päädyttiin, koska kuntia pidettiin liian heiveröisinä kantamaan vastuuta. Helsinki on ainoa kunta, jolla tehtäviä jää. Leveämpiä hartioita kaivattiin mutta liian kapeiksi ne ovat jäämässä. Alueita on 21 ja kovin monessa väki vähenee vauhdilla ottaen huomioon, ettei väestöä ole niissä edes alkutilanteessa riittävästi.

MuuttoliiketutkijaTimo Aron mukaan Satakunnan ja Kymenlaakson väkimäärä laskee lähes 25 000:lla vuoteen 2040 mennessä. Samaan aikaan väki vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Varsinais-Suomen väkimäärä kasvaisi yli 11 000:lla, mutta 0–19-vuotiaiden määrä laskee yli 10 000:lla ja yli 75-vuotiaita olisi 28 000 enemmän. Osalla hyvinvointialueista tulevaisuus on jäämässä lyhyeksi.

Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia mutta ne saavat rahansa valtiolta. Itsenäisyys on rajallista. Ne jäävät riippuvaisiksi ruokkivasta kädestä. Kunnat heikkenevät, sillä kuntaveroa leikataan hyvinvointialueiden hyväksi. Huonoa on se, että kärsijöitä ovat erityisesti suurimmat kaupungit, jotka ovat olleet aluekehityksen moottoreita. Niiden tulot romahtavat, toki myös menot, mutta velat jäävät. Jos ja kun korot nousevat, ne joutuvat vaikeuksiin velkojensa hoitamisessa.

Kuntatalouden ekspertti Eero LaesteränSuomen Kuvalehdelle (7.1.) tekemän laskelman mukaan Turku on ensi vuonna yksi maan nettovelkaisimmista kunnista, kun otetaan huomioon koko kuntakonsernin nettovelka suhteessa omiin verotuloihin.

Turun suhdeluku – lainakanta ynnättynä vuokravastuilla miinustettuna rahoitusvarallisuudella – nousisi 148 prosentista 385 prosenttiin. Luku on suurten kaupunkien isoin.

Investointikyky on koetteilla. Hartiat ovat entistä luiskemmat.

Lasse Virtanen