Karoliina Vitikaisen lapsuudessa Päijät-Hämeessä 20. toukokuuta ollut nimipäivä oli virallinen kesänaloitusjuhla.

– Meillä seurattiin kevään edistymistä syreenien kukkimisesta. Yleensä syreenit kukkivat tai alkoivat kukkia viimeistään nimipäiväkseni. Jos kevät oli tosi paljon myöhässä, ne eivät ehtineet kukkia, Vitikainen muistelee.

– Nimipäivänäni syreenin oksa tuotiin sisään ja vietettiin nimipäivää pienimuotoisesti suvun kesken. Toinen nimeni on Maria. Sitäkin nimipäivää vietettiin sitten heinäkuussa keskikesän juhlana.

Vitikaisen suhtautuminen nimeensä on vaihdellut voimakkaasti aikojen saatossa.

– Lapsena olin kauhean ylpeä nimestäni. Olen saanut sen mummoni mummon mukaan, se tuntui kauhean tärkeältä. Teini-iässä taas inhosin nimeäni. Silloin se tuntui kauhean lapselliselta ja aloinkin silloin käyttää Maria-nimeä, jota käytin muutaman vuoden. Nykyään Karoliina tuntuu taas ihan hyvältä nimeltä, Vitikainen toteaa.

Kun Vitikaisen vanhemmat nimeä tyttärelle miettivät, ei siinä kauan mennyt. Tulevan lapsen nimi kun oli jo päätetty jo paljon aikaisemmin.

– Äitini oli päättänyt jo lapsena siskonsa kanssa, että sitten kun he saavat tyttölapset, mitkä nimet niille annetaan. Myös äitini siskon lapsen nimi tuli suvusta. Maria on isän puolen suvusta tuleva nimi, Vitikainen kertoo.

Vitikaisen lapsuudessa Karoliina ei ollut erityisen yleinen nimi, jos ei harvinainenkaan.

– Luokallani oli yksi toinen Karoliina, mutta hän oli Anna-Karoliina. Muita Karoliinoja en ihan lapsuudestani muista. Minulla on sellainen kuva, ettei se kauhean yleinen nimi ollut. Lapsuudessani oli muotia nimetyt kynät ja kaikki muut tavarat. Olisin kovasti halunnut nimetyn kynän, mutta sellaista siihen aikaan koskaan ollut missään. Joka paikassa oi vaan Sari, Mari ja Anna, Vitikainen toteaa.

Tilastollisesti Karoliina oli suosituimmillaan 1990-luvun alussa, mutta ei se silloinkaan yltänyt suosituimpien nimien joukkoon. 1992 pari sataa lasta sai kutsumanimekseen Karoliinan.

Karoliinan nimipäivä on 20. toukokuuta.

Ilkka Lappi