Pääkirjoitus: Teollisen toiminnan koralliriutta
Meyer Turun telakka Pernossa ei ole ekosysteemi. Se on teollisuuden ja koneiden tekosysteemi. Idea on kuitenkin samankaltainen. Telakka muuntuu kokoonpanopaikaksi mutta se on samalla koralliriutan kaltainen alusta, joka antaa elinympäristön pienille ja suurille yrityksille ja tekijöille. Ilman telakkaa ne olisivat jossain muualla. Telakka on alusta ja vuorovaikutusverkosto.
Vaikutukset ovat moninaisia riippuen siitä kuka katsoo ja mistä. Kun risteilijä valmistuu, se aiheuttaa melkoisen piikin ulkomaankauppatilastoon. Se on kansallisen tason tilastomaanjäristys miljardimittakaavalla.
Turun seudulla telakalla on suuria talous- ja työllisyysvaikutuksia. Meyer Turku on liikevaihdoltaan Varsinais-Suomen suurin yritys. Se on neljänneksi suurin yritystyönantaja ja toiseksi suurin teollisuustyönantaja. Telakan toimittajaverkosto on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana noin sadalla yrityksellä. Toimitusten kokonaisarvo nousi noin neljä prosenttia.
Telakan ja sen suorien toimittajayritysten telakan tuotantoon liittyvä liikevaihto oli yhteensä noin 2,1 miljardia euroa. Arvo kasvoi yhdeksällä prosentilla vuodesta 2018.
Työllisyysvaikutus perustuu verkostoon. Suoria toimittajayrityksiä oli viime vuonna 1 323, joista kotimaisia oli 935 ja ulkomaalaisia 388. Yrityksistä viidennes on turkulaisia. Ulkomaisten toimitusten arvo on kasvussa mutta kotimaiset ja paikalliset ovat yhä selvästi suuremmat. Toimittajista 71 prosenttia on suomalaisia, arvosta niiden osuus on 60 prosenttia. Kotimaan toimitusten arvo keskittyy Varsinais-Suomeen ja Uuteenmaahan. Saksa keräsi ulkomaisista toimituksista 44 prosentin osuuden.
Suora ja välillinen työllisyysvaikutus kasvoi Suomessa 13 prosenttia vuodesta 2018, Turun seudulla peräti 42 prosenttia. Telakka alihankkinoineen työllistää eniten turkulaisia mutta myös kaarinalaisia, raisiolaisia, lietolaisia ja naantalilaisia. Välilliset työllisyysvaikutukset kohoavat 8 583 henkilötyövuoteen. Sampo takoo toimeentuloa ja verotuloja.
Lasse Virtanen