Työterveyslaitos julkaisee uuden, vapaasti saatavilla olevan menetelmän työuupumusriskin arvioimiseksi. Tutkimuksen perusteella noin joka neljäs työssäkäyvä suomalainen kokee työuupumusoireilua.

Työterveyslaitoksen Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimushankkeessa on testattu ja validoitu uusi Belgiassa kehitetty työuupumuksen arviointimenetelmä. Menetelmä ottaa huomioon nykykäsityksen mukaiset neljä työuupumuksen oiretta: kroonisen väsymyksen, henkisen etääntymisen työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan häiriintymisen.

– Työuupumus on ollut sitkeä ongelma suomalaisessa työelämässä, ja usein työuupuneet ja heidän esihenkilönsä ja työtoverinsa kertovat, etteivät he ole ajoissa tunnistaneet oireita. Nyt käytettävissä on luotettava ja maksuton menetelmä työterveyshuoltojen käyttöön ja myös suoraan työpaikoille kuormittuneiden työyhteisöjen tunnistamiseksi, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Hanke tuotti raja-arvot kohonneesta riskistä uupua työssä ja todennäköisestä työuupumuksesta eli niin sanotun työuupumuksen liikennevalomallin. Raja-arvot perustuvat väestöstä satunnaisesti poimittujen suomalaisten työikäisten ja Mehiläinen Oy:n työuupumuksesta kärsivien asiakkaiden antamien vastausten tilastolliseen vertailuun. Näin työuupumukselle on pystytty määrittelemään raja-arvot aiempaa luotettavammin.

Uusien raja-arvojen mukaan Suomessa kesäkuussa 2021 kohonnut riski uupua työssä koski 16,5 prosenttia suomalaisesta työväestöstä ja todennäköisestä työuupumuksesta kärsi 7,4 prosenttia. Kolme kuukautta ennen pandemian alkua loppuvuonna 2019 vastaavat luvut olivat kohonneelle riskille 14,9 prosenttia ja 6,7 prosenttia todennäköiselle työuupumukselle, joten työuupumus lisääntyi lievästi ensimmäisenä koronavuonna.

Suomi, Belgia ja Hollanti ovat ainoat maat, jossa työuupumukselle on määritelty vastaavalla tavalla raja-arvot. Lisäksi osoittautui, että raja-arvot kolmessa maassa ovat yllättävän yhtenäiset, joten nyt esiteltävät raja-arvot ovat yhteiset näissä kolmessa maassa.

– Arviointimenetelmä ja liikennevalomalli auttavat työterveyshuoltoa sekä yksittäisen työntekijän tilanteen että työyhteisön hyvinvoinnin arvioinnissa. Kyselyyn vastaaminen toimii jo itsessään hyvänä interventiona, joka edistää vaikuttavien ja muutosta aikaansaavien keinojen pohtimista, toteaa Mehiläisen johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamo.

Uuden työuupumuksen arviointimenetelmän (Burnout Assessment Tool ali BAT) ja liikennevalomallin julkaisemisen yhteydessä Työterveyslaitos julkaisee menetelmän luotettavuutta tarkastelevan ja käyttöön opastavankäsikirjan. Se on vapaasti ja maksutta saatavilla.

Ydinoireiden mukaan määriteltynä työuupumus on kyvyttömyyttä ja siitä johtuvaa haluttomuutta panostaa työhön. Käsikirjassa esitellään niin sanottu työuupumuksen liikennevalomalli, eli raja-arvot todennäköiselle työuupumukselle (punainen alue), kohonneelle työuupumisen riskille (keltainen alue) ja ei työuupumusoireita -arvoille (vihreä alue).

– Eri tavoin tarkasteltuna uusi menetelmä osoittautui luotettavaksi. Se oli oletetun mukaisesti selvässä yhteydessä työn kuormitustekijöihin, kuten liialliseen työn määrään ja toisaalta työn erilaiset voimavarat, kuten hyvä johtaminen ja toimivat työtoverisuhteet olivat siihen käänteisessä yhteydessä. Menetelmä myös erotteli työuupumuksenmasennusoireilusta eli kyse on kahdesta eri ilmiöstä tai asiasta, erikoistutkija Janne Kaltiainen kertoo.

Samassa yhteydessä ilmeni, että työuupumuksen yhteydet yksityiselämän kuormituksiin olivat pääsääntöisesti selvästi työn kuormitusta heikommat. Myös iän, sukupuolen ja koulutustason yhteydet työuupumukseen olivat hyvin matalat.

– Julkisessa keskustelussa usein puhutaan esimerkiksi nuorten ja naisten erityisen korkeasta työuupumusoireilusta. Vaikka nuoret, naiset ja vähemmän koulutetut kokivat keskimäärin vähän yleisemmin työuupumusoireita, olivat erot muihin hyvin pienet. Työuupumus voi koskea ketä tahansa kuormittavissa ja puuttuvien työn voimavarojen olosuhteissa, Hakanen huomauttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)