Kolumni: Täydet pinnat
Jokin oli kummallisesti. Kieli hakeutui hampaiden väliin. Jotain puuttui. Oliko paikka hajonnut?
Siltä ainakin tuntui. Kumma kolo siellä oli. Ei tuntemusta kivuksi voinut sanoa mutta olo oli epävarma. Mitäs nyt?
Ruokaa jäi hampaankoloon ja sitä oli vaikea puhdistaa. Mitäs jos se tulehtuu? Huomasin pureskelevani alitajuisesti vain toisella leuan puoliskolla. Eikös siitäkin voi aiheutua ongelmia?
Selvää oli, että jotain pitää tehdä. Kaikkihan tietävät, ettei perusterveydenhoito pelaa Turussa. Hampaiden kunnon tarkastukseen saa jonottaa puoli vuotta. Entä akuutit tapaukset? Oliko tämä sellainen? Ei kun soittamaan.
Aika oli tarjolla heti juhannuksen jälkeen. Elettiin kuitenkin huhtikuuta, joten hieman nopeammin pliis. Entä palveluseteli, jolla voi vähentää kuluja, kun palvelun ostaa yksityiseltä firmalta? Sellaisen saisi heti. Mutta pääseekö yksityisellekään heti?
Entä ne akuuttiajat? Pitää kuulemma soittaa heti aamusta. Ajat varataan puolessa tunnissa. Seuraavana aamuna kokeilemaan siis. Jännitystä ilmassa. Hammas ei särje tai ainakaan en myönnä sitä (en koskaan myönnä edes itselleni) mutta fiilis on vahvasti se, että jotain on tehtävä ja heti.
No, sitten soittamaan heti kahdeksalta aamulla. Haluatko, että soitamme takaisin tähän numeroon, kysyy automaatti. No haluan. Vartin päästä tulee soitto. Puhelimessa mainitsen oudon tuntemuksen. Venytän totuutta mutta ei se kauas siitä heitä. Aika olisi tarjolla heti aamupäivästä ja heti puolen päivän jälkeenkin sellainen löytyy, kun sitä toivon.
Olen ajoissa paikalla hammashoitolassa, kuten aina. Ollaan puoli tuntia jäljessä aikataulusta, minulle kerrotaan. Se ei ole paljon eikä mikään ihme, kun kyse on akuutteista tapauksista. Muutoksia tulee ja viivästyksiä.
Iltapäivällä hammas on paikattu. Kaikki on kunnossa. Ei enää outoja tuntemuksia. Kaikki toimi kuten pitikin. Kuinkas nyt näin, eikö terveydenhoito olekaan retuperällä?
Annan arvosanaksi kiitettävän. Tiedän, että ongelmia on, etenkin kiireettömässä hoidossa, mutta annettu kuva on liian synkkä. Oma kokemukseni on, että hoitoa saa, kun sitä tarvitsee. Voivatko muutkin sanoa samaa?
Lasse Virtanen