Muuttoliikkeen onnistuminen riippuu uuden alueen kielellisestä samankaltaisuudesta

Siirtoväki palaa kotialueelleen Iihin. Haukipudas 28.9.1944. Siirtoväki palaa kotialueelleen Iihin. Haukipudas 28.9.1944. Kuva: SA-kuva

Ihmisten onnistunut muuttoliike ja uusille alueille asettuminen ei riipu luonnonympäristöstä, vaan sen sijaan uuden alueen kielellisestä samankaltaisuudesta. Myös koulutus ja avioituminen uuden alueen väestön kanssa lisäävät todennäköisyyttä jäädä.

Turun, Helsingin ja pohjoisamerikkalaisen PennState -yliopistojen tutkimusryhmät ovat selvittäneet Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa talvisodan aikana evakuoitujen Karjalan evakkojen päätöksiä jäädä uudelle kotipaikalleen tai palata takaisin Karjalaan myöhemmin jatkosodan aikana, vuosina 1942–44.

Tutkimus perustuu John Loehrin johtaman työryhmän digitoimaan massiiviseen MiKarelia-tietokantaan, jonka avulla tutkijat pystyivät seuraamaan talvisodan siirtolaisten myöhempiä liikkeitä ja elämänvaiheita. Evakkoon lähteneistä yli 400 000 karjalaisesta 70 prosenttia, eli noin 280 000, palasi takaisin kotiseudulleen Karjalaan vuoden 1944 kesään mennessä. Ketkä sen sijaan jäivät uusille seuduille, ja miksi?

Talvisodan ajan kaoottinen evakuointi tarjoaa ainutlaatuisen aineiston muuttoliikkeiden syiden selvittämiseen

Ihmisten migraatioiden syyt eri aikakausina kiinnostavat tutkijoita, koska muuttoliikkeet ovat muovanneet geenien, kielien ja kulttuurien leviämistä, mutta muuttoliikkeiden syistä ja vaikutuksista tiedetään toistaiseksi vain vähän.

Monet tutkimuksissa käytetyt aineistot kertovat yleensä kuitenkin vain onnistuneesti muuttaneiden ihmisten tarinan. Mikäli muuttaja kuoli tai palasi kotikonnuilleen, ei hänestä ole jäänyt jälkiä kieliin, geeneihin tai historian kirjoihin. Juuri muuttopäätöksensä pyörtäneet ihmiset ovat kuitenkin kiintoisimpia tutkimuksen kohteita näiden päätösten ymmärtämiseksi.

– Talvisodan aikainen evakuointi ei ollut suunnitelmallista toisin kuin jatkosodan aikana. Tämä tekee käytössämme olleesta tutkimusaineistosta ainutlaatuisen. Talvisodassa evakkojen kaoottinen sijoituspaikkojen valinta ja myöhempi mahdollisuus palata kotiseudulleen jatkosodan aikana mahdollistivat jäämispäätöksen syiden tilastollisen tutkimisen, toteaa professori Virpi Lummaa Turun yliopiston biologian laitokselta.

Tutkimuksessa testattiin isolla yli 22 000 ihmisen aineistolla kahta hypoteesiä ekologisen ympäristön merkityksestä jäämis- tai paluupäätökselle.

– Selvitimme, jäikö luonnonympäristöstä riippuva maanviljelijä helpommin sellaiselle alueelle, joka oli viljelyn kannalta parempi tai samanlainen kuin lähtöalue, kuin huonommalle tai erilaiselle alueelle, kertoo Lammin biologisen aseman tutkimuskoordinaattori Loehr.

Tutkimuksessa alueiden paremmuutta mitattiin esimerkiksi korkeampana lämpösummana ja samankaltaisuutta esimerkiksi sademääränä – ehkä korkeampi lämpötila toisi paremman sadon ja tuttu sademäärä helpottaisi maatalouden onnistumista vanhoin konstein.

Työryhmä yhdisti tiedot siirtoväen jäämispäätöksistä heidän lähtö- ja tulopaikkoihinsa, ammatteihin, koulutukseen ja avioliittotietoihin, sekä lähtö- ja tulopitäjien ympäristötietoihin. Tutkijat pystyivät myös määrittämään lähtö- ja tuloalueiden kielellisen samankaltaisuuden Lauri Kettusen 1920 ja 30-luvuilla keräämän, koko Suomen kattavan murrekartaston perusteella.

Tulosten perusteella tutkijat totesivat, että ihmisten onnistunut migraatio ei riipu luonnonympäristöstä. Vahvimpia ennustavia tekijöitä jäämispäätökselle uudelle alueelle olivat sen sijaan sosiaaliset tekijät, kuten alueen kielellinen samankaltaisuus, ei-karjalaisen kanssa avioituminen sotaa ennen tai sen jälkeen ja koulutuksen omaaminen.

– Kielellinen samankaltaisuus tarkoittaa tässä sitä, kuinka lähellä tulopitäjän murre oli lähtöalueen eli kaakkoismurteiden morfologiaa. Vastaanottavan yhteisön kannalta kyse oli siis siitä, kuulostiko siirtoväki “meiltä” vai “muilta”. Tulos ennustaa, että ihmisten muuttoreitit ovat voineet ylipäätään kulkea kielellisesti, ja ehkä yleisemmin ottaen kulttuurisesti, samankaltaisten ihmisryhmien kautta ja sellaisten yhteyteen, pohtii Turun yliopiston Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielitieteen laitoksen tutkija Outi Vesakoski.

– Sen sijaan luonnonympäristön haasteista ihmiset selvinnevät kulttuuristen sopeumien avulla. Ainakaan ne eivät olleet kynnyskysymys edes luonnosta toimeentulonsa saaneille esimodernin yhteiskunnan maanviljelijöille. Yleisesti ottaen tulos on merkittävä lisä kansainväliseen tutkimukseen ja ymmärrykseemme migraatioiden ja integraation onnistumisesta, jatkaa evoluutioekologian professori Lummaa.

Tutkimusartikkeli on julkaistu tammikuussa Proceedings of Royal Society Biological Series B:ssä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Siirtoväki perunannostossa. Siirtoväki perunannostossa. Kuva: SA-kuva

Turun väestönkasvu hyytyy

Pandemia hyydytti Turun väestönkasvua eikä vielä osata arvioida onko kyse pysyvästä vai väliaikaisesta ilmiöstä.

Turun kaupungin väkiluku kasvoi viime vuonna vain 746:lla. Väestö kasvoi edellisen kerran alle tuhannella hengellä vuonna 2009. Viime vuosina kasvu on ollut 1 500–2 000 asukasta vuodesta. Turussa oli vuodenvaihteessa 195 137 asukasta, joista 13 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Joenperän silta korjataan Mynämäellä

Joenperän silta on valmistunut 1937.

Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa Mynämäellä maantiellä 2021 (Karjalantie) sijaitseva Joenperän sillan korjaustyöt kesäkuun alussa. Korjaustyöt kestävät syyskuun loppuun saakka.

Koronatukitoimet auttoivat yrityksiä selviämään pandemian yli, mutta kriisin alkuvaiheessa tuet eivät kohdentuneet aina oikein

Koronakriisin aikana myönnetyt kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät yrityksistä voitollisia ja pienensivät riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Myönnettyjen kustannustukien ansiosta osa korona-ajan tappiollisista yrityksistä muuttui voitollisiksi. Uudet tukikierrokset ovat kuitenkin hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta. Tämä ilmenee 17. toukokuuta julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) tehdystä Etla-tutkimuksesta Koronapandemian tukipolitiikan arviointi.

Urheilukoulussa palvelukseen astuu lokakuussa kuusi Interin pelaajaa

Juho Hyvärinen.

Urheilukoulun kesälajien saapumiserään valittiin 79 urheilijaa 17 eri lajiryhmästä. Puolustusvoimien urheilukouluun valitut urheilijat aloittavat palveluksensa maanantaina 10. lokakuuta.

Turku suunnittelee Islannin mallin käyttöönottoa harrastustoiminnassa

Turun kaupunki suunnittelee niin sanottua Islannin mallia lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Malli tuotaisiin kaupunkiin moniammatillisesti ja laajassa yhteistyössä.

Lieto ja Marttila Suomen yritysmyönteisimpiä kuntia

Liedon kunnanjohtaja Mika Ingi (vas.), Liedon Yrittäjien puheenjohtaja Timo Kuukasjärvi, yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff ja yritysneuvoja Marja-Leena Hämäläinen.

Varsinais-Suomen maakunta sai menestystä Yrittäjien Kuntabarometri -kyselyssä. Lieto voitti yrittäjämyönteisimmän kunnan tittelin neljättä kertaa peräkkäin omassa keskikokoisten kuntien sarjassaan. Marttilan kunta kohosi omassa alle 10 000 asukkaan sarjassaan kahden vuoden takaiselta hopeasijalta kirkkaimmalle mitalille.

Suomen ensimmäinen Etelä-Afrikan omikronvariantti löydetty Tyksissä

Tyks Laboratorioiden Kliinisen mikrobiologian laboratorio on todennut koronaviruksen omikron BA.5-variantin, niin sanotun Etelä-Afrikan muunnoksen, aiheuttaman tautitapauksen Varsinais-Suomessa.

Terveyskeskuksen palvelu pätkii yhä

Koronaan liittyvät puhelut ovat vähentyneet Turun terveysasemille, mutta yhteyden saamista terveyskeskukseen ei huhtikuuhun mennessä saatu lainmukaiselle tasolle. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on jättänyt selvityspyynnön asiasta kaupungille.

Tuomiokirkkosillan kantavuutta tutkitaan

Tuomiokirkkosillan kantavuutta tutkitaan muun muassa raitiotiesuunnittelun takia.

Tuomiokirkkosillasta laadittiin erikoistarkastus vuosina 2021–22. Sillan eliniän pidentäminen ja käyttöiän määrittäminen edellyttää kantavuustarkastelua, joka on tilattu A-Insinöörit Civil Oy:ltä. Enimmäishinta on 48 600 euroa. Sillalle tehdään myöhemmin monitorointi, jolla saadaan selvyys sillan todellisesta käyttäytymisestä kuormituksen alla sekä käyttöiänmääritys.

Kaupunkipyörät Turkuun vasta kesäkuun lopussa

Turun kaupunkipyörien eli tuttavallisemmin föllärien piti saapua takaisin kaupunkiin kesän kynnyksellä. Koronapandemian aiheuttaman tehdassulun takia fölläreiden saapuminen kuitenkin hieman viivästyy. Tämänhetkinen arvio pyörien saapumiselle on 30. kesäkuuta. Kaupunkipyöräkausi jatkuu 31. lokakuuta saakka.

Ruista riittää kotimaiseen ruisleipään

Ruis pärjäsi talvesta parhaiten ja kohtuullinen kokonaissato on mahdollinen.

Viime syksyn hankalien kylvöolosuhteiden ja kuluneen talven haastavien talvehtimisolosuhteiden takia rukiin riittävyys mietityttää enemmän kuin viime vuosina. Talvi oli hankala kaikille syyskasveille, mutta kokonaisuutena ruis pärjäsi talvesta parhaiten ja kohtuullinen kokonaissato on mahdollinen.

Raisio kerää ehdotuksia kaupungin ilmastoteoiksi

Raision kaupunki laatii ilmasto-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on löytää kaupungille sopivimmat teot ilmaston hyväksi. Asukkaille sekä alueen yrittäjille, yhdistyksille ja muille toimijoille on avattu kysely, jossa he voivat äänestää jo annettuja ehdotuksia tai jättää omia ehdotuksiaan ilmastoteoiksi. Kyselyyn voi vastata 5. kesäkuuta asti.

Ihalan K-Market Raisiossa avataan täysin uutena kauppana

Juha-Pertti ja Minna Ahtinen.

Raision Ihalassa päästään juhlimaan torstaina 19. toukokuuta täysin uutta ja laajennettua K-Marketia. Kauppa on ollut suljettuna tammikuun lopusta remontin vuoksi. K-kauppiaina jatkavat Juha-Pertti ja Minna Ahtinen .

Turun ammattikorkeakoulu läpäisi auditoinnin

Turun ammattikorkeakoulu läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditoinnin. Ammattikorkeakoulu sai auditointiryhmältä kiitosta systemaattisesta ja alueellisesti vaikuttavasta TKI-toiminnasta sekä kattavasta ja ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämistä ohjaavasta laatujärjestelmästä. Ammattikorkeakoulussa koulutuksen suunnittelu perustuu strategiaan, työelämätarpeiden ennakointiin ja alueen tarpeisiin.

Linnanniemestä Turun ensimmäinen taidekaupunginosa

Linnanniemen valinta taidekaupunginosaksi on osa Turun julkisen taiteen ohjelmaa, joka vahvistettiin helmikuussa.

Linnanniemen alueelle laaditaan taideohjelma, jossa määritellään taiteen paikat sekä teosten valintaan liittyvät kriteerit ja prosessit. Taideohjelman laatii julkiseen taiteeseen ja rakennetun ympäristön taidekoordinaatioon erikoistunut konsulttiyhtiö Frei Zimmer.

Tarjouskilpailu toimitilarakennusten tontista Räntämäessä

Turun kaupunki järjestää tarjouskilpailun toimitilarakennusten rakennuspaikaksi tarkoitetusta tontista Räntämäessä. Tontti 853-91-62-16 sijaitsee Räntämäen kaupunginosassa, osoitteessa Emmauksenkuja 1. Tontti on 2 769 neliön suuruinen.

DelSiTechille päänavaus Kiinan lääkekehitysmarkkinoille

Delsitechin toimitusjohtajan Lasse Leino.

Turkulainen lääkeannosteluteknologia- ja lääkekehitysyritys DelSiTech Oy ja kiinalainen Chengdu Anticancer Bioscience ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen pitkävaikutteisten syöpälääkkeiden kehittämiseksi. Sopimuksen mukaan DelSiTech kehittää yhtiön biohajoavaan silikamateriaaliin perustuvia lääkeformulaatioita Chengdu Anticancer Biosciencen syöpälääkemolekyyleille. Kyseessä on DelSiTechin ensimmäinen lääkekehityshanke Kiinassa.

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee ajokaistan Pietari Valdin kadulla

Viemäri- ja vesijohtotyötä tehdään 18.–24. toukokuuta Pietari Valdin kadulla Juhannuskadun risteyksen kohdalla. Yksi ajokaista on pois käytöstä.

Urheilu

Urheilukoulussa palvelukseen astuu lokakuussa kuusi Interin pelaajaa

Juho Hyvärinen.

Urheilukoulun kesälajien saapumiserään valittiin 79 urheilijaa 17 eri lajiryhmästä. Puolustusvoimien urheilukouluun valitut urheilijat aloittavat palveluksensa maanantaina 10. lokakuuta.

Loimu menettää taas päävalmentajansa, Barreros siirtyy Italiaan

Aitor Barreros.

Raision Loimun päävalmentaja vaihtuu seuran suunnitelmien vastaisesti jo toisena keväänä peräkkäin voimassaolevasta sopimuksesta huolimatta. Espanjalaisen Aitor Barrerosin sopimuksessa oli optio ensi kaudesta, jonka käytöstä sovittiin seuran ja espanjalaisluotsin välillä huhtikuussa. Hän oli jo sitä ennen saanut sopimustarjouksia Espanjasta ja Saksasta, mutta kieltäytynyt niistä.

Simo Roiha haluaa kokea Tepsin nousujuhlat Turussa

Ykkösen pelaajat valitsivat Simo Roihan huhtikuun parhaaksi. Viime kaudella Roiha kamppaili vahvasti Kalle Taimea ja Rasmus Holmaa vastaan RoPSin paidassa.

Simo Roiha on kokenut paljon, mutta Veikkausliigaan nousu on yksi asia, jota 31-vuotias kärkipelaaja ei ole vielä päässyt urallaan kokemaan. Viime kaudella se oli lähellä, mutta AC Oulu torpedoi RoPSin nousujuhlat.

Essi Pakarinen keilasi naisten Suomen mestariksi Raisiossa

Suomen mestari Essi Pakarinen (kesk.), Peppi Konsteri (vas.) ja Sanna Oksanen.

Essi Pakarinen keilasi sunnuntaina Raisiossa naisten Suomen mestariksi. Lahden Bayta edustava Pakarinen voitti loppuottelussa jännittävien vaiheiden jälkeen Porin Giantsia edustavan Peppi Konsterin . Pronssia saavutti välierässä Konsterille taipunut Sanna Oksanen (Giants).

Teemu Asunmaa dramaattisten vaiheiden jälkeen voittoon Länsirannikon rallissa

SM Mad-Croc Länsirannikon Rallin voittajat, Teemu Asunmaa (vas.) & Ville Mannisenmäki.

Rallin SM-sarjan kauden neljäs osakilpailu ajettiin maaliin Turun seudulla lauantaina. Kaksipäiväisen kisan ja yhdeksän vauhdikkaan erikoiskokeen päätteeksi rallin voittajaksi kruunattiin syntymäpäiväjuhliaan viettänyt Teemu Asunmaa .

Otteluanalyysi: Inter tunaroi voiton

Tommi Jyry osui kahdesti.

Sen piti olla voitto-ottelu ja siltä se pitkään näyttikin. HIFK kuitenkin nousi rankkarimaalilla tasoihin ja kun Inter tunaroi oman rangaistuspotkunsa niin lopputulos oli 2 – 2. Se oli selvä pettymys.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.