Euroopan unioni on hyväksynyt sukupuolikiintiöt suurten pörssiyhtiöiden hallituksiin. Tämä tarkoittaa, että kesäkuusta 2026 lähtien 40 prosenttia operatiiviseen johtoryhmään kuulumattomista hallitusten jäsenistä on oltava aliedustettua sukupuolta. Johtoryhmissäkin aliedustetun sukupuolen edustajia on oltava vähintään 33 prosenttia. Samaan hengenvetoon on päätetty myös, että kaikissa valinnoissa on noudatettava läpinäkyvää ja avointa päätöksentekoa ja nimitysten on perustuttava hakijoiden ansioihin.

Tämä on jokseenkin ongelmallista. Itseäni nimittäin jonkin verran pohdituttaa, että jos vähintään 40 prosenttia hallitusten jäsenistä on jatkossa oltava aliedustettua sukupuolta, mutta samalla valintojen on perustuttava hakijoiden ansioihin eikä sukupuoleen, niin mitä tehdään tilanteessa, jossa jostain syystä ansioiden suhteen mitattuna yli 60 prosenttia sattuisi olemaan tiettyä sukupuolta? Karsitaanko sieltä ansioituneempia sitten vain pois ja otetaan tilalle vähemmän ansioituneita, jotta pörssiyhtiöiden hallituksissa saadaan pidettyä sukupuolten tasapaino?

Mielestäni länsimaisissa yhteiskunnissa tulisi lopettaa sairaalloinen sukupuoleen tuijottelu ja kiintiöajatteluperiaate tulisi kuopata kokonaan. Kiintiöajattelu nimittäin johtaa ainoastaan siihen, että ihmisiä arvotetaan sellaisten ominaisuuksien perusteella, joilla ei ole mitään käytännön merkitystä tehtävistä suoriutumisen kannalta. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että pörssiyhtiöiden hallituksissa istuvista ainoastaan osa on siellä ansioidensa perusteella ja loput sukupuolensa perusteella. Kiintiöajattelu joko suosii tai rankaisee ihmisiä sellaisesta ominaisuudesta, jota he eivät itse ole voineet valita.

Ehdottaisinkin, että kokeiltaisiin tulevaisuudessa valita ihmisiä tehtäviin täysin heidän sukupuolestaan riippumatta. Harvassa pörssiyhtiön hallituksessa työtä kuitenkaan tehdään sukupuolella, joten EU:ssakin sopisi pohtia, onko sukupuolikiintiöille oikeasti mitään tarvetta. Vaikuttaa hieman siltä, että Brysselin päättäjille ei riitä, että korona ja Ukrainan sota ovat koetelleen EU:n taloutta, kun sitä yritetään syöstä vieläkin syvemmälle suohon päästämällä kiintiöajattelun kaltaiset ideologiat määrittelemään pörssiyhtiöiden hallitusten kokoonpanoja.

On jokseenkin kylmäävää ajatella, että tällä menolla, kun tulevat sukupolvet pohtivat, mikä tuhosi länsimaisen yhteiskunnan, yrittäjyyden ja työn, on vastaus yksinkertainen − sen tuhosi kiintiöajattelu ja sen taustalla vaikuttava kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla epäolennaisuuksiin keskittyvä haitallinen ideologia nimeltä intersektionaalinen feminismi.

Alice Girs, kaupunginvaltuutettu (ps)