Perustoimeentulotukeen halutaan lisää rahoitusta

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalan määrärahoiksi vuodeksi 2023 noin 15,8 miljardia euroa. Määräraha on noin 0,2 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lasku johtuu pääosin hallitusohjelmahankkeiden päättymisestä ja tarvearvion muutoksista.

Talousarvioehdotuksessa muun muassa puretaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvelkaa, toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelmaa ja kehitetään työttömyysturvaa sekä työelämän ulkopuolella olevien kuntoutusta. Lisäksi selkeytetään sivutoimisen opiskelun ja työttömyysetuuden yhteensovittamista ja yrittäjän työeläketulon vahvistamista.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 32 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 14 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 14 prosenttia, kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kolme prosenttia sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen avustusten osuus kaksi prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin 4,6 miljardia euroa. Se on 56,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäys johtuu pääasiassa asumistuen tarvearvioiden muutoksista ja Kelan toimintakulujen lisäyksistä.

Yleisessä asumistuessa on huomioitu kiinteistöveron lisääminen osaksi hyväksyttäviä asumismenoja, mikä lisää valtion osuutta yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen kustannuksista yhteensä 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2023. Tällä kompensoidaan kiinteistöverouudistuksen vaikutuksia.

Kelan toiminnan kuluihin ministeriö ehdottaa 509,5 miljoonaa euroa. Se on noin 19 miljoona euroa enemmän kuin vuonna 2022. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi etuus- ja asiointipalvelun kehittämisen kustannuksia sekä palkansaajan työssäoloehdon uudistamisen aiheuttama lisäkustannus.

Työttömyysturvaan sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2,3 miljardia euroa. Se on 0,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Vähennys johtuu työttömien määrän arvioidusta laskusta.

Työttömyysturvassa on huomioitu palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen tuloperusteiseksi. Tuloperusteisen työssäoloehdon myötä aiempaa useampi täyttää työssäoloehdon ja tulee siten oikeutetuksi ansio- tai peruspäivärahaan. Tuloperusteinen työssäoloehto ei lisää valtion osuutta työttömyysturvamenoista.

Tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa parannetaan luopumalla tekijänoikeuskorvausten sovittelusta. Sovittelusta luopuminen lisää valtion menoja 1,0 miljoonalla eurolla.

Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa kuntien velvoitetyöhön maksetusta palkkatuesta peruspäivärahaa vastaavan määrän. Määräraha ehdotetaan siirrettäväksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Siirrettävä määräraha olisi 25,7 miljoonaa euroa.

Hallitus on päättänyt, että sivutoimisen opiskelun ja työttömyysetuuden yhteensovittamista selkeytetään ja että työhaun ohessa on mahdollista opiskella ja kehittää omaa osaamistaan aiempaan laajemmin työttömyysetuutta menettämättä. Tämän arvioidaan lisäävän valtion menoja 5,0 miljoonalla eurolla.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa sairausvakuutukseen 2,3 miljardia euroa. Se on 101 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäys johtuu pääosin sairausvakuutuksen tarvearvion muutoksista ja rajat ylittävän terveydenhuollon korvauksista.

Lisäyksessä on huomioitu 1,0 miljoonaa euroa valtion korvauksena paperittomille annetun välttämättömän hoidon kustannuksiin sekä 10,0 miljoonaa euroa rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain muuttamisesta.

Sairausvakuutuksesta maksettavia matkakorvauksia ja taksimatkan enimmäishintaa on korotettu ajalle 1.7.–31.12. polttoaineen hinnan nousun johdosta. Korotus lisää valtion menoja 5,3 miljoonaa euroa.

Sairausvakuutuksessa on huomioitu hoitajamitoituksen rahoitukseen liittyvinä muutoksina 42,7 miljoonaa euroa yksityisen sairaanhoidon korvausten säästönä ja 46 miljoonaa euroa lääkesäästönä. Lääkesäästön arvioidaan kasvavan 60,0 miljoonaan euroon vuonna 2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa kuntoutusrahaetuuksien ja osasairauspäivärahan kehittämiseen 4,3 miljoonaa euroa. Työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden kuntoutuksen onnistumisen ja kuntoutukseen sitoutumisen tueksi ehdotetaan muun muassa kuntoutusrahan maksamista ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta ja mahdollistamalla osa-aikainen työskentely kuntoutuksessa oleville työttömille henkilöille ilman, että he menettävät oikeuttaan kuntoutusrahaan. Myös omavastuuaikoja ehdotetaan selkeytettäväksi.

Elokuussa voimaan tullut perhevapaauudistus lisää määrärahatarvetta 5,4 miljoonalla eurolla.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa eläkkeisiin 5,1 miljardia euroa. Se on 75 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022.

Ministeriö ehdottaa muutoksia yrittäjän työeläketulon vahvistamiseen ja tarkistamiseen vuodesta 2023 alkaen. Muutosesityksellä pyritään vaikuttamaan siihen, ettei työtuloa vahvistettaisi liian alhaiseksi suhteessa yrittäjän työpanoksen arvoon. YEL-työtulon määrittäminen tapahtuisi nykyistä tarkemmin ja velvoittamalla eläkelaitokset tarkistamaan säännöllisesti voimassaolevien vakuutusten YEL-työtulo. Ministeriö arvioi, että vakuutusmaksujen tuoton kasvu olisi noin kuusi prosenttia, jolloin valtion osuus yrittäjän eläkemenosta pienentyisi 16,3 miljoonaa euroa.

Veteraanien tukemiseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 158,2 miljoonaa euroa. Se on 34,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin.

Määrärahoista suuntautuu 33,0 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin, 17,0 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 5,5 miljoonaa euroa rintamalisiin ja 100,0 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2,0 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon ministeriö ehdottaa 0,7 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon 458,7 miljoonan euron määrärahaa. Se on 81,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin hallitusohjelmahankkeiden päättymisestä.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta ministeriö ehdottaa 110 miljoonaa euroa kohdennettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen ja 8,5 miljoonaa euroa työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 25,4 miljoonan euron määrärahaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden korvauksiin. Määräraha on 25 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmin. Määrärahasta ehdotetaan varattavaksi 15 miljoonaa euroa Ukrainasta saapuvien lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten lastensuojelusta aiheutuvien kustannusten korvauksiin sekä 10 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusten käynnistämiseen ja toiminnan korvaamiseen.

Terveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen ministeriö ehdottaa 30 miljoonaa euroa. Se on 5,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäksi ehdotetaan 123,7 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen. Se on 27,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäyksestä 13,7 miljoonaa euroa johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuuden ja riittävyyden ohjelmasta ja 14,0 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkintoihin kuuluvan harjoittelun korvaamisesta.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon valtio osoittaa rahoitusta 67,5 miljoonaa euroa. Summa on 1,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäyksestä 0,7 miljoonaa euroa johtuu hoitotakuun voimaantulosta 1.9.2023 ja 1,0 miljoonaa euroa mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta opiskelijoiden jaksamisen ja opiskelukyvyn parantamiseksi.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterien lentotoimintaan ehdotetaan 36,6 miljoonan euron valtionavustusta FinnHEMS Oy:lle. Summa on 3,6 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2022 ja johtuu lentotoiminnan uudelleenjärjestelyistä.

Turvakotien toimintaan ministeriö ehdottaa 24,6 miljoonaa euroa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisiin sosiaalipalveluihin STM ehdottaa 1,5 miljoonaa euroa.

Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen toimintaan sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hieman alle 80,0 miljoonan euron määrärahaa. Se on 41,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäys johtuu pääasiassa koronarokotteiden hankintaan ehdotetusta 35,0 miljoonana euron määrärahasta. Lisäksi ehdotetaan 6,0 miljoonan euron lisäystä influenssarokotteiden hinnannousun kattamiseksi ja 1,5 miljoonaa euroa pneumokokkirokotteiden hankintaan ikääntyneiden riskiryhmälle.

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ministeriö ehdottaa 130,7 miljoonaa euroa. Se on 4,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Vähennys johtuu pääosin Välitä viljelijästä -hankkeen rahoituksen päättymisestä. Hanke jatkuu siirtyneiden erien turvin vuonna 2023.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintaan 204,4 miljoonaa euroa. Lisäyksiä määrärahaan tuovat muun muassa 1,0 miljoonaa euroa säteilyvalvontaan raja-asemilla ja 0,5 miljoonaa euroa ydinenergialain kokonaisuudistukseen Säteilyturvakeskukselle, 6,5 miljoonaa euroa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteisten tehtävien turvaamiseen ja 1,4 miljoonaa euroa ICD-11-diagnoosiluokituksen kansalliseen käyttöönottoon sekä 1,4 miljoonaa euroa kansalliseen laaturekisteritoimintaan.

Lisäksi ehdotetaan 0,5 miljoonaa eroa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) tupakkalain mukaisiin tehtäviin ja 0,3 miljoonaa euroa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) lääkehoitojen arvioinnin henkilöstöresurssien vahvistamiseen ja 0,3 miljoonaa euroa lisämäärärahaa lääke- ja laitealan valvonnan resursseihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaiselle sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2,9 miljoonan euron määrärahaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 373,6 miljoonan euron määrärahaa avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Määräraha on 11,2 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2022. Määrärahassa on huomioitu taseen jakamattomista voittovaroista purkuna 50,0 miljoonaa euroa ja niin sanottuna, budjettirahoitteisena kompensaationa 64,4 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 51,8 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallintaan, muun muassa Kanta-palvelujen kehittämiseen ja tietotuotannon uudistamiseen. Määräraha on 10,3 miljoonaa euroa suurempi kuin aikaisempana vuonna. Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun ministeriö ehdottaa 1,0 miljoonan euron määrärahaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kaukolämmön jakelussa häiriöitä koko Turku Energian verkon alueella

Turku Energian kaukolämpöverkossa on havaittu vuoto keskustan alueella torstaina aamulla. Vuoto aiheuttaa häiriöitä kaukolämmön ja lämpimän käyttöveden jakeluun koko kaukolämpöverkon alueella.

Eloranta ja Risikko perustivat eduskuntaan ryhmän yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseksi Suomessa

Eeva-Johanna Eloranta.

Kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta (sd.) ja Paula Risikko (kok.) perustivat 5. lokakuuta perustaneet eduskuntaan ryhmän pohtimaan keinoja kaikenikäisten ihmisten yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen vähentämiseksi Suomessa. Ryhmän tavoitteena on tehdä yksinäisyyden vastaisesta työstä entistä johdonmukaisempaa, tutkimusperusteisempaa ja pitkäaikaisesti vaikuttavaa.

Sokeria sisältäville virvoitusjuomille korotettu vero

Esitys virvoitusjuomaveron uudistamiseksi etenee lausuntokierrokselle. Esityksen tavoitteena olisi ohjata kulutusta ja tuotantoa korkean sokeripitoisuuden juomista vähemmän sokeria sisältäviin juomiin sekä tarkistaa virvoitusjuomaveron veropohjaa käynnissä olevan valtiontukiarvioinnin perusteella. Lausuntokierros virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta on käynnissä 26. lokakuuta saakka.

Turun rivakka kasvu jatkuu

Aluekehittämisen konsultointitoimisto MDI on laatinut neljä vaihtoehtoista mallia siitä, miten väkimäärä muuttuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Vaihtoehdot on nimetty perusuraksi, kaupungistumiseksi, hajautumiseksi ja kansainvälistyväksi Suomeksi.

Kårenilla soi barbershop, pop ja kevyen musiikin klassikot mieskuoron sekä neljän lauluyhtyeen voimin

Mieskuoro Naskalit.

Turun NMKY:n Mieskuoro Naskalit halusi tutustua paremmin amerikkalaiseen barbershop-lauluperinteeseen. Syntyi idea rennosta musiikki-iltamasta, jossa barbershop ja kevyen musiikin klassikot soivat mieskuoron ja neljän lauluyhtyeen voimin. Barberpop-tapahtumassa 14. lokakuuta kello 19.30 Kårenin lavalle nousevat Naskaleiden lisäksi lauluyhtyeet Namikatse, Just For Fun, Klaus riddare ja Kylä lähtee. Esitysten välissä DJ Forsberg soittaa musiikkia levyiltä.

Selvitys: Inflaatio ajanut jo kaksi viidestä suomalaisyrityksestä säästötoimenpiteisiin

Suomalaiset yritykset ovat reagoineet nopeasti inflaatioon käynnistämällä säästötoimenpiteitä, selviää OP:n yrityskyselystä. Investointeja aikoo kuitenkin lykätä vain viidesosa. Yritykset kertovat inflaation aikaansaaneen palkannostopainetta myös Suomessa.

Vinokino esittää sateenkaarevia elokuvia viidellä paikkakunnalla

Private Desert kuuluu Vinokinon ohjelmistoon.

Turun seudun Seta ry:n järjestämä Vinokino on Suomen ainoa vain seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tarinoihin keskittyvä elokuvafestivaali, jonka elokuva esitetään Turussa, Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä ja Oulussa loka-marraskuussa.

Suomalaisyrityksille kilpailukykyä vastuullisesta tekoälystä

Valmisteilla oleva eurooppalainen lainsäädäntö ohjaa tekoälyn käyttöä tulevaisuudessa. Suomalaisyritykset haluavat varmistua tekoälyjärjestelmiensä eettisyydestä, luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Turun yliopiston koordinoima AIGA-hanke kehitti tekoälyn hallintamallin, jonka avulla yritykset voivat viedä vastuullista tekoälyä käytäntöön.

Muista varotoimenpiteet, jos lämmität asunnon polttopuilla

Tulisijat ja hormit ovat vuosittain keskimäärin 600 rakennuspalon tai rakennuspalovaaran syttymissyynä.

Moninkertaistuneet energian hinnat ovat nyt jatkuvana puheenaiheena. Moni on sähkölaskua pienentääkseen siirtynyt lämmittämään asuntoaan polttopuilla. Takat aiheuttavat vuosittain keskimäärin 600 rakennuspaloa – puiden poltossa kannattaa muistaa maltti, varovaisuus ja palohälyttimet, varsinkin jos takka on viime vuosina ollut vähemmällä käytöllä.

Nuoria pyydetään kertomaan köyhyydestä

Miten köyhyys vaikuttaa ja ilmenee nuorten elämässä? Turun yliopiston tutkijat etsivät vastausta kysymällä asiaa suoraan nuorilta. 15–21-vuotiaille suunnattu keruu on avoinna 9. joulukuuta saakka. Aineistonkeruu on osa Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä -tutkimushanketta.

Keskiaikaisia kattoristikoita tutkaillaan Turun tuomiokirkkomuseossa

Keskiaikaiset ristikot.

Turun tuomiokirkkomuseossa ratkotaan lokakuusta alkaen keskiaikaisen kirkkojen kattoristikoita. Näyttely Kattoristikoiden ratkojat – Keskiaikaisten puurakenteiden jäljillä esittelee keskiaikaisten kivikirkkojen kattorakenteita, kattoristikoiden maailmaa ja sitä selvittävän tutkimusryhmän työtä.

American Voices -seminaarissa pohditaan Yhdysvaltojen kulttuurin kaleidoskooppia

Turun yliopiston englannin kielen oppiaineen ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen koordinoima North American Studies (NAMS) -ohjelma järjestää perinteisen American Voices -seminaarin Turun yliopistossa 7.–8. lokakuuta Tauno Nurmela -salissa päärakennuksessa. Perjantaina seminaariaika on kello 14.00–17.20, lauantaina kello 10.15–13. Seminaari järjestetään tänä vuonna jo 29. kerran.

Kauppahalli peruskorjataan, uusi kehityskonsepti hyväksyttiin

Kaupahallin kortteliin on parkkipaikan tilalle tulossa uudisrakennus.

Turun kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina kauppahallikorttelin kehittämisen pohjaksi laadittu kehityskonseptin. Yhteistyön jatkuu korttelin kehittämisessä innovaatiokumppanina mukana olevan JKMM Arkkitehtien kanssa.

Fintrafficin meriliikenteenohjaus estänyt ensimmäisen vuosipuoliskon aikana jo 15 aluksen mahdollisen karilleajon

Meriväylillämme liikkuu vuosittain lähes sata miljoonaa tonnia ulkomaan merikuljetuksia sekä miljoonia matkustajia. Fintrafficin meriliikennekeskukset valvovat alusten turvallista kulkua Suomen rannikkoalueella vuoden jokaisena päivänä.

Rakentamisen aloitusten määrä laskee 15 prosenttia

Vuoden viimeisellä neljänneksellä Suomessa aloitetaan rakennushankkeita 3,6 miljardin euron arvosta.

RPT Byggfaktan vuoden viimeistä neljännestä koskeva rakentamisaloitusten raportti on julkaistu. Raporttiin kerättyjen tietojen mukaan vuoden viimeisellä neljänneksellä Suomessa aloitetaan rakennushankkeita 3,6 miljardin euron arvosta, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä.

15 600 korkeakouluopiskelijaa saanut selvityspyynnön opintojen edistymisestä

15 600 korkeakouluopiskelijaa saanut selvityspyynnön opintojen edistymisestä. Kela on lähettänyt selvityspyynnön korkeakouluopiskelijoille, joiden opinnot eivät ole edistyneet riittävästi. Selvityspyyntöön täytyy vastata viimeistään 25. lokakuuta. Selvityspyyntöön voi vastata OmaKelassa.

Laari Lähiruokapiste tuo jatkossa lähiruokatuotteita Kupittaalle

Laari Lähiruokapiste palvelee turkulaisia lokakuusta lähtien K-Citymarket Kupittaan edustalla. Kauppias Hannu Aaltonen ja markkinointijohtaja Johanna Saario pullonpalautuskoneella.

Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Turun kaupungin Food hub -elämystorihankkeen pilotoima lähiruoan myynti- ja jakelukanava Laari Lähiruokapiste palvelee turkulaisia lokakuusta lähtien K-Citymarket Kupittaan edustalla.

Poliisi määräsi jälleen sanktioita jalkakäytävillä ajamisesta

Poliisi määräsi lukuisia liikennevirhemaksuja ja huomautuksia suojattomien tienkäyttäjien liikennekäyttäytymisen valvontapäivänä 3. lokakuuta. Sanktioita annettiin muun muassa jalkakäytävällä ajeleville polkupyöräilijöille sekä kevyiden sähköajoneuvojen kuljettajille.

Urheilu

Interille 1 300 euron sakko cupin finaalista, Palloliitto sakotti myös itseään

Palloliitto langetti Interille sakon cupin finaalin takia. Kuva on Kupittaalta toukokuulta.

Suomen Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on käsitellyt 17. syyskuuta pelatun miesten Suomen Cupin finaalin KuPS–FC Inter tapahtumia. Palloliitolle määrätään 1 000 euroa sakkoa, KuPS:lle 1 500 euroa sakkoa ja FC Interille 1 300 euroa sakkoa.

TPK ei pelaa Kupittaan palloiluhallissa, vaikka haluaisi

TPK pelaa kotiottelunsa Samppalinnassa, vaikka haluaisi pelata Kupittaalla.

Miesten Futsal-Liigaa pelaava Turun Pallokerho avasi kautensa Samppalinnan palloiluhallissa. TPK haluaisi pelata kotiottelunsa Kupittaan palloiluhallissa, jossa se myös harjoittelee.

Onni Helén Serie A -seura Empolin testissä

Onni Helén.

TPS:n 16-vuotias jalkapalloilija, hyökkääjälupaus Onni Helén on tällä viikolla testissä Italian Serie A:ssa pelaavan FC Empolin akatemiassa. Helén on TPS:n GANT-akatemian sopimuspelaaja ja poikien maajoukkuepelaaja.

Puukkokatsomo: Turkulaisittain herkullinen salibandysyksy

Salibandyn F-liigat on saatiin syyskuun loppupuolella käyntiin sekä miesten että naisten puolella. Jos haluaa juuri nyt nauttia menestyvästä palloilusta Turussa, kannattaa hypätä salibandykelkkaan.

Otteluanalyysi: Rajamäen debyytti päättyi tasapelipettymykseen

Albijon Muzaci osui kahdesti ja pelasi muutoinkin vahvan pelin.

Ei auttanut valmentajanvaihdos TPS:aa ainakaan heti jalkapalloilun Ykkösessä. Marko Rajamäen debyytti TPS:n peräsimessä (siis toinen sellainen) tuotti vain 2-2-pelin Kokkolan Pallo-Veikkoja vastaan. Tämä tarkoittaa että KTP varmistaa nousunsa Veikkausliigan, jos se saa pisteenkin EIF-ottelusta sunnuntaina. Tappiokaan ei paranna TPS:n asemaa erityisesti, sillä kotkalaisten maaliero on niin paljon parempi, että TPS:n olisi voitettava viimeisessä ottelussa Kotkassa todella runsasmaalisesti, jotta unelmasta tulisi totta.

Rantaralli ajetaan Mynämäen ympäristössä lauantaina

Reijo Mattila kaasutteli Rantarallin  ykköseksi vuonna 2017.

Naantalin Seudun Urheiluautoilijat ry järjestää lauantaina 1. lokakuuta Kasitien Katsastus XLV Rantarallin Mynämäen ympäristössä. Kilpailu on Historic Rally Trophy -sarjan viimeinen eli seitsemäs osakilpailu tänä vuonna. Rallissa on historic-sarjan lisäksi myös kilpa-autoja tasanopeusluokassa, Kuplapaja- sekä BMW-rallisarjoissa. Lisäluokkia kilpailussa on useita, joten myös paikallisia kilpailijoita on paljon mukana. Kilpailukeskuksena toimii Mynämäen lukio, jossa on myös kilpailun lähtö ja maali.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.