Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) muistuttaa, että Marinin viiden puolueen hallitus linjaa ohjelmassaan, että sen ulkopolitiikka on ”ihmisoikeusperusteista”. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossaan hallitus ”painottaa ihmisoikeuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana”.

– Nato-hakemus on johtamassa Suomen ulkopolitiikassa tähän saakka korostetusta ”ihmisoikeusperusteisuudesta” luopumiseen, sanoo Yrttiaho.

Osana ”ihmisoikeusperusteisuutta” Marinin hallituksen ohjelmassa on selkeästi linjattu, että ”Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin.”

Reuters ja Ilta-Sanomat kertoivat (25.5.), että keskiviikkona Ankarassa käydyissä keskusteluissa olisi ”edistytty Turkkiin kohdistuneiden puolustusteollisuuden pakotteiden purkamisen suhteen”. Suomi olisi näyttänyt vihreää valoa Turkkiin kohdistuneiden asevientirajoitusten purkamiselle, kuten Turkki on vaatinut.

– Marinin hallitus ei ole millään tavalla kertonut asevientilinjausten muuttamisesta eduskunnalle tai edes eduskuntaryhmille. On edetty salassa.

– Hallitus on menettelemässä ohjelmansa ja selontekojensa vastaisesti. Millä mandaatilla, Yrttiaho kysyy.

Asevientirajoitukset asetettiin vuonna 2019, kun Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyriaan.

– Tällä viikolla Turkki ilmoitti toteuttavansa uuden mittavan hyökkäyksen Syyriaan. Sen tarkoituksena on ottaa haltuun ja miehittää 30 kilometriä syvä vyöhyke Syyrian puolella rajaa. Turkki on lisäksi viime viikkoina pommittanut kiihtyvästi alueita Syyriassa ja Irakissa. Ja samaan aikaan Marinin hallitus on antamassa periksi asevientirajoituksista ostaakseen hyväksynnän Suomen Nato-jäsenyydelle.

Turkin vaatimuksesta nyt tehtävät myönnytykset ovat vasta alkua Suomen ulkopolitiikan suunnanmuutoksessa, Yrttiaho arvioi.

– Nato-jäsenyyden hakeminen tarkoittaa väistämättä muutosta ”ihmisoikeusperusteisuuteen”, sillä ihmisoikeudet ovat täysin toissijaisia sotilasliiton keskeisten jäsenten, Yhdysvaltojen ja Turkin, politiikassa.

– Tätä ei Suomen hätäisessä Nato-keskustelussa ja eduskunnalle annetuissa Nato-selonteoissa tuotu mitenkään esille. Ongelmia päinvastoin peiteltiin ja vähäteltiin. Ministeri Haavisto kiisti kaupankäynnin vielä juuri ennen hakemuspäätöstä – eduskunnan edessä. Päätöksen jälkeen asiat ovat menneet aivan toisin kuin väitettiin, Yrttiaho toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)