Turun linnassa pääsee tutustumaan prinsessa Katariina Jagellonican (1526–83) elämään tarinoiden ja tekemisen kautta. Kuka oli ruotsalaisen prinssin eli Suomen herttua Juhanan puolisoksi valittu Katariina?

Idean Katariinan elämästä kertovaan näyttelyyn sai näyttelyamanuenssi Päivi Lönnberg konferenssimatkalla Vilnassa, jossa Katariina ja Juhana menivät naimisiin vuonna 1562.

– Vilnassa he tiesivät Katariinan matkasta Turkuun prinsessaksi, mutta yleensä Katariinan tarina on aika tuntematon Itämeren maissa. Hämmästyin, että esimerkiksi hänen Krakovassa sijaitsevassa kotilinnassaan ei ollut kuin yksi merkintä Katariinasta hänen poikaansa Sigismund III Vaasaa esittävässä muotokuvassa. Ja siksi mielestäni oli tärkeää käsitellä Katariinan aikaa ennen ja jälkeen Turun linnaa, Lönnberg kertoo.

Näyttelyssä on huhtikuuhun asti esillä Katariinalle rakas koru, joka on ainoa esine, jonka tiedetään kuuluneen hänelle. Henkilönä hänestä on saatu mielenkiintoista tietoa, vaikka tietolähteiden hankkiminen oli kovan työn takana.

– Katariina oli saanut korkean koulutuksen, vaikka oli nuorin perheen lapsista. Hän osasi monia kieliä ja hallitsi hovissa tarvittavat tavat. Vaikutusvaltaisesta sukutaustasta kertoo ehkä ilvesturkiksen käyttäminen vaatteissa, mikä ei ollut kovin tyypillistä naisilla.

Näyttely on satukirjamainen ja toiminnallinen kokonaisuus, joka tuo esille prinsessojen arjen iloineen ja suruineen.

– Prinsessan matkaan sisältyy kaksi matkaa. Näyttely kertoo toisaalta hänen kasvumatkastaan prinsessasta kuningattareksi.

Sitten on konkreettinen matka ympäri Itämeren, ja sen päätepiste on Ruotsin valtaistuin.

– Avioitumisensa jälkeen Katariina ja Juhana matkustivat hevoskyydillä Vilnasta Suomeen. Ensin Katariina saapui Turun linnaan, ja myöhemmin heidät kuskattiin vankeina Tukholmaan.

– Lapsia kiinnosti kovin tietää tästä kaksi kuukautta kestäneestä matkasta myös hevosten näkökulmasta, joten meillä on animaatiotarinaa, jota hevoset kertovat matkasta.

Katariinan hahmoa tehdään tutuksi tarinoiden, lavastuksen, pukukonstruktion ja animaation avulla.

– Näyttelyn rakentaminen on toteutettu yhteistyössä monen eri toimijan kesken. Mukana on turkulaisia teatterialan ihmisiä lavastuksessa, nukkejen rakentamisessa ja pukuompelijoita, joiden käsissä syntyi rekonstruktio Katariinan puolalaistyylisestä puvusta pukukonstruktiossa Tarinoita on kirjoittanut turkulainen kirjoittaja.

Koska näyttely on suunnattu nimenomaan lapsille, niin lapsia on otettu mukaan näyttelyn suunnittelemiseen. Lönnbergin mukaan oli todella mielenkiintoista kuulla, mikä lapsia kiinnostaa Katariinan elämässä.

– Halusimme ottaa selvää, että mihin tämän päivän lapset kiinnittävät huomion. Saimme tietää, että lapsia kiinnosti erityisen paljon prinsessan tavallinen arki ja perhe. Siitä saimme idean näyttelyyn, että lähdetään juuri tämän kautta.

Lönnberg pohtii, että ilman lapsilta saatuja näkemyksiä elämästä 1500-luvulla voisi olla todella vaikea selittää lapsille, jos he eivät voi samaistua tarinaan. Historian ymmärtäminen helpottaa, kun löytyy yhtymäkohtia omaan elämään.

– On helpompi ymmärtää, että joku harrastaa lukemista, ratsastamista tai metsästämistä. Kaikki ovat erilaisia kuten muissakin perheissä. Katariinan perhe tulee tutuksi, kun 1500-luvulla tehdyn maalauksen toiselta puolelta löytyykin kuvitettu hahmo, joka kertoo nykylapsillekin tutuista asioista.

Marianne Rovio