Vähän etukäteistietoa korkeakouluopinnoista ja -opiskelusta mutta melko hyvin pohjatietoa äidinkielestä, matematiikasta ja englannista. Huolia aiheuttavat erityisesti itsenäinen opiskelu, ajanhallinta ja vapaa-ajan puute. Tältä näyttää tutkimuksen valossa ensimmäistä vuottaan ammattikorkeakoulussa opiskelevien nuorten arki keskimäärin, mutta eroja syntyy ammatillisen- ja lukiokoulutuksen saaneiden välille.

Laajaan nivelvaihetutkimukseen vastasi kaikkiaan 321 Turun ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijaa syyslukukauden lopulla. Yli sata kirjoitti tarkennuksia avoimiin kysymyksiin ja 20 haastateltiin myös kasvokkain. Kysymykset koskivat toiselta asteelta, eli lukiosta ja ammatillisista opinnoista saatuja opiskeluvalmiuksia, tiedonsaantia amk-opinnoista sekä nivelvaiheen opinto-ohjausta.

Tutkimus toteutettiin osana Älykäs ennakointi -hankkeen ennakointitiedon keräämistä. Hanketoteuttajina ovat varsinaissuomalaiset oppilaitokset Novida, Raseko, Turku AMK ja Turun yliopisto. Nivelvaiheella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa siirtymää lukiosta tai toisen asteen ammatillisesta oppilaitoksesta ammattikorkeakouluopintoihin. Nivelvaiheen tiedonsaanti ja ohjauksen onnistuminen on keskeistä opiskelijan oman opintopolun ja mieleisen uran löytämisen kannalta ja tutkintojen suorittamisen myötä myös yhteiskunnallisesti.

Mikä nivelvaihetutkimuksessa yllätti? Tähän vastaavat tutkimustyötä ohjanneet Rasekon opinto-ohjaaja Niina Salama, Turku AMK:n yliopettaja Marko Kortetmäki ja lehtori Sakari Koivunen.

– Opiskelijan kokemat oman elämän hallinnan ja itsenäisen opiskelun haasteet ovat entisestään lisääntyneet. Näiden asioiden voimakas korostuminen avoimissa vastauksissa on huomionarvoista. Esimerkiksi tässä on hyvinkin yleinen opiskelijan vastaus kysymykseen, mikä on haastavaa: ”Opetuksen aivan käsittämättömän vähäinen määrä, etätöiden aivan epätodellisen ylimitoitettu määrä ja vapaa-ajan olemassa olemattomuus. Tämä ei ole vitsi, eikä ikävä kyllä edes sarkasmia.”

Opiskelijat hakevat tietoa jatko-opinnoista ensisijaisesti selaamalla ammattikorkeakoulujen verkkosivuja ja opetushallituksen Opintopolku-portaalia. Yli 60 prosenttia vastaajista nimesi nämä pääkanavikseen, kertoo tutkimus. Myös kaverit ovat hyvänä tietolähteenä, mutta opinto-ohjaus jää yllättäen taka-alalle.

Erityisesti lukiotaustaiset opiskelijat toivoivat, että heille tarjottaisiin enemmän tietoa siitä, millaista opiskelu ammattikorkeakoulussa on konkreettisesti. Toiveena ovat esimerkiksi opojen järjestämät korkeakouluopiskelijoiden vierailut lukioissa ja pääsy tutustumaan opintoihin etukäteen. Yli 60 prosenttia lukiotaustaisista ja jopa 70 prosenttia ammatillisista opiskelijoista ilmoitti tutkimuksessa, että he olisivat olleet kiinnostuneita tutustumaan haluamansa alan ammattikorkeakouluopintoihin jo ennakkoon, eikä sitä mahdollisuutta juurikaan ollut tarjolla.

Vastauksissa ei vielä näy se, että ammatillisille opiskelijoille on viime aikoina avautunut mahdollisuuksia suorittaa ammattikorkeakouluopintoja osana ammattiopintojaan.

– Rasekon yhteistyö Turun AMK:n sekä Satakunnan AMK:n kanssa on vauhdittunut viimeisen kahden vuoden aikana. Meillä opiskelija voi valita ensimmäisen vuoden tammikuussa. ”Jatkajan polun”, jolloin hän voi opiskella sekä Turun että Satakunnan ammattikorkeakoulujen äidinkielen, matematiikan ja englannin kursseja ja lisäksi insinöörimatematiikkaa ja johdantokursseja. Vuosi sitten tämän valitsi 40 opiskelijaa ja tänä vuonna jo noin sata, joten kiinnostuksen kasvu on ollut reipasta, kertoo Salama.

– Tutkimus muistutti, että jatko-opintoja koskeviin kysymyksiin nuorille pitäisi tarjota mieluummin liikaa tietoa kuin liian vähän. Olemme Rasekossa lisänneet ohjausta jo pidemmän aikaa ja nyt suunnittelemme vielä syksyyn laajaa Korkeakoulumessut-tapahtumaa, jossa tarjoamme tietoa ja tutustumismahdollisuuksia, hän jatkaa.

Oli ennakoitavissa, että lukiolaisten valmiudet matematiikassa, äidinkielessä ja englannissa ovat paremmat kuin ammatillisen taustan omaavilla nuorilla. Matematiikassa erot nousivat suurimmiksi. Matematiikan valmiuksiaan piti riittämättöminä noin 60 prosenttia ammatillisista opiskelijoista mutta vain kymmenen prosenttia lukiotaustaisista.

– Tiedollisten valmiuksien puute selittää osan haasteista. Tämä tutkimustieto on tarkentanut jo aiemmin tunnistettua tietoa, ja lähtee nyt eteenpäin oppilaitosten käyttöön. Samoin tieto siitä, että opiskelutekniikkansa kokee riittämättömäksi lähes puolet vastaajista. Erilaisilla ohjaustoimilla voidaan tukea nivelvaihetta, tarvittaessa myös yksilöllisesti, sanovat Salama, Kortetmäki ja Koivunen.

Vielä enemmän haasteita opiskelijoille tuo itsenäinen opiskelu ja vastuu omasta elämästä, kertoo tutkimus. Kun perinteinen koulussakäynti vaihtuu itsenäiseksi tiedonhankinnaksi, tuo opiskelujen, kotitehtävien, työssäkäynnin ja vapaa-ajan aikatauluttaminen isoja paineita nuorelle: ”Liian monta työtä samanaikaisesti tehtävänä, ei saa yhtään vapaata aikaa ollenkaan.”

– Kaikki opettajat eivät suoranaisesti opeta ja tämä on hyvin erilaista kuin lukiossa, jonka takia haasteellista minulle.

– Vielä jokin aika sitten sovitettiin yhteen ”vain” opiskelua ja vapaa-aikaa, nykyään ammattikorkeakouluopiskelijat ottavat itsenäisesti selvää asioista, tekevät työelämäpohjaisia tehtäviä ja käyvät myös yhä enemmän itse töissä. On hyvä miettiä, miten aikatauluttamista ja elämänhallintaa pitäisi opettaa ja ennakoida, ja mitä nuoren siitä pitäisi ymmärtää jo toisella asteella. Tutkimus avaa nyt keskustelua ja käytäntöön viemistä eri foorumeilla, kuten oppilaitosten johdon ja opinto-ohjaajien kanssa, sanoo tutkimuksen takana oleva hanketyöryhmä.

Kysely toteutettiin Microsoft Formsilla ja haastattelemalla loppuvuodesta 2021. Kohderyhmänä Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden, tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan ensimmäisen vuoden opiskelijat.

Vastaajia oli 321, joista 60 prosenttia oli naisia. 82 prosenttia vastaajista oli alle 25-vuotiaita. 74 prosenttia vastaajista oli suorittanut toisen asteen tutkinnon vuosina 2018–21. 206:lla oli lukiokoulutus, 94 ammatillinen koulutus ja 28 kaksoistutkinto.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)