Uutinen lapsilisän maksamisesta kaksinkertaisena joulukuussa on ilahduttanut monia. Ylimääräisen lapsilisän maksamisen tavoitteena on lisätä lapsiperheiden ostovoimaa, kun hinnat ovat nousseet inflaation seurauksena.

Uutisointi tuplalapsilisästä ”vanhempien joulubonuksena” on aiheuttanut kuitenkin harmia vuorovanhemmuuden perheissä, joissa etuudet eivät jakaudu tasaisesti kotien välillä.

– On vääristynyttä ajatella, että vuoroasumistilanteessa lähivanhemman kodin tukeminen auttaisi toistakin kotia. Se ei auta, koska Kelan päätöksen mukaan toista kotia ei ole olemassa, Aamusten toimitukseen yhteyttä ottanut isä harmittelee.

Vuonna 2021 tehdyn selvitystyön mukaan erotilanne ja yksinhuoltajuus lisäävät lapsiperheköyhyyden riskiä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta vuorovanhemmuuteen, koska sosiaaliturva ei yllä etävuorovanhempaan, jonka kodissa lapsen osoite ei ole. Isän kokemuksesta tuplalapsilisäpäätös ei ole ainoa vain toista lapsen kotia tukeva päätös, joka laittaa perheet eriarvoiseen asemaan.

– Tutkiessa mihin Kelan tukipäätökset perustuvat huomataan, että koti missä lapsi on ”kirjoilla” on eri asemassa kuin koti missä asuinosoite ei sijaitse. On surullista, että näin vaikutetaan olosuhteisiin, jossa lapsi saattaa viettää saman verran aikaa.

Asiantuntijaryhmän selvityksessä todettiin, että perhe-etuudet huomioivat huonosti perheiden moninaisia tilanteita, ja että lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi on keskeistä tunnistaa kahdessa kodissa asuvat lapset ja mahdollistaa joustoja eroperheiden sosiaaliturvaan.

Isä on samaa mieltä. Hänestä vanhempien lokerointi huoltajuusmuotojen perusteella tulisi uudistaa, koska vuoroasumistilanteessa tuetaan nyt vain lapsen virallisessa osoitteessa asuvaa perhettä.

– Täytyisi pitää mielessä, että huoltajuusmuoto ei kerro suoraan kenenkään taloudellisesta asemasta, työtilanteesta tai siitä, kuinka monta työssäkäyvää aikuista kodissa asuu. Mitä enemmän uutisoinnissa viljellään yksinhuoltaja-termiä talouteen liittyvissä asioissa, aiheuttaa se mielikuvan, ettei yksinhuoltajilla ole kumppania tai työpaikkaa. Yksinhuoltajuus ei kuitenkaan tee ketään taloudellisesti heikoksi automaattisesti. Päinvastoin, se tukee myönteisiä päätöksiä saada tukia Kelalta ja sosiaalitoimilta.

Lapsilisän maksaminen vain toiselle vanhemmalle otetaan lähtökohtaisesti erotilanteissa huomioon arvioitaessa vanhempien elatuskykyä. Kelan mukaan lapsilisää saava vanhempi vastaa lapsen menoista vähintään lapsilisän verran, ja jäljelle jäävä lapsen elatustarve jaetaan vanhempien kesken.

Lapsiperheköyhyyden selvityksen mukaan lapsilisän ja yksinhuoltajakorotuksen puolitus erovanhempien kesken merkitsisi käytännössä vain sitä, että elatusavun suuruutta arvioitaessa lähivanhemman tulot vähenisivät ja etävanhemman tulot kasvaisivat, minkä seurauksena etävanhemman maksettava elatusapu voisi kasvaa ja lapsilisän puolitus jopa lisätä lapsiperheköyhyyttä. ”Erovanhempien tasapuolisempi kohtelu etuuksien ja palveluiden saamisessa voisi silti helpottaa perheiden tilannetta monella tapaa”, selvitys alleviivaa.

Mutta miten erilaiset perhemuodot haastavat Kelan tukipäätöksiä?

– Monia etuuksia maksetaan pelkän huoltajuuden perusteella ja tämä malli huomioi hyvin erilaiset perhemuodot. Tällaisia Kelan maksamia etuuksia ovat opintorahan huoltajakorotus sekä työmarkkinatuen ja peruspäivärahan lapsikorotukset. On kuitenkin myös etuuksia, kuten lapsilisä, jota voi saada vain toinen vanhempi tai huoltaja. Myös lainsäätäjä on tunnistanut vuoroasumistilanteita koskevan ongelman. Tällaisten etuuksien lainsäädännön kehittämistarpeita on tutkittu esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön vetämässä lasten vuoroasumisen toimeenpanosuunnitelmatyöryhmässä vuonna 2021, kertoo juristi Tiina Äijälä Kelan etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikön perhe-etuusryhmästä.

Kaksinkertaista lapsilisää koskevan lakimuutoksen on valmistellut sosiaali- ja terveysministeriö ja hyväksynyt eduskunta. Kela on etuuksien toimeenpanija. Kelan velvollisuus on huolehtia etuuslakien ja lakimuutosten toimeenpanosta, eli siitä, että etuudet maksetaan lakien mukaan. Kela toimeenpanee myös tämän lapsilisää koskevan lakimuutoksen sellaisena kuin se on eduskunnassa päätetty, Äijälä korostaa.

Entä voisiko joulukuun ylimääräisen lapsilisän siirtää lähivanhemman toimesta tapaajavanhemmalle?

– Tämä jää vanhempien päätettäväksi. Eri talouksissa asuvat vanhemmat voivat sopia lapsen menoista ja elatuksesta hyvin monella eri tavalla, sanoo Äijälä.

Saana Sjöblom-Hasselblatt